Hyppää pääsisältöön

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.
Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä. Kuva: Yle Elävä arkisto. 1980-luku,diskomusiikki,heavy rock,Iltatähti,Iskelmämusiikki,popmusiikki,rock

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

Kaikki vuosien 1980–1983 Iltatähtien lähetysnauhoista eivät ole tallella. Kadonneita ohjelmia on tätä artikkelia varten kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä jaksoja on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Muutamista lähetyksistä ei ole tallella mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä eri vuosilta on nähtävänä Yle Areenassa.

Hyppää vuoteen 1982
Hyppää vuoteen 1983

Hassuja hattuja ja vitsinvääntöä

Jo kesällä 1973 startannut Iltatähti-sarja vetäytyi tauolle kevään 1979 lopussa. Puolentoista vuoden hiljaiselon kestäessä televisioitiin vain pari Iltatähden nimeä käyttänyttä Viihdekakkonen-lähetystä. Tänä aikana Ylen ainoa säännöllinen popmusiikkiohjelma oli Heikki Harman TV1:lle tuottama Tuubi.

Iltatähden säännölliset lähetykset alkoivat uudelleen joulukuussa 1980. Ohjelmaa esitettiin kerran kuussa 45–50 minuutin pituisena. Sitä toimittivat ohjaaja Jouko Konttinen, iskelmä- ja popjournalismin veteraani Erkki Pälli sekä tunnettu tiskijukka Joke Linnamaa.

Pipopäinen Joke Linnamaa jättikokoisissa sinisissä aurinkolaseissa.
Joke Linnamaa ja jättilasit. Pipopäinen Joke Linnamaa jättikokoisissa sinisissä aurinkolaseissa. Kuva: Yle kuvanauha 1981,aurinkolasit,Iltatähti,Joke Linnamaa,juontajat,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto

Liinamaan juonnoissa ei ollut jälkeäkään eräiden aiempien juontajien (kuten Mikko Alatalon tai Sinikka Heinin) kriittisestä piruilusta muoti-ilmiöille. Artistien lyhyissä ja yleisluontoisissa esittelyissä pyrittiin lähinnä vitsikkyyteen, jota palvelivat myös hassut hatut ja pukimet, jättimäiset aurinkolasit jne.

Ensimmäiset "uuden" Iltatähden jaksot ovat tallella vain osittain. Joulukuussa 1980 ohjelmassa nähtiin merkittävä uuden aallon rockin ja diskopopin risteytys, kun iskelmätähtenä tunnettu Taiska tulkitsi Pelle Miljoona & 1980:n Tahdon rakastella sinua -hitin seksikkäissä trikoissaan go-go-tanssijoiden tukemana. SIG-yhtyeen kahdessa biisissä kamera tavoittaa playbackista huolimatta upeasti solisti Matti Inkisen nuoren antaumuksen ja innon. Ulkomaanvieraina ovat amerikkalainen Moon Martin ja brittiläinen ska-bändi Bad Manners.

Vuoden 1981 ensimmäisestä, "rytmimusiikin valovoimaisimpia artisteja" esitelleestä ohjelmasta on niin ikään arkistoitu vain osa. Mukana ovat suomalaisten rockabillyfanien suursuosikki Matchbox, Iltatähden tekijöiden kestosuosikki Tuulikki Eloranta sekä kitaristi Ile Kallion veljensä kanssa pystyyn panema Pera & Dogs. Huippusoittajista huolimatta Dogs ei koskaan noussut lentoon ja jäikin lyhytikäiseksi.

Syvältä kuin pyramidin sokkeloista ja kaikuna katakombeista nousee mystinen jyrinä.― Juontaja Joke Linnamaa Sarcofagus-yhtyeestä Iltatähdessä 17.2.1981

Helmikuun Iltatähdessä esiteltiin "luihin ja ytimiin tunkeutuvaa hevirokkia" koto-Suomesta. Helsinkiläinen Sarcofagus, jonka erikoisuutena oli liekehtivä kitara, innoitti Linnamaan pamisemaan suorastaan runollisesti "katakombien okulttisesta ja mystisestä jyrinästä".

Ohjelman muita esiintyjiä olivat mm. 19-vuotias tulokas Taru Saares, "katseenvangitsija" Sheena Easton ("valitettavasti uskollista tyyppiä”) ja kitaristi Heikki Silvennoisen Frendz-kokoonpano, "Suomen Fleetwood Mac".

