Hyppää pääsisältöön

Panaman paperit toivat Pulitzer-palkinnon toimittajajärjestölle, mukana Ylen toimittajia

Minna Knus-Galán ja Kjell Lindroos ottavat vastaan Koura-palkinnon maaliskuussa 2017.
Ylen toimittajat Minna Knus-Galán ja Kjell Lindroos ottivat vastaan Koura-palkinnon maaliskuussa 2017. Minna Knus-Galán ja Kjell Lindroos ottavat vastaan Koura-palkinnon maaliskuussa 2017. Kuva: Yle/ Kjell Lindroos kjell lindroos,koura,minna knus-galán

Panaman papereita tutkinut kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö ICIJ (The International Consortium of Investigative Journalists) on voittanut Pulitzer-palkinnon. Suomesta ainoastaan Yle oli mukana tutkimassa asiakirjoja.

Panaman paperit vuodettiin panamalaisesta Mossack Fonseca -asianajotoimistosta saksalaiselle Süddeutsche Zeitung -lehdelle vuonna 2015. Asiakirjat jaettiin ICIJ-järjestön kautta sadoille toimittajille ympäri maailmaa. Ylen toimittaja Minna Knus-Galán ja Yleltä freelanceriksi siirtynyt Timo-Erkki Heino ovat ICIJ-järjestön suomalaisjäseniä.

Minna Knus-Galán ja Svenska Ylen toimittaja Kjell Lindroos osallistuivat tapauksen tutkintaan ja raportointiin. Panaman paperien sisältöjä käsiteltiin Ylen MOT- ja Spotlight -ohjelmissa.

Panaman papereita käsittelevä Yle TV1 ja Yle Fem kanavien yhteistuotanto MOT: Maailman suurin tietovuoto -ohjelma palkittiin Koura-pääpalkinnolla viikoittaisten ja sarjamuotoisten asiaohjelmien -sarjassa.

Pulitzer-palkinto jaetaan vuosittain Yhdysvalloissa. Palkintoja myönnetään journalistisista ja kirjallisista saavutuksista sekä sävelteoksista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.