Hyppää pääsisältöön

Ylilääkäri Juha Hänninen: "Eutanasia ei saa olla ohituskaista"

Mies, Juha Hänninen katsoo kameraan.
Mies, Juha Hänninen katsoo kameraan. juha hänninen,Syke (tv-sarja)

Saattohoitokoti Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen haluaisi, että pinnalla olevan eutanasiakeskustelun lisäksi Suomessa panostettaisiin hyvään ja osaavaan saattohoitoon.

”Eutanasia ei saa olla mikään ohituskaista”

Aktiivinen kuolinapu, eli eutanasia, on Suomessa kielletty lailla. Kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisen puolesta on tähän mennessä allekirjoittanut yli 60 000 suomalaista, jotka toivovat lääkärin antaman kuolinavun olevan tulevaisuudessa vaihtoehto niille, joiden tuskaa ja kärsimystä ei hyvän palliatiivisen- ja saattohoidonkaan keinoin pystytä helpottamaan. Aloite kävi myös Juha Hännisen silmien alla ennen kuin nimien keräys aloitettiin.

”Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Esko Seppänen lähetti aloitteen minulle kommentoitavaksi. Olen itse siihen lisännyt kohdat, joissa velvoitetaan tarjoamaan ja järjestämään korkeatasoista palliatiivista eli parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Ennen kuin ihmisen tarvitsee valita kuolema kipujensa ja kärsimystensä takia, he saavat parhaan mahdollisen hoidon niiden lievittämiseen. Itse sijoitan eutanasian kärsimyksen äärimmäiseksi lievityskeinoksi.”

Mihin asti ihmiselämä on pyhää?

Eutanasiasta keskustellessa esiin nousevat väistämättä kristillinen arvomaailma, ja sen korostama elämän arvokkuuden kunnioittaminen. Hänninen ei näe, että kestämättömien tuskien sietäminen olisi kenenkään edun mukaista pelkän ideologian nimissä. ”Itse en näe ihmisyyttä tai elämää pyhänä silloin, kun se on kurjaa ja sietämätöntä esimerkiksi potilaan kipujen vuoksi. En voi mielestäni silloin lääkärinä todeta, että onhan tuo vielä arvokasta. Tässä vaiheessa ongelmana on myös se, että eutanasiasta ollaan tehty ideologinen, omantunnon kysymys. Kysymys on potilaan kärsimysten hoitamisesta, jolloin lääkärin ideologinen kanta ei mielestäni saisi olla kovin ratkaisevassa asemassa. Tietenkään, jos eutanasia sallittaisiin Suomessa, ei lääkäriä tai hoitajaa voi sitä velvoittaa potilaalle suorittamaan.”

Elämänsä loppupuolella ihmiset kuitenkin kaipaisivat enemmän rauhaa ja turvallisuutta, kuin hoitoja, joista ei ole hänelle todellisuudessa mitään apua.― Juha Hänninen

Hänninen kertoo, että oma kanta eutanasiaan on syntynyt työssä vietettyjen vuosien tuoman kokemuksen myötä. ”Aikaisemmin ajattelin eutanasiasta, kuten nykypäivänä sitä vastustavat ihmiset. Uskoin, että kaikki pystytään hoitamaan hyvän saattohoidon keinoin.” Kääntöpuolena eutanasiakeskustelussa on ylilääkärin mukaan kuitenkin sen nostattama pelko ihmisissä.

”Ajatus siitä, että kuolema on aina jollain lailla hirvittävän kamala kokemus saa ihmiset pelkäämään elämän loppumista. Jos eutanasia sallitaan se ei saisi olla mikään ohituskaista, vaan potilaan tulee aina saada tietoa saattohoidosta. Olen huomannut omissa puheissani ongelmaksi sen, että jos kovin aktiivisesti puhun eutanasian puolesta, sekin saattaa lisätä kuolemanpelkoa. Jos lakialoite menisi läpi, näkisin, että Terhokoti olisi yksi paikka, johon eutanasiaa toivonut potilas voitaisiin ohjata konsultoitavaksi. Täällä pystytään katsomaan, että onko todella niin, ettei millään lääketieteen keinolla saada helpotettua kärsimystä.”

Vaikka osaaminen ja tieto saattohoidosta on Hännisen mukaan lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana, on kehittämisen varaa edelleen. ”Se, että saattohoitoa tarvitseva ihminen pääsisi ajoissa paikkaan, jossa saisi tarvitsemaansa hoitoa, niin se ei edelleenkään välttämättä aina toteudu. On tehty liian paljon kaikenlaista sellaista, mistä ei ole ollut hyötyä. Hoitoa ei siis ole lopetettu ajoissa. Elämänsä loppupuolella ihmiset kuitenkin kaipaisivat enemmän rauhaa ja turvallisuutta, kuin hoitoja, joista ei ole hänelle todellisuudessa mitään apua.”

Realistista positiivisuutta

Miten tehdään hyvää saattohoitoa? On tärkeää, että potilastyössä ei hoideta pelkästään ihmisen kehoa, vaan myös mieltä. Potilaiden ja omaisten hyvinvointi on osaavan henkilökunnan pääprioriteetti. Hänninen korostaakin, että tärkeä osa saattohoitoa on keskustelu – niin potilaan kuin omaistenkin kanssa.

”Ilmapiiri, joka Terhokodissa vallitsee, on pitkällisen työn tulosta. Meillä on oikeanlaisia ihmisiä töissä. Me kysymme ihmisiltä, mitä he haluavat. Keskustelemme peloista sekä epävarmuuksista. Potilaan lähipiirin jaksamista tuetaan ja heitä rohkaistaan, jotta he jaksavat olla kuolevan läheisensä tukena. Ihmisiä todella kuunnellaan ja heidän auttamisestaan ollaan kiinnostuneita.”

Saattohoitoon saapuvan ihmisen oloa saattaa leimata suuret pelot ja turvattomuuden tunne tulevaisuudesta. ”Osaaminen saattohoidossa on nimenomaan sitä, että pystyy kuulemaan, mikä ihmisellä on hätänä. Potilas saadaan vakuuttamaan siitä, että hänelle on tarjolla apua ja sairauden tuoma kaaos on mahdollista selättää elämästä. Tarkoitan sellaista realistista positiivisuutta.”

Konkretia ja jokapäiväiset ilot ovat varsinkin elämän loppupuolella tärkeitä asioita. Terhokodissa on vietetty häitä, syntymäpäiviä ja juhlapäivät huomioidaan muutenkin. Usein potilaiden toiveet ovat kuitenkin varsin arkisia. ”Joku saattaa haluta pizzaa tai jotakin lähikaupasta. Ihmisten toiveet ovat yleensä aika pieniä ja me pyrimme ne aina toteuttamaan.”

Juha Hänninen, Saattohoitokodin ylilääkäri

Mitä on saattohoito?

Kuoleman näkemistä normaalina elämän päätepisteenä
Oireiden lievittämistä
Psyykkisen ja henkisen tuen antamista
Potilaan tukemista aktiiviseen elämään
Tukea perheelle sairauden aikana ja kuoleman jälkeen.

Lähde: Terhokodin nettisivut