Maaliskuun lähetyksessä Linnamaa vaihtelee tiuhaan asusteita. Jakson mielenkiintoisimpia nimiä on turkulainen Pasi & Mysiini, joka tietenkin juonnetaan sisään asiaankuuluvalla Basimycin-vitsillä. Bändi kannattelee mainiolla svengillä Pasi Raappanan karhealla Andy McCoy -aksentilla laulamia persoonallisia slangitekstejä.

Ohjelman päävieras on hyvässä vedossa oleva, Dave Lindholmilla vahvistettu Sleepy Sleepers. Kauhu-, hevi- ja germaaniparodioiden välissä Sliipparit tekevät Linnamaan kanssa tv-journalismin roolijakoa murtavan pilahaastattelun. Toisin kuin Linnamaa spiikeissään ilmoittaa, lähetyksessä ei nähty Gibson Brothersin ja Iron Maidenin videoita, koska filmit eivät ehtineet ajoissa Tampereelle.

Alatalon ja kriittisen analyysin paluu

Mikko Alatalo, joka juonsi Iltatähteä pitkään 1970-luvulla, palasi ruotuun huhtikuussa 1981, aluksi kuulemma tosin vain "tuuraajan paikalle". Ensimmäisessä hänen isännöimässään ohjelmassa kuultiin mm. Pave Maijasen suurhitti Pidä huolta. Ulkomaisina studiovierana nähdään Beatles-coveryhtye (mutta karvoitukseltaan huomattavasti beatleista poikkeava) The Bootles sekä Tomas Ledin. Uusien tähdenlentojen sarjassa esittäytyy suomalainen Birgitta.

Syksyllä 1981 lähetykset jatkoivat noin 40-minuuttisina kerran kuussa, kaksi parhaassa. Taustajoukkoihin oli nyt värvätty Katso-lehden arvostettu musiikkitoimittaja Markku Tuuli, ja muutos juontojen asiapitoisuudessa olikin huomattava.

Pop-kulttuurin arviointia ilman ennakkoluuloja, asiatietoa ilman otsaryppyjä, mutta ennen kaikkea musiikkia suoraan ajan hermolta.― Iltatähden 8.9.1981 lehdistötekstistä
Mikko Alatalo lukee spiikkejä korteilta Iltatähdessä.
Mikko Alatalo lukee Iltatähden juontoja. Mikko Alatalo lukee spiikkejä korteilta Iltatähdessä. Kuva: Yle kuvanauha 1982,Iltatähti,juontajat,kuvakaappaus,Mikko Alatalo,Yle Elävä arkisto

Syyskuun Iltatähden lupaamista ajan hermolla olevista musiikkiesityksistä on tallella vain muutama. Luotettava boogiekone Ronski Gang yllättää levytysuransa lähes ainoalla suomenkielisellä kappaleella Oo mitä sä oot. Pirteää suomidiscoa edustaa Satu Pentikäinen.

Lokakuinen lähetys oli kokonaisuudessaan omistettu iskelmän ja rockin luonteen setvinnälle. Kapinasta, viihteellisyydestä, sanomasta ja bisneksestä keskustelevat studiossa Tapani Kansa sekä Eppu Normaali -yhtyeen Juha Torvinen ja Pantse Syrjä. Osoittautuu, että "harmittoman iskelmän" piiriin luettu Kansa on rokkareita huomattavasti yhteiskuntakriittisempi ja arvostelee heitä jyrkemmin myös levyteollisuutta. Keskustelijoiden itsensä lisäksi teemaa kuvittavat Rollarit ja diskotulokas Emilia.

Moody Bluesin musiikki on rahaviihdettä miljoonille.― Juontaja Mikko Alatalo Iltatähdessä 3.11.1981

Marraskuun Iltatähdessä oli hampaissa Moody Blues – takavuosien progressiivisen popin lippulaiva, sittemmin esimerkki isolla rahalla tuotetusta aikuisten viihteestä Vastapainoa tälle "rahaviihteelle" edusti J. Karjalainen, joka kertoo haastattelussa uusimman levynsä syntyneen huvin vuoksi ja vähällä rahalla. Tämä Iltatähti-vierailu on tiettävästi Karjalaisen varhaisin Ylen arkistoista löytyvä tv-esiintyminen. Stevie Wonderin Martin Luther Kingille omistama Happy Birthday nimetään myönteiseksi esimerkiksi diskomusiikista: sitä ei ole tehty "pelkkää hyppimistä varten".

