Hyppää pääsisältöön

Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

kirjailija Elina Hirvonen
Kirjailija, dokumentaristi Elina Hirvonen kirjailija Elina Hirvonen Kuva: © Carl Bergman elina hirvonen

Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

Teksti: Elina Hirvonen

Kiersin viime vuoden Suomessa ja Euroopassa kuvaamassa nationalismin nousua, pelkoa ja vihaa käsittelevää dokumenttielokuvaani Kiehumispiste. Sain vastata samoihin kysymyksiin useasti: “Miksi nationalistiset liikkeet ovat vahvoilla juuri nyt? Miksi ne ovat vahvoilla useissa, historialtaan ja yhteiskunnalliselta tilanteeltaan keskenään hyvin erilaisissa maissa?”

Minulla ei tietenkään ole vastausta. Mutta yksi kysymys pyörii sitkeästi mielessä: voisiko olla niin, että nationalistiset liikkeet alkoivat versoa tilasta, jonka muut poliittiset liikkeet jättivät kauan sitten tyhjäksi?

”Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Tieto on rajallista. Mielikuvitus ympäröi maailman.” Näin kirjoitti Albert Einstein, joka ajan, avaruuden ja valon lisäksi pohti rauhaa, nationalismia, diktatuuria ja paremman maailman rakentamista.

Einsteinin tieteellisessä työssä mielikuvitus oli voima, joka tietoon yhdistettynä siivitti häntä ymmärtämään ajan, avaruuden ja energian suhteen. Hänen yhteiskunnallisessa ajattelussaan mielikuvitus oli välttämätöntä paremman maailman rakentamisessa.

Eurooppa, jossa Einstein 1910-luvulla eli, oli hajoamassa. Vain muutama viikko ennen kuin Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa vuonna 1916, Saksan armeija aloitti hyökkäyksen Verduniin, ja kymmenen kuukautta kestäneissä, ensimmäisen maailmansodan toiseksi verisimmissä taisteluissa, kuoli 700 000 ihmistä.

Keitä me olemme, keitä voisimme olla, minne voisimme mennä?

Kyky kuvitella tulevaisuutta, mahdollisia maailmoja, ja toisenlaisia todellisuuksia, on ollut aikakaudesta ja yhteiskunnasta riippumatta, ihmisen tärkeimpiä selviytymiskeinoja. Se on ollut myös tärkein edellytys muuttaa vallitsevia oloja.

Kirjallisuudessa tämä kyky on kukoistanut H.G. Wellsistä ja Jules Vernestä Georg Orwelliin, Aldous Huxleyhin, Ursula K. Le Guiniin ja Margaret Atwoodiin.

Vaihtoehtoisia maailmoja tutkiva kirjallisuus kurkottaa samaan aikaan tulevaisuuteen ja omaan aikaamme, kyseenalaistaa normit ja rakenteet kysymällä entä jos? Keskiössä, kuten lähes kaikessa hyvässä kirjallisuudessa, on ihmisen ja maailman suhde: keitä me olemme, minne me olemme menossa, keitä voisimme olla, minne voisimme mennä?

Menneisyydessä kirjoitetun kirjallisuuden suhde tämän hetken todellisuuteen sai uusia sävyjä, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Margaret Atwoodin Orjattaresi (1985) kuvaa naisten ihmisyyden riistävää yhteiskuntaa. Se inspiroi mielenosoittajaa kohottamaan Donald Trumpin virkaanastujaispäivänä kyltin, jossa luki Make Margaret Atwood Fiction Again.

Kun ”vaihtoehtoisista totuuksista” tuli osa Yhdysvaltain presidentin viestintää, Orwellin valheellisia totuuksia tehtailevaa totalitaristista yhteiskuntaa kuvaavan klassikkoromaanin 1984 myynti leimahti uuteen nousuun.

Nyt toteutunutta unelmaa horjuttaa jälleen nationalistinen intohimo.

Einstein unelmoi paremmasta, yhdenvertaisesta, solidaarisesta ja väkivallattomasta maailmasta keskellä nationalismin nousua ja Adolf Hitlerin militarismia.

