Hyppää pääsisältöön

Mikko Kuustonen ihailee Tuomari Nurmion kanttia

Tero Liete, Pasi Hiihtola ja Mikko Kuustonen Levylautakunnassa
Tero Liete, Pasi Hiihtola ja Mikko Kuustonen Levylautakunnassa Kuva: Yle/Tarja Närhi Mikko Kuustonen,Pasi Hiihtola,Tero Liete - Rocktoimittajan illallinen

Ei mitään niin uutta, ettei mukana aina jotain vanhaa. Viikon levyuutuuksissa soi rillumarei ja Twin Peaks ja myös oravilta kuulostavat ruotsalaiset mieslaulajat. Ainakin viikon raadin mielestä, jonka muodostivat Mikko Kuustonen, Tero Liete ja Pasi Hiihtola.

Pisteet ja kommentteja

1. Tuomari Nurmio: Joutavia jorinoita 30 pistettä

(Hannu Nurmio)

Mikko: Tää on niin epäreilua näitä muita kohtaan heittä Dumari tänne. Harvalla on kanttia tehdä näin suoraan kantaa ottava teksti. Nuo torvet soi vaan niin autuaassa epävireessä, tykkään! 10 p
Tero: Tässä ratiomies ihan lämpenee. Oli riemastuttava ja täyttä sanomaa. Mainio losaus, vaikka ei tätä varmaan 30-vuoden päästä kuuntele, niinkuin Nurmion suuria hitteja. 10 p
Pasi: Ihan suomalaista perinnemusaa, dumarillumareitä. Ei tässä pyörää keksitty uudelleen, mutta mainio veto. 10 p

2. Imelda May: How bad can a good girl be 21 pistettä

(Imelda May)

Mikko: Tässä toimi tuo helppous ja lepo, sitä oli helppo kuunnella. Minusta kappaleen rakenne oli jännä ja rohkea. TV -sarjan tunnari tulee mieleen. Jotain universaalin hienoa tässä oli. 8 p
Tero: Makea tunnelma tässä luotiin. B-osa jotenkin päälleliimattu. Oli hyvä, mutta jotenkin tulee liikaa verrattua vanhoihin klassikoihin, ja ei tämä siinä vertailussa pärjää. 6 p
Pasi: Kuulosti Katie Meluan tumma-ääniseltä siskolta. Raukea ja uninen fiilis, ihan Twin Peaks -osastoa. Rakenne jäi epäselväksi, toivoin tehokkaampaa kertosäettä. Paljon oli hyviä aineksia. 6 p

2. Per Gessle & Lars Winnerbäck: Småstadsprat 21 pistettä

(Per Gessle))

Mikko: Tämä viisti läheltä mun omaa mukavuusaluetta, singer/songwriter -musiikkia. On taitolaji tehdä biisejä, jotka kuulostaa samaan aikaan jotenkin tutulta ja kuitenkin uudelta. Kaikki tässä kappaleessa oli tehty ihan oikein. 8 p
Tero: Periaatteessa täysin tyylipuhdasta. Sovituksessa erikosia mausteita tähän genreen, jousia ja stilikoita. Mutta sitten rupes ärsyttämään tämä jotenkin laskelmoitua 'tippa linssissä' -asennetta pursuava esitys. 6 p
Pasi: Näitä oravalta kuulostavia mieslaulajia tuolla Ruotsissa riittää. Hyvinhän tämä oli tehty, kuten siellä Ruotsissa aina osataan. Jotenkin jäi puolitiehen, ei kehittynyt mihinkään kappaleen tunnelma. 7

3. Topi Suuronen: Yhden tähden rakastaja 18 pistettä

(Topi Suuronen)

Mikko: Tässä oli kaikki suomalaisen hitin elementit esillä: yhden tähden jallu ja tölkkikin siellä sihahti auki. Tuli vaan se tunne kuin joillain työpaikoilla, kun joku on ihan liian innostunut kaikesta. Tässä solisti oli huomattavan innokkaampi kuin muu bändi. 6 p
Tero: Riemastuttava meno heti alusta. Tää on kyllä vaikea ja vaarallinen alue, kun tehdään juomalaulua ja huumorilaulua ja sitäkin jotenkin tosissaan. Tuli mieleen teatterimusiikki, oli niin visuaalinen. Ihan en kyllä tekstiä tajunnut. 4 p
Pasi: Aluksi minusta kuulosti joltain musikaalibiisiltä. Tekstiä en ihan ymmärtänyt, mutta laulaja oli kyllä asiansa päällä. Tehokas kertsi. 8 p