Joulukuun 1. päivänä esitetyn jakson aiheena oli teknorock eli muodikas uusromantiikka tai uusfuturismi. "Onko teknorock koneiden sana ihmisten yrityksille vallata musiikkia takaisin", ohjelma kysyi, mutta vastaukset eivät ole säilyneet jälkipolville. Jäljellä on vain pari katkelmaa, joissa nähdään mm. imatralainen futubändi Stressi.

Kauhu, pelko, anarkia ja tuhon uhka ovat hevirokin vallitsevia piirteitä.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 29.12.1981

Vuoden viimeinen Iltatähti (29.12.1981) nosti isosti esiin raskaan musiikin ja erityisesti Motörheadin. Alatalo mainitsee sen yhdeksi lähivuosien pahamaineisimmista rockyhtyeistä, ja bändin rumpali Philthy Animal vastaa syytöksiin. Ohjelma käsittelee myös heavyn mystiikkaa ja okkultismia, ja osansa saa myös Toyah Willcox, jonka biisien maailmasta puuttuu "järjestys, elämän mielekkyys ja tietoisten päämäärien etsintä". Ainoa kotimainen esiintyjä on Tuomari Nurmioon rinnastettu Kumma Heppu ja Lopunajan voidellut.

Hampaissa ylikansallisuus ja pessimismi

Vuonna 1982 Iltatähden kuukausittaiset lähetykset jatkuivat, keväällä 40 minuutin ja syksyllä noin 45 minuutin mittaisina. Tammikuisesta jaksosta ovat jäljellä vain Hassisen Koneen ja Ten Pole Tudorin musiikkiesitykset sekä juonnot, joissa tavallista teoreettisemmin puidaan rockvideoiden eskapistista fantasiamaailmaa J. R. Tolkienin mielipiteiden valossa. Nykyrockin keskeiseksi (ja ilmeisen negatiiviseksi) piirteeksi nimetään John Foxxin ja monen muunkin edustama pessimismi.

Helmikuun lähetyksessä taitetaan jälleen peistä iskelmästä. Studiossa aiheesta keskustelevat sanoittaja Vexi Salmi ja "punktohtorina" tunnettu filosofi Esa Saarinen. Viimemainitun korvissa suomalaiskansallinen iskelmä henki konservatiivisuutta ja itsemurhamentaliteettia. Jakson musiikillinen skaala ulottuu Olavi Virrasta ja Reijo Kalliosta Taiskaan, Kisuun, Abbaan ja Sidi & Hermottomiin.

Disko on pahimmillaan konemaista rytmijumputusta, jonka tekstit ovat täyttä soopaa.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 27.3.1982

Kussakin kevään ohjelmassa oli teemana jokin musiikillinen ilmiö. Maaliskuussa reposteltiin diskokulttuuria, "ylikansallista vapaa-ajan kulttuuria", jota leimasi maasta toiseen samanlaisena kuuluva bassorummun mätke. Diskoa puolustavat Earth, Wind & Firen jäsenet sekä Iltatähden ex-isäntä, dj Joke Linnamaa, joka tarinoi myös suomidiskon historiasta. Musiikkinäytteissä nähdään mm. funkbändi Steel Cityn solistina laulava vaaleatukkainen Kaija Koo.

Diskon jälkeen oli käsittelyvuorossa punk, johon Iltatähti oli 1970-luvulla suhtautunut hieman vinoillen ja epäillen. Nyt tyylin "repivyyttä" ymmärrettiin, ja punkin kapina laskelmoivaa musiikkiteollisuutta ja yleisöstä vieraantuneita tähtiä vastaan nähtiin suopein silmin. Haastateltavana on punklehti Hilseen ex-toimittaja Kimmo Miettinen. Toukokuisesta hevijaksosta ei valitettavasti ole säilynyt kuin genren kotimaisen ylpeyden Zero Ninen esitys.

Viimeinen syksy: syntikkapoppia ja sosiaaliantropologiaa

Syyskauden 1982 avasi Kaseva-yhtyeen konserttitaltiointi Tampereen messuilta. Edellisen vuosikymmenen suomirocksuosikki oli ainoa kotimainen nimi, jolle 1980-luvun Iltatähti soi oman erikoisohjelman. Alkuperäinen lähetysnauha on kadonnut, mutta ohjelmasta vuonna 1984 televisioitu lyhennetty versio on onneksi arkistoitu.

Sri Lankassa kuvatut Duran Duranin näkymät ovat saamassa meillä oman eksoottisen vastineensa. Sleepy Sleeperskin haki uralleen lisävauhtia Riosta.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 2.11.1982

Loput syksyn 1982 ohjelmat olivat melkoista musiikillista sillisalaattia. Lokakuun jaksossa jaellaan myönteisiä arvioita suuntaan jos toiseenkin: syntetisaattoribändi ABC saa kehuja mielikuvitusrikkaudestaan, Suomessa vieraileva Duran Duran tarttuvista sointi- ja sävelmaisemistaan, Meiju Suvas "laskelmoimattomasta viehätyksestään".

Välillä juhlitaan jazzravintola Groovyn viisivuotistaivalta ja Beatlesin ensilevyn 20-vuotispäivää. Syntikkapopille vastapainoa tarjoavat mm. Rion matkalta palannut Sleepy Sleepers, CCR-vaihettaan vahvasti elävä Kari Peitsamo sekä Alatalon kanssa duetoiva iskelmäkuningas Jamppa Tuominen.

Sama kirjava linja jatkui 2. marraskuuta lähetetyssä Iltatähdessä. Mukana oli edellisessäkin ohjelmassa esiintynyt kestotähti Cliff Richard, tällä kertaa haastattelun kera. Saksalaisen hittibändi Trion, Kate Bushin, Peter Gabrielin, George Thorogoodin ym. rinnalla tarjoiltiin Popedaa ja Kake Randelinia.

Marraskuun lopussa televisioidussa, normaalia naispitoisemmassa Iltatähdessä esiintyivät mm. Abba, Kim Carnes, Yazoo sekä aiemmin lähinnä mallina tunnettu Martina Kallionalusta, jonka ympärille Alataloakin säestänyt kosketinsoittaja Masi Luoma kokosi Martiz-nimisen yhtyeen. Jakson historiallisesti mielenkiintoisin osuus on "sosiaaliantropologinen raportti" rockbändien SM-kilpailusta Seinäjoella. Mukana mittelössä olivat mm. sellaiset uraansa aloittelevat kokoonpanot kuin Yö, 22-Pistepirkko ja Liisa Akimofin johtama Tavaramarkkinat. Näistä etenkin kahden viimemainitun pääsy finaaliin nostatti närää kisapaikan käytävillä.

Iltatähti sammuu lopullisesti

Iltatähden viimeinen kevät alkoi 5. tammikuuta lähetetyllä jaksolla, jossa Syksyn sävel -voittaja Mika Sundqvist esitteli steppijalkineiksi kehittämiään "jytäkenkiä". Paula Koivuniemi esittää sittemmin evergreeniksi muodostuneen Aikuisen naisen. Muita esiintyjiä ovat mm. englantilainen Abba-kopio Buck's Fizz ja Princen tuottama alusvaatetrio Vanity 6. Matin ja Tepon Mä joka päivä töitä teen -kappaleesta Alatalo lohkaisee: ”Hyvä tietää näin tes-neuvottelujen edellä, että joku on solidaarinen myös työnantajalle.”

Musasta pitäis tänne vekkariin saada jonkunlainen sätky.― Remu Aaltonen Iltatähdessä 5.1.1983

Seuraava Iltatähti nähtiin jo kolmen viikon päästä. Tämänkertainen ulkomainen vieras oli hollantilainen Taco, joka sekoitti amerikkalais-saksalaisen viihdeperinteen menestyksekkäästi teknorockiin suurhitillään Puttin' on the Ritz. Vanha kunnon Hector esittää hassuun ääntämykseen perustuvan tragikoomisen rakkauslaulun Piironkinjalka. Hieman tuntemattomamman Marja Kosken ohjelma kertoo "löytäneen paikkansa viihdelaulajiemme joukossa". Kotimainen päävieras on kuitenkin suomirockin tervaskanto Hurriganes, jonka pomo Remu Aaltonen viihdyttää katsojia myös filosofisilla mietteillään musiikista ja elämästä.

Helmikuisen Iltatähden kotoinen päänimi oli jälleen J. Karjalainen, jonka Tatsum Tisal -biisi inspiroi Alatalonkin sonnustautumaan beduiiniksi. Karjalaisen lisäksi ohjelmassa olivat mukana mm. Fabulous Thunderbirds, Kajagoogoo, Leena Nilsson, Kinks, Dire Straits,Men at Work sekä "punkin vanhat pierut" Lords of the New Church.

Tämä oli Iltatähden viimeinen "normaali" lähetys. Toukokuussa 1983 nähtiin vielä kaksi erikoisohjelmaa Los Angelesin musiikkielämästä ja elokuvamusiikista. Sen jälkeen Iltatähden taivallus päättyi. Myöhemmin samana vuonna lopetti myös TV1:n lähettämä Tuubi.

Viimeisten ohjelmien tullessa ulos Iltatähti oli pyörinyt ruudussa kymmenen vuoden ajan lukuunottamatta taukoa vuosina 1979–1980. Suurimman osan 1970-lukua se oli ollut Yleisradion ainoa säännöllinen popmusiikkiohjelma. Varsinaista seuraajaa se ei saanut – pitkäikäistä makasiinityyppistä ohjelmaa, joka olisi yrittänyt kertoa laveasti ja edes jossain määrin kriittisellä otteella koko "kevyen musiikin" uusista ilmiöistä. Heli Nevakareen vuosina 1987–1993 vetämä Rockstop keskittyi nimensä mukaisesti rockiin.

Iltatähden pitkäaikaisin juontaja Mikko Alatalo pestattiin vuonna 1985 juontajaksi Hittimittariin, Yleisöäänestyksiin perustuva musiikkivideo-ohjelma tarjosi hänelle uuden foorumin musiikkiteollisuuden toimintatapojen ja videobiisien ”muovisen maailman” kepeään piikittelyyn.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähti 9.12.1980 Taiska: Tahdon rakastella sinua, Etsin tietä itseeni: Moon Martin: Five Days Of Fever, Signal for Help; Mika Sundqvist & Nonstop Band: Nowhere Man; SIG: Elämä vie mua, Marianne; Abba: On And On; Bad Manners: Lip Up Fatty, Special Brew; George Benson: Give Me the Night. Haastateltavina Moon Martin, Mika Sundqvist ja Douglas Trendle. Ohjelmassa on lisäksi esitetty ote elokuvasta Blues Brothers.
Iltatähti 20.1.1981 Matchbox: Midnite Dynamos, Checkin’ Out, When You Ask About Love; Tuulikki Eloranta: Kun rakastuu, Sen siitä sait, Tanssimaan; Pera & Dogs: Christine, Hello People; Talking Heads: The Great Curve. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt Veepee Lehto.
Iltatähti 17.2.1981 Sarcofagus: Deadly game, Insane rebels; Sheena Easton: One man woman, 9 to 5; Taru Saares:En koskaan, Sana vain; The Police: Dedododo Dedadada; Frendz: Playing House, Take Your Time, Circus Love; Earth, Wind & Fire: Let Me Talk. Ohjelmassa on lisäksi esitetty ote elokuvasta Jazz Singer.
Iltatähti 17.3.1981 Pasi & Mysiini: Ei fillarii, Tiukkaa penaalii; Crystal Gayle: Too Many Lovers; Rod Stewart: Passion; Eini: Mua kohtele näin, Anteeksi suo; Sleepy Sleepers: Nein nein nein, Keskiyön aikaan, Hevi tappaa. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Gerard McMahon & Kid Lightning.
Iltatähti 14.4.1981 Pave’s Mistakes: Pidä huolta, TV Man; The Bootles: Help, What Can I Do; Phil Collins: In the Air Tonight; Birgitta: Usko pois; Iron Maiden: Wrathchild; Tomas Ledin & Good Time Band: Lookin’ for a Good Time, Give a Little Love, Sensuella Isabella; Kim Wilde: Kids in America.
Iltatähti 8.9.1981 Ronski Gang: Lotta Lies, Oo mikä sä oot; Satu Pentikäinen: Tuus vähäsen lähemmäs, Yhdessä pystymme siihen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Dire Straits, Toyah, Kim Wilde ja Ami Aspelund.
Iltatähti 6.10.1981 Eppu Normaali: Ripa Rapa, Delirium tremens; Tapani Kansa: Erkki 15, Lapsuuteni sunnuntait; Emilia: Satan in Love; The Rolling Stones: Start Me Up. Haastateltavina Mikko Syrjä, Tapani Kansa ja Juha Torvinen.
Iltatähti 3.11.1981 The Beatles: Back in the USSR; Paul Oxley’s Unit: Terry’s Inside; City of Dreams; The Moody Blues: The Voice; J. Karjalainen & Mustat lasit: Elina anna tukkasi kasvaa, Karilla on saksofoni; Bow Wow Wow: Chihuahua; Stevie Wonder: Happy Birthday. Haastateltavana J. Karjalainen.
Iltatähti 1.12.1981 Stressi: Harri; Dave Stewart & Colin Blunstone: What Becomes of the Brokenhearted. Haastateltavana Sal Solo. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kraftwerk, Classix Nouveaux, Rick Wakeman ja Duran Duran
Iltatähti 29.12.1981 Motörhead: The Bomber, Ace of Spades; Ian Gillan: No Laughing in Heaven; Toyah: Thunder in the Mountains; Frank Zappa: You Are What You Is; Kumma Heppu ja Lopunajan voidellut: Kuvia, Minä ja hän. Haastateltavana Phil Taylor.
Iltatähti 23.1.1982 Tenpole Tudor: Swords of a Thousand Men; Hassisen Kone: Julkinen eläin, Levottomat jalat. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet John Foxx, Kiss, Thomas Dolby, Kim Carnes, Lene Lovich ja Human League.
Iltatähti 17.2.1982 Olavi Virta: Sinun silmiesi tähden; Meiju Suvas: Tahdon sinut; Rachel Sweet: Then He Kissed Me, Be My Baby, Taiska: Tahdon rakastella sinua; Sheena Easton: Just Another Broken Heart; Sidi & Hermottomat: Otto; Reijo Kallio: Syyskonsertto; Kisu: Girls; Abba: One of Us.
Iltatähti: Disko 27.3.1982 Kool & The Gang: Steppin' out; Lio: Amoureux solitaires; Aneka: Japanese Boy; Earth, Wind & Fire: Let's Groove; Steel City: Radio Girls; Jokke Seppälä & Proto: Find My Girl; Secret Service: Flash in the Night. Haastateltavina Joke Linnamaa, Verdine White ja Philip Bailey.
Iltatähti: Punk 13.4.1982 Sex Pistols: Anarchy in the UK; Lama: Väliaikainen, Tänään kotona; Problems: Ekstaasi, Rotta; Stranglers: Straighten Out; Damned: Blackout; Boomtown Rats: Never in a Million Years. Haastateltavana Kimmo Miettinen.
Iltatähti 22.5.1982 Zero Nine: Dreamless World. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Rainbow, The Oz, Def Leppard, Iron Maiden, AC/DC, Girlschool, Kiss, Whitesnake, Rush ja The Rolling Stones.
Iltatähti Special: Kaseva 26.1.1984 (alkuperäinen versio 25.9.1982) Kaseva: Kamut, Striptease tanssija, Pena, Naula läpi pään, Joku jota rakastan, Kun maailma elää, Meidän huoneessa, En päivällä sua nää, Äijä lähti tänään, Nallekarhu.
Iltatähti 5.10.1982 ABC: Look of Love; Meiju Suvas: Yks kaks kokonaan; Duran Duran: My Own Way, Hungry Like the Wolf, Sleepy Sleepers: Come On Honey: Gusse Rössi: Indiana; The Beatles: Love Me Do, Simple Minds: Promised You a Miracle, Dexy's Midnight Runners: Come On Eileen, Kari Peitsamo Revival: Jytäorkesteri tulee taas, Cliff Richard: Where Do We Go From Here; Mikko Alatalo ja Jamppa Tuominen: Pohjoisen laulu; Jamppa Tuominen: Kerro kuiskaten tunteesi. Haastateltavina Simon Le Bon ja Nick Rhodes.
Iltatähti 2.11.1982 Trio: Da Da Da; Popeda: Kuulat sekaisin; Talk Talk: Talk Talk; Sidi & Hermottomat: Sininen huone; Kate Bush: The Dreaming; Peter Gabriel: Shock the Monkey; Cliff Richard: We Don´t Talk Anymore, The Only Way Out; Nancy Nova: No No No; Kake Randelin: Malaila; Dire Straits: Private Investigations; George Thorogood: Ain't Nobody But You. Haastateltavana Cliff Richard.
Iltatähti 30.11.1982 Erich Dorf Band: Let's Dorf; Martiz: Musta Cupido; Golden Earring: Twilight zone; Abba: The day before you came; Yazoo: Don't Go; Toto: Rosanna; Kim Carnes: Voyeur; Tavaramarkkinat: Tilikirja; Yö: Yhden illan varietee; JSS: Kirjeitä Kaarinalle; 22-Pistepirkko: Jealouse & Joey; Stevie Wonder: Do I Do. Haastattelussa Popmuusikot ry:n puheenjohtaja Kimmo Salminen.
Iltatähti 5.1.1983 Kim Carnes: Voyeur; Mika Sundqvist: Huonosti menee mutta menköön; Sting: Spread a Little Happiness; Roxy Music: Avalon; Paula Koivuniemi: Aikuinen nainen; Vanity 6: He's So Dull; Billy Joel: Pressure; The Motels: Only the Lonely; Buck's Fizz: My Camera Never Lies; Matti ja Teppo: Mä joka päivä töitä teen; Pedro Hietanen ja Harri Marstio: Tennessee Waltz. Haastattelussa Kim Carnes ja Mika Sundqvist.
Iltatähti 25.1.1983 Hector: Piironkinjalka; Kiss: Love It Loud; Lionel Richie: Truly; Marja Koski: Sun laivarantaan jäädä täytyi; Pat Benatar: Shadows of the Night; Hall & Oates: Maneater; Phil Collins: Thru These Walls; Hurriganes: Last Night, Let’s Have a Party. Haastateltavina Remu Aaltonen ja Taco. Ohjelmassa on lisäksi esitetty Tacon musiikkivideo Puttin’ on the Ritz.
Iltatähti 22.2.1983 Fabulous Thunderbirds: How Do You Spell Love; Robert Palmer: Pride; Leena Nilsson: En tahdo mennä kotiin; Don Henley: Johnny Can't Read; Lords of the New Church: Open Your Eyes; Kajagoogoo: Too Shy; Men at Work: Who Can It Be Now; J. Karjalainen: Tatsum Tisal; Dire Straits: Twistin' by the Pool; Sakari Kuosmanen: Kyyneleet; Kinks: Come Dancing.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Ransu Kultarannassa vuonna 1987.

    Ransu Kultarannassa

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

  • Mauno Koivisto Jatkoajassa (1968).

    Mauno Koivisto hurmaa naisia

    Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri

    Jatkoaika keskustelee Tampereella vallasta ja vallankumouksesta. Kirsti Wallasvaara kiistelee pääministerin kanssa nuorison vallattomuudesta.

  • Presidentti Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.

    Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    Ohjelmavälähdyksiä presidentin ensimmäiseltä kaudelta.

    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla.

  • Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa vuonna 1990.

    Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.

  • Pääministeri Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.

    Koivisto kuuntelijoiden ja toimittajan tentissä

    Koiviston haastatteluja vuosilta 1995 ja 1998

    Mauno Koivisto aloitti virkakautensa suurena kansansuosikkina, jonka gallupmenestystä siivittivät niin leppoisanhumoristinen tyyli kuin niskoittelu Urho Kekkoselle.

  • Presidentti Mauno Koivisto Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Koivisto Arto Nybergin vieraana

    Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

    87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

  • Urho Kekkosen hautajaiset. Presidentin arkku kannetaan Suurkirkosta autoon.

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

    Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

    Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

    Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

  • Kyösti Kallion hautajaiset.

    Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

    Jean Sibeliuksen hautajaiset

    Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.

    Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

  • Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

    Väinö Tannerin hautajaiset

    Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

    Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

  • Roger Moore Aamu-tv:ssä (2009).

    Nimeni on Moore – Roger Moore

    Moore vieraili Aamu-tv:ssä vuonna 2009

    Vaikka näyttelijälegenda Roger Mooren Bond-hahmo ei noussut kriitikoiden suosikiksi, hänen uransa salaisena agenttina kesti kunnioitettavat seitsemän elokuvaa.

  • Roger Moore Maarit Tastulan haastattelussa (1993).

    Roger Moore – veijari vai pyhimys?

    Roger Moore tunnetaan 70-ja 80-lukujen James Bondina.

    James Bondina ja Pyhimyksenä hurmannut brittinäyttelijä Roger Moore (1927-2017) nähtiin toimittaja Maarit Tastulan vieraana Yhden illan pysäkissä vuonna 1993.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • milkshaken näyttelijät

    Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Kari Sorvali ja Veikko Aaltonen autossa elokuvassa Päivä ennen vuodelta 1978.

    Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.