Einstein vaati sodan loppua ja eurooppalaista yhteistyötä vuonna 1917 julkaistussa kirjoituksessa Manifesti eurooppalaisille. Euroopan unionia voi pitää tämän, aikanaan utopistiselta kuulostavan unelman, toteutumisena.

Nyt tätä, toteutunutta unelmaa, horjuttaa jälleen nationalistinen intohimo.

Saiko nationalistinen mielikuvitus voimaa siitä, että muut poliittiset liikkeet tyytyivät tulevaisuuden kuvittelemisen sijaan puolustamaan saavutettuja etuja? Tekivätkö ne poliittisen realismin nimissä uudistuksia, jotka vievät jo valmiiksi osattomilta ja turhautuneilta ihmisiltä uskon tulevaan, silloin kun olisi pitänyt kuvitella tulevaisuutta?

Ympäristökriisi ja tekoäly haastavat käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen.

Jos näin on, vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus.

Muiden liikkeiden on käytettävää omaa mielikuvitusta sen sijaan, että ne tyytyisivät reagoimaan nationalistien – tai terroristien – mielikuvitukseen. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa.

“Me emme voi ratkaista niitä huomattavia ongelmia, jotka kohtaamme, jos pysyttelemme samalla ajattelun tasolla kuin luodessamme ne ongelmat”, sanoi Einstein. Voidaksemme ajatella toisin, on jaksettava, uskallettava ja haluttava kuvitella toisin.

Elina Hirvonen on vieraana Pilkun jälkeen -ohjelman Tulevaisuus-jaksossa. Se lähetetään Yle Teemalla maanantaina 17.4. klo 21 ja on katsottavissa Yle Areenassa jo nyt.

Katso Elina Hirvosen dokumentti Kiehumispiste Yle Areenasta

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Elina Hirvonen peräänkuuluttaa vahtoehtoista todellisuutta ilman vaihtoehtoisia faktoja. Onnea vaan!

Lähettänyt käyttäjä

Minusta, ja sadoista tuhansista muista suomalaisista tuntuu, että "Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttava liikehdintä" on lähinnä ulkoeurooppalaista ja kantaa tunnuksenaan puolikuuta.

Nationalistiset liikkeet puolustavat Eurooppaa, klassisia ihmisoikeuksia ja sivistystä, vaikka valemedia on kovasti yrittänyt muuta väittää vuosikymmenten ajan.

Lähettänyt käyttäjä

Monet eurooppalaiset nimenomaan pelkäävät sitä, millaista kulttuuria ja arvomaailmaa etenkin islamilaisista maista tulevat tuovat mukanaan. Moni eurooppalainen ja länsimainen ihminen ei haluaisi asua mistään hinnasta muslimimaassa, joten kyllähän se pelottaa kun muslimimaailma arvoineen tuleekin meidän luoksemme. Eli vaikka me emme mene Muhammedin luo, niin Muhammedin opit tulevatkin tänne kantajiensa mukana.

Auttaminenkin on tehokkainta, kun se tehdään hätää kärsivien kotiseudulla ja jos ihmisten on pakko muuttaa toiseen maahan, niin esim. muslimit taatusti integroituvat parhaiten toisiin muslimimaihin. Monille nyt Eurooppaan tuleville muslimipakolaisryhmille olisi jopa tarjolla maita, joissa puhutaan samaa kieltäkin - ja kulttuurinakin olisi juurikin se oma, tuttu ja turvallinen islamilainen monokulttuuri, siis muslimipakolaisten itsensä näkökulmasta katsottuna.

Nykyisenlaista rajat auki -politiikkaa kannattavat ihmiset eivät ole useinkaan tutustuneet islamin uskontona tai islamilaisten maiden todellisuuteen, sillä kuten kristittyjen Iso kirja sanoo, niin hedelmistään puu tunnetaan. Tai toinen vaihtoehto toki on se, että he arvo- ja kulttuurirelativisteina hyväksyvät esim. sen, että islamin sharian mukaan musliminaisenkin arvo on vain puolet muslimimiehen arvosta, mikä tulee esille mm. oikeudessa tai perinnönjaossa. Puhumattakaan kaikesta muustakin sellaisesta, mikä loukkaa länsimaisia käsityksiä ihmisoikeuksista.
Muslimimaathan eivät edes ole allekirjoittaneet yleistä ihmisoikeussopimustakaan, koska se on islamin ja sharian vastainen - vaan heillä on oma Kairon sopimuksensa. Mutta tämäkään ei huolestuta lainkaan ns. suvaitsevaisia ja hyviä ihmisiä.

Ns. suvaitsevaisia ja hyviä ihmisiä, kuten artikkelin kirjoittaja - kehottaisinkin miettimään karvan verran tätä vanhaa sanontaa:

"Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla"

Ps. Suomea ei olisi ilman nationalismia, mutta toki Suomi on hyvien ihmisten mielestä paha ja paska maa, joka kuuluu ihan kaikille...

Lähettänyt käyttäjä

Jep. Me emme voi pysyä sillä samalla ajattelun tasolla kuin luodessamme tämän ongelman. Elina kävi hyvin lähellä asian ydintä, mutta heitti henkisen kuperkeikan ja eksyi, kuten suvaitsevaistolle niin usein käy. Me olemme luoneet ongelman eli monikulttuurin ja mielenvikaisen väestönvaihdon, ja nationalismi kumpuaa halusta puolustaa omaa yhteiskuntaa tuolta tuholta. Tämä ei tule ikinä mahtumaan suvaitsevaiston tajuntaan.

Lähettänyt käyttäjä

Vapauttahan mielipiteeseen varsinkaan diktatorisissa-, muslimimaissa.
Täälläkin koko ajan syötetään alistumista muualta tulleille, mutta mennäänpä niihin maihin, siellä saa olla varuillaan mita sanoo tai stiletti kurkulla... kokemusta 40v ajalta mailmalla.
Meilläkin , mikäli sanot / omaksut erillaisen katsontakannan kuin määrätyt ryhmät olet heti rasisti jne.., mutta nämä eivät itse huomaa kuinka käänteisrasisteja he itse ovat toisia kohtaan ( vihreät/kommarit /vassarit ruottalaiset jne..)

Seuratkaa esim. Yle femmania/ HBL.fi nehän ovat täysin propagandatäytteisiä medioita enemmistöä vastaan, samoin Ylessä käsikirjoittajat valikoitua populistijoukkoa (Uutisvuoto, Pressiklubi, A-studiot jne...:

Lähettänyt käyttäjä

"Uusimman kyselytutkimuksen mukaan suurinosa itävaltalaisista on sitä mieltä, että islam on uhka läntiselle maailmalle.

54% itävaltalaisista on samaa mieltä väittämän "Islam on uhka lännelle ja meidän tuntemallemme elämäntyylille" kanssa. Vain 19% oli eri mieltä väittämän kanssa ja 27% ei osannut sanoa kantaansa.

72% kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että muslimit eivät "noudata sääntöjä" mitä tulee maassa elämiseen. Vain 10% ovat eri mieltä siitä, että muslimit ovat integroituneet huonosti yhteiskuntaan.

Väittämä islam ei sovi yhteen länsimaisen demokratian, vapauden ja suvaitsevaisuuden kassa 72% vastanneista oli samaa mieltä ja vain 11% mielestä mainitut arvot ja islam sopivat yhteen.

IMAS:in mukaan puoluekannalla ja vastauksilla ei ollut vahvaa vaikutusta ihmisten islam kantoihin vaikka suurin osa vihreiden kannattajista torjuivat kaikki islam-kriittiset väittämät.

Itävallassa asuu n. 500 000 muslimia."

http://www.austriantimes.at/news/General_News/2010-04-07/22306/Majority_say_Islam_is_a_%27threat%27

Lähettänyt käyttäjä

Nationalismin suosiota lisääviä tekijöitä on useita. Yksi on globalisaatio, joka lisää rikkaissa maissa eriarvoisuutta, kun sen hyödyt valuvat rikkaimmille. Toinen on länsimaiden islamisoitumiskehitys, joka johtuu siitä, että islamilaisista maista muutetaan länsimaihin, koska islamin ympärille rakentuvat kulttuurit ovat lähes kykenemättömiä tuottamaan vakaita ja toimivia yhteiskuntia. Kolmas on länsimaissa omaksuttu multikulturalismi, johon kuuluva toiseuden korostaminen ja vaaliminen lisäävät maahanmuuton näkemistä uhkana kantaväestön olemassaololle. Neljäs syy on, että internet ja sosiaalinen media ovat purkaneet hallintojen ja perinteisten mediayhtiöiden monopoliaseman tiedotuksessa, ja esimerkiksi Trump pystyi voittamaan perinteisen media rajusta vastustuksesta huolimatta, kun hänen tukijansa dominoivat sosiaalista mediaa.

Lähettänyt käyttäjä

Vallitsevan ainoan totuuden mukaan ajattelevan ihmisen kirjoitus ei muutu miksikään vaikka kyseinen henkilö luettelisi keiden kirjailijoiden nimiä tahansa. Mainetta saa, tosin usein liian myöhään ajattelemalla omilla aivoillaan, rohkeasti ja vapaasti annetun sabluunanreunojen yli. Etenkin Orwellin mainitseminen artikkelin yhteydessä kuulosti erikoiselta.
Ennen oli ok maksaa veroja, kuten kunnon nationalistille kuuluukin. Tilanteessa, jossa jotkut pokkana päättävät kiskoa sinulta veroja ja käyttää ne kaikkien muiden hyväksi paitsi läheistesi näivettää nationalistiset tunteet tehokkaasti. Myös maanpuolustustahto oli edes jonkinlainen, kuten kunnon nationalistilla kuuluukin olla. Mutta sekin nationalismin aavistus katosi, tässä viime aikojen tiimellyksessä.
Joillekin on jäänyt vallalle Runebergin ihmiskäsitys, tosin laajennettuna. Saarijärven Paavo pisti leipään puolet petäjäistä kun naapurin sadon vei halla. Nyt vaaditaan antamaan kaukaisille kutsumatta tulleille leivät, ja laittamaan omaan leipään petäjäistä.
Vähän menee ohi mitä radikaalia mielikuvitusta nationalismin edessä tarvitaan? Missä se nationalismi on? Pikemminkin näiden radikaalin mielikuvituksen perään huutavien aivoitusten ymmärtämiseen tarvitaan jotakin, mitä se jokin on, ei ole vielä selvinnyt, koska heidän ymmärtämisensä on mahdotonta.

Lähettänyt käyttäjä

Nationalismi? Ehkä aivan äärimmäinen nationalismi, mutta sitä on häviävän vähän. Globalistit, Euroopan federalistit, vasemmistolaiset neo-marxistit ja hullut ääriliberaalit ovat se tämän hetken uhka.

Kansainvaellus täysin epädemokraattisista muslimivaltioista, joissa poliittinen islam polkee alleen tasa-arvon, tieteen ja todellisen koulutuksen (koraanin ulkoa opettelu ei ole koulutusta), sananvapauden, demokratian jne. uhkaa Eurooppaa ja länsimaista hyvinvointivaltiota kaikissa muodoissaan.

Vasen poliittinen laita haluaa vaihtaa mahdollisuuksien tasa-arvon lopputulosten tasa-arvoon, ja tämä todistettiin kauheaksi epäonnistumiseksi kommunismin kaatuessa.

Lähettänyt käyttäjä

Toisaalla ylenohjelmistossa, päivämäärä sama. Yleisö hurmiossa osoittaa suosiotaan lavalla lapsista vanhuksiin äidinkielenlaulua nationalistisella paatoksella laulavalle monokultuuriselle joukolle.
Kuuluu Suomi 100-v ohjelmistoon ja on ainoita vuoden ohjelmia, jossa nationalistinen hehkutus on sallittua.
Mitähän omaan agendaan niputetut Orwellit ja kumppanit olisivat mieltä kahdesta totuudesta samassa yhtiössä?

Lähettänyt käyttäjä

Nationalistit vastustavat ennen kaikkea meneillään olevaa islamilaista invaasiota: islamin ääripatriarