Hyppää pääsisältöön

Riina Katajavuori: Kun nappaan tequilaa

Kolumnistikuva
Kolumnistikuva Kuva: Erik Vierkens Riina Katajavuori

Olen Vesala-fani. Järkytys oli iso, kun karaokebaarissa tajusin arvostaneeni hänen Tequila-hittiään väärin perustein.

Olen seurannut Paula Vesalan uraa kiinnostuneena. Nainen sanoittaa, säveltää, laulaa, tuottaa, soittaa, viheltää, käsikirjoittaa, näyttelee. Helinä-keijullakin on Paula Vesalan feministisen keijun ääni.

Olen katsonut loppuun jopa Poutapilviä ja lihapullakuuroja -elokuvan vain siksi, että ujo rillipäinen meteorologityttö replikoi Vesalan äänellä.

En tykkää kuntopyöräilystä, mutta käyn tietyllä cycling-tunnilla, koska sen vetäjällä on samanlainen ääni kuin Vesalalla. Ja hän soittaa aina tunnin päätteeksi Älä droppaa mun tunnelmaa. Tuo Vesalan karibiarytminen biisi on riemullisten nelitavuisten sanojen juhlaa: kesäloma, tosikiva, apinana, takapiha, Costa Rica. Univaje, valonkaje, iso ego, ekoteko, vähän seko.

Biisissä niuho ilonpilaaja eli synkeä puoliso tulee pilaamaan kesälomanrippeistään päättäväisesti nauttivan puhujan hyvät, huolella rakennetut fiilikset. ”Mitään eilistä juttua jankuttaa!” Urpo, menisi pois, jättäisi iloisen naisen rauhaan.

Paula Vesala myönsi Finlandia Junior -palkinnon kirjailija Vilja-Tuulia Huotariselle nuortenromaanista Valoa, valoa, valoa. Vain elämää –ohjelmassa hän kaiversi esiin traagisen kaihon Paula Koivuniemen jumputuksesta Sua vasten aina painautuisin.

Kun Vesala julkisti soololevynsä ensisinglen, olin valmiudessa. Jo kappaleen nimi herätti kiinnostusta ja väritti tiettyyn mielenmaisemaan. Tequila! Tuo villien, riehakkaiden ihmisten juoma. Tequila-shotit, tequila-tytöt. Poljetaan jalkaa, huudetaan kovaa ja korkealta. Losangelesilaisena Vesala liikkuisi ehkä isommissa ympyröissä, Meksikossa ja maailmalla.

Tequila tuntui rohkealta naisen soolouran lanseerausbiisin nimeksi. Voisiko naisrunoilijan kirjan avausruno olla nimeltään Koskenkorva? Mitä se merkitsisi?

Kuulin kappaleen radiosta. Se soi päässäni koko yön. ”Oot mun nouseva aurinko/ ja mun ainoa kotimaa./ Ajetaanko vaan,/ motellissa jossain saat kaataa/ kun nappaan tequilaa.”

Miksi tämä teksti oli mielestäni niin radikaali?

Suomessa viljellään kosolti humalahuumoria. Känni on hauska tila, ja loputtomien vitsien ja hörönaurujen lähde.

Syvimmältään viina on kuitenkin Suomessa arka asia. Jokaisessa suomalaisessa suvussa on alkoholisti. Jokainen asiaa läheltä nähnyt tietää, että liika dokaaminen aiheuttaa kipua, tuskaa ja häpeää niin käyttäjälle kuin läheisille.

En tunne suomalaista, jolle viinanjuontiin ei liittyisi jonkinlaista lievää syyllisyyden potemista, aina, niin vähäistä kuin juominen olisikin. Ulkomailla olen kyllä kohdannut iloisesti ja synnintunnoitta kippaavia ihmisiä.

Vielä isompi tabu on naiset ja viina. Ja tässä nyt Vesala lauloi tyynen rauhallisesti naisesta, joka nappaa viinaa. Ei siideriä, ei valkkaria, ei ällöttävää naisjuomaa kuoharia – vaan reipasta tequilaa.

Lisäksi sanoituksessa oli mielestäni ovela twisti. ”Saat kaataa, kun nappaan tequilaa.” Muistamme kaataa-verbin kaksoismerkityksen. Säkeeseenhän sisältyy lupaus seksistä.

Pohdin tätä emansipatorista kappaletta paljon. Siinä ei ollut mitään riehakasta. Se oli kaihoisa, ylväs parisuhteen kuvaus. Heteronormatiivisessa tulkinnassani nainen ei ollut objekti, vaan tasaveroinen, jopa ohjaimissa oleva osapuoli, jolle mies sai nimettömässä motellissa kaataa tequilaa. Tämähän oli kuin uudelleen viritettyä Michelangelo Antonionia!

Kunnes eräänä iltana karaoke-baarissa kaikki paljastui. Kirjoitin lapulle Tequilan. Edessäni oli gin tonic, ja aloin laulaa. Mutta mitä lempoa! Karaokemonitorissa oli täysin väärät sanat. Siellä puhuttiin outoja: ”Ajetaan kovaa,/ ollaan ihan hiljaa/ saat kaataa mun napaan tequilaa.

Järkyttyneenä takeltelin laulun loppuun. Kaikki olikin toisin. Nainen lojui passiivisena ja antoi miehelle luvan lorottaa tequilaa napaansa.

Ei myöskään sanottu ”ajetaanko vaan” vaan ”ajetaan kovaa”. Väärintulkintaani selitti se, ettei Vesala noudata Toivo Kärjen ja Heikki Salon koulukuntien sanapainosääntöjä. Suomen kielessä sanapaino tulee sanan ensimmäiselle tavulle, mutta nykyään sääntöä rikkovat tietoisesti kaikki, niin Chisu, Sanni kuin erityisesti räppärit.

No, vaikka Tequilan radikaaliuden kohdalla tulkintani menikin metsään, olen edelleen Paula Vesalan sanoitusten harras ja vilpitön ihailija.

Minäkin synnyin siellä, missä tytöt ei soita kitaraa, missä ajatukset täytyy liittää jonkun agendaan.

Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Olin itsekin kuullut ja tulkinnut biisin samalla tavalla kuin Katajavuorikin alunperin! Samalla myös ajatellut Vesalan tekstin tsemppaavan sukupuolten tasa-arvoa, mistä pointsit! Totuus oli tässäkin karvas!

Lähettänyt käyttäjä

Riina kirjoittaa, että nainen makaa passiivisena ja antaa kaataa napaansa teguilaa. Minun mielikuvani on sen sijaan kiihkeästä tilanteesta, jossa oraaliseen nautintoon liittyy pieni vivahde, jossa pari(mies?) "hörppää" / nuolee naisen navan, jossa on villisti kaadettu loraus teguilaa. Molemmat ovat aktiivisia ja mukana tilanteessa. Tämä siis ei ole mikään parin (mies?) alkoholijuomafetissi vaan eroottinen tilanne, kuten esim. vastaavasti kun toiselle jää esim. kermavaahtoa suupieleen ja se nuolaistaan pois.

Lähettänyt käyttäjä

Ovat muukin kuulleet sanat väärin. Eräs pieni kuuntelija kysyi, että mitä tarkoittaa, kun "Napate kiilaa"?
Tequila on kyllä sen verran tiukkaa ainetta, että miksi kukaan haluaisi nuolla sitä navasta nöyhtän kera. Se on sitten toinen juttu, että mistä haukataan sitruunaa päälle.

Lähettänyt käyttäjä

Vesala, kuten niin moni muukin "artisti" näinä päivinä, tekee lasten musiikkia. Kohderyhmä on jotain 10-20 ikävuoden välillä. Sanoitukset ovat naiiveja ja musiikki yksinkertaista, ja samat biisit on kuultu monet kerrat jo 60 -luvulta lähtien. Malli heille tulee suoraan yhdysvalloista, Hollywood kulttuurilla aletaan aivopestä lapsia pienestä pitäen. Nuorten musiikki on viihdeteollisuuden valjastamaa sarjatuotantoa ilman mitään todellista nuorten kapinaa mitä siinä rock musiikin alkuaikoina hetken oli ja häivähdys 70 luvun punk ajassa.

  • Psycho

    Hitchcockin Psyko - Mitä suihkussa oikein tapahtui?

    Dokumenttielokuvassa analysoidaan kuuluisa suihkukohtaus

    Alfred Hitchcockin trilleri Psyko on yksi elokuvan historian ihailluimmista klassikoista suihkussa tapahtuvan murhakohtauksen taidokkaan kerronnan takia. Alexandre O. Philippen dokumentti 78/52 suuntaa suurennuslasin nimenomaan kolmeminuuttisen suihkukohtauksen estetiikkaan ja anatomiaan, sen leikkaukseen, kuvauksen taktiikkaan ja äänisuunnitteluun. Pohdinta lähtee myös filosofiseen lentoon.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Kuinka suojautua taiteelta?

    Kuinka suojautua taiteelta?

    Mikäli taiteesta ei ole löydettävissä yleisesti hyväksyttyjä kasvattavia tai hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, se on luokiteltava vaaralliseksi. Koska tällaista seulaa ei vielä laajamittaisesti ole luotu, annan sinulle keinoja pysyä turvassa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi neuvoo.

  • Peter Capaldi Tohtorina

    Steven Moffat — mies, joka teki Doctor Whosta aikuisen

    Steven Moffat — mies, joka teki Doctor Whosta aikuisen

    Doctor Who –tieteissarjan modernin version kymmenes tuotantokausi alkoi Yle TV2:lla pääsiäisenä. Kahdessatoista vuodessa sarja on kasvanut värikkäästä lastensarjasta varsin vakavia teemoja käsitteleväksi kansainväliseksi ilmiöksi. KulttuuriCocktailin artikkeli kertoo scifi-sarjan kehityksestä.