3. Tutu: Pöydän ääressä 18 pistettä

(Lilli Aro)

Mikko: Tässä oli jotain sensuellia haurautta, oli haettu sitä hyvää hetkeä ja tunnelmaa. Kunnianhimoinen sovitus, yökerhojazzia, hieno vibrafoni. Laulajan fraseeraus jännä, kun Dave Lindholmin tapa lausua suomea laiskasti. Laulajan pärjääminen vähän jännitti. 7 p
Tero: Mikä Jukka Alihanka tässä oli kaivettu haudasta? Ja Amberla? Pasitissihan tämä oli jostain noiden tekijöiden ajasta. Laulutyyli vaikutti laiskalta tehdysti, ei luontevasti. Joku ärsytysmomentti tässä mulle oli. 5 p
Pasi: Kovasti tuli Amberlan Lulu mieleen. Bändi toimi kyllä hyvin, mutta jotenkin laulaja ei toiminut tämän kombon kanssa. Mun pisteet menee bändille. 6 p

3. Juhani 2000: Kuin aikakin 18 pistettä

(Juhani Grönroos)

Mikko: Ihastuin suuresti introsta, siinä oli woodoo -klangia ja bluesia, mutta sitten tapahtui jotain ja fiilis hukkui. Tuntuu, että nämä kaverit pystyy kyllä parempaankin. Kertosäkeen teksti ei vaan mitenkään toiminut, tekstiä kannattaa todella työstää ja miettiä. 6 p
Tero: Ilmavan, helisevän popin ystävänä pidin tästä, mutta sanoihin kannattaisi kiinnittä huomiota, en löytänyt ajatusta tekstistä. Vaivaton, kikkailematon ja käsittelemätön laulu toimi hyvin. 6 p
Pasi: Ihan ok autoradiomusaa, ei kääntyisi kanava. Bändi soitti rokkia oikein hyvin, tarina jäi mulle hämäräksi. 6 p

  • Elektronisen modulaarisen äänisyntesoijan kytkentäjohtoja

    Tiesin, että olin löytänyt polkuni… Avaruusromua 28.5.2017

    Säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen ja pakonomainen intohimo

    ”Siitä alkoi syvä, miltei pakonomainen intohimo luoda ääniä ja äänimaisemia sähköisin keinoin ja tallentaa niitä”, muistelee säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen liki 40 vuoden takaisia tapahtumia. Hän kertoo, että kesti kuitenkin vuosikymmeniä kunnes tuo synteettisten suhinoiden ja pörinöiden tallentaminen tuli taas ajankohtaiseksi. Tämä saattaa kuulostaa oudolta. Mitä Mika Toivanen teki yli 30 vuotta, kun ei ehtinyt tallentaa elektronisia suhinoita ja pörinöitä? Totuus on melkein tarua ihmeellisempi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oululainen Satellite Stories -yhtye

    Satellite Stories: Tarttuvia melodioita ei tarvitse ujostella

    Oululaisbändi kävi South By Southwestissä.

    Satellite Stories kävi maaliskuussa esittäytymässä South By Southwest -festivaalilla Austinissa. Samalla bändi pyörähti keikalla New Yorkissa ennen Euroopan-kiertuettaan. Neljäs albumi Young Detectives on juuri julkaistu.

  • New York, öinen kaupunkikuva.

    Betoninen käytävä ja kadun äänet. Avaruusromua 21.5.2017

    Ääniä ympäristöistä, paikoista ja maisemista.

    Puistot. Tyhjät asunnot. Amerikkalaisen Ezekiel Honigin muistot kotikaupungistaan New Yorkista ovat ääniä ja tunnelmia. Ne ovat hänen musiikkinsa materiaalia. Monet musiikintekijät ovat käyttäneet ympäristöään, sen ääniä ja tunnelmia musiikkinsa lähteenä, sekä mielikuvallisesti että aivan konkreettisesti. Millaista musiikkia synnyttävät Havaijin viidakko, Mojaven autiomaa tai mielikuvituskaupungit? Avaruusromussa ääniä ympäristöistä, paikoista ja maisemista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua