Hyppää pääsisältöön

Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

Mikä onkaan Mika Waltarin esikoisteos? Se ei suinkaan ole kaupunkilaisten boheemielämästä kertova Suuri illusioni vaan tilaustyönä vuonna 1925 tehty uskonnollinen Jumalaa paossa. Pappi Kari Kanalaa, kirjailija Katja Kettua sekä koomikko Teemu Vesteristä Waltarin peittelemä esikoisteos huvittaa.

Teksti: Pauliina Grym

Mika Waltari oli vasta 17-vuotias kirjoittaessaan Jumalaa paossa -pienoisromaaninsa Suomen Merimieslähetysseuralle. Waltarin oma isä Toimi ja setä Toivo olivat kummatkin saaneet pappiskoulutuksen.

Ajatus tilata Waltarilta uskonnollinen tarina Merimieslähetysseuran julkaisuohjelmaan oli lähtöisin Toivo-sedältä. Waltari on itse kuvaillut juonta seuraavasti: "Päähenkilö pakenee Jumalaa, äidin, kodin vaikutusta, palaa sitten onnistuneesti Jumalan valtaan."

Waltari ei myöhemmin liiemmin tuonut kirjoitelmaansa esille. Se kuuluukin kirjailijan vähemmän tunnettuihin töihin.

Stand up -koomikko Teemu Vesterinen, kirjailija Katja Kettu ja kirkkoherra Kari Kanala suhtautuivat nuoren Waltarin kirjoitelmaan Pilkun jälkeen -ohjelmassa kriittisesti mutta lämpimästi.

– Hyvä, jos se teitäkin vähän huvitti, sanoo Katja Kettu. – Mutta tiedättekö, millaisen sikermän Waltari heti tämän jälkeen kirjoitti? Hän esitteli sen Nuoren voiman liiton Porvoon-kokouksessa, ja sikermän nimi oli Lauluja Saatanalle. Se taisi olla suuri vastareaktio esikoisromaanille, jota hän kyllä myöhemmin pehmenteli ja katuikin.

Kettu huomauttaa, ettei esikoisjulkaisun päähenkilö Aarne lopulta päässyt kovin kauas Jumalasta. Jumala tarkkailee herkeämättä tilannetta kuin antiikin Kreikan jumalat konsanaan.

Kiitos Jumalalle ja merimieslähetykselle

Vuonna 1875 perustettu Suomen Merimieslähetysseuran nimellä perustettu Suomen Merimieskirkko on Kanalalle tuttu, sillä hän on itse ollut töissä Merimieskirkossa yli viisi vuotta, sekä Lontoossa että Hampurissa. Waltarin kirjan Merimieskirkko tuntui hänestä vieraalta.

– Kirjahan loppuu ihan mahtavasti: ”Tästä kaikesta saamme kiittää Jumalaa ja merimieslähetystä”. Jos ei tuon suurempaa mainosta ole olemassa, yllätyn. Hänen setänsä Toivo Waltarihan oli aikanaan Hampurissa, ja sitä kautta tämä kirja on myös tehty. Mutta miten maailma voi muuttua niin nopeasti? ihmettelee Kanala alle sadan vuoden kehitystä.

– Ja kyllähän Waltari tätä kirjasta piilotteli, ei sitä missään näkynyt. Esikoisenakin mainittiin kaikkialla Suuri illusioni.

Keskustelun polttoaineena toimivat:


Mika Waltari
: Jumalaa paossa, 1925
Miina Supinen: Säde, 2013
Kari Hotakainen: Jumalan sana, 2011

– Waltari oli niin nuori, kun se tuon pykäsi, muistuttaa Pilkun jälkeen -juontaja, kirjailija Niina Repo.

– Häntä hyväksikäytettiin, tokaisee Kanala.

Vain iPhone puuttuu

Koomikko Teemu Vesterinen vertaa Waltarin pienoisromaania mainostoimiston harjoitustyöhön. – Se oli vähän liian pitkä ja vähän liian alleviivaava, luonnehtii Vesterinen.

Saarijärveltä kotoisin oleva koomikko sanoo tunnistavansa kirjan ankaran Jumalan omasta lapsuudestaan, vaikka itse kasvoikin maallistuneessa perheessä.

– Me kuuluimme kirkkoon, mutta ei oikeasti oltu uskossa. Mutta kyllä tuota Jumalaa paossa -kirjassa kuvattua meininkiä hohkasi varsinkin vanhemmista ihmisistä. Kirjan kuvaama meininki oli kyllä kuitenkin jo koomista, sanoo Vesterinen.

– Tarina kärsimyksineen, vapautuksineen ja käännytyssanomineen oli niin onnistunut, että siitä puuttui enää se, että se sälli olisi keksinyt vielä iPhonenkin, keksii Vesterinen.

Kettu huomauttaa, että esikoisteoksen petollinen nainen toistuu Waltarin kirjoissa myöhemminkin.

– Päähenkilön vaellusviettihän laukeaa siitä, että hän näkee mielitiettynsä, tehtaanomistajan tyttären, suuteleva jotakuta poikaa poskelle. Tämä paljastuu myöhemmin tytön veljeksi, kuvailee Kettu tapahtumia, jotka johtivat osaltaan Aarnen karkaamiseen merille ja hairahtumiseen synnin teille.

– Tyttö on kuitenkin niin puhtoinen, että odottaa neljä vuotta kunnes poika palaa. Pojan äiti tietää rukouksessa, että poika on tulossa takaisin, laittaa lettutaikinan tulille ja isäkin raitistuu saman tien. Tehtaan omistajakin ymmärtää, että siinäpä vasta kunnon poika, summaa Kettu Waltarin esikoisteoksen juonen.

Suuri illusioni ilmestyi jo vuonna 1928 ja Appelsiininsiemen kolme vuotta myöhemmin. Tavattoman tuottelias Mika Waltari (1908–1979) kirjoitti uransa aikana romaanien lisäksi myös muun muassa runoja, novelleja, pienoisromaaneja, satuja, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia.

Pilkun jälkeen -ohjelman Jumalallisuus meissä -jaksossa käsiteltiin myös Miina Supisen uuden ajan uskontoja ja uskomuksia kuvaavaa Sädettä (2013) ja Kari Hotakaisen talousjärjestelmää ja julkisuutta ruotivaa Jumalan sanaa (2011). Katso Pilkun jälkeen Yle Teemalta 20.3. klo 21. Ohjelma on jo nähtävänä Yle Areenassa.

Jaksossa mainitut kirjat/kirjailijat:

Mika Waltari: Jumalaa paossa, 1925
Miina Supinen: Säde, 2013
Kari Hotakainen: Jumalan sana, 2011

Raamattu: alkaen n. 400-luvulta eaa.
Paavo Rintala: Sissiluutnantti, 1963
Hannu Salama: Juhannustanssit, 1964
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi, 1975
Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä, 1981
Markku Envall: Samurai nukkuu, 1989
Lassi Nummi: Requiem, 1990
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä, 2003
Katja Kettu: Kätilö, 2011
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu, 2013
Katja Kettu: Yöperhonen, 2015
Kari Kanala ja Ville Kormilainen: Anova saa ja nuuhkiva löytää – Koiraihmisen rukouskirja, 2016
Pentti Saarikoski
Juhani Aho
Ilmari Kianto
Mika Waltari
Antti Holma

Yle Areenan juhlapaketti Kirjojen Suomi

  • Kirjailija, näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholmin julkisuuskuvassa mustekala siteeraa Marxia

    Kirjailija Johannes Ekholm kerää vaikutteita kaikkialta.

    Kirjailija Johannes Ekholm on eräänlainen valtarakenteita horjuttava alkemisti, joka luo ajankuvaa käyttämällä elementtejä Roland Barthesin ajatuksista internetin ilmiöihin. Mieluiten hän makaa sohvalla älypuhelin kädessä ja syö karkkia.

  • Kuvassa Niina Repo, Riku Korhonen, Elina Knihtilä ja Johannes Ekholm.

    Mites töissä meni?

    Pilkun jälkeen -ohjelmassa käsitellään työtä. Katso täältä!

    Pilkun jälkeen tarttuu työhön. Keskustelemassa ensimmäisistä työpaikoista ja työn muutoksesta ovat kirjailija Riku Korhonen, näyttelijä-professori Elina Knihtilä ja kirjailija Johannes Ekholm. Pilkun jälkeen maanantaina 27.3. Yle Teemalla klo 21.

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Kirjailija, näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholmin julkisuuskuvassa mustekala siteeraa Marxia

    Kirjailija Johannes Ekholm kerää vaikutteita kaikkialta.

    Kirjailija Johannes Ekholm on eräänlainen valtarakenteita horjuttava alkemisti, joka luo ajankuvaa käyttämällä elementtejä Roland Barthesin ajatuksista internetin ilmiöihin. Mieluiten hän makaa sohvalla älypuhelin kädessä ja syö karkkia.

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kuvassa Niina Repo, Riku Korhonen, Elina Knihtilä ja Johannes Ekholm.

    Mites töissä meni?

    Pilkun jälkeen -ohjelmassa käsitellään työtä. Katso täältä!

    Pilkun jälkeen tarttuu työhön. Keskustelemassa ensimmäisistä työpaikoista ja työn muutoksesta ovat kirjailija Riku Korhonen, näyttelijä-professori Elina Knihtilä ja kirjailija Johannes Ekholm. Pilkun jälkeen maanantaina 27.3. Yle Teemalla klo 21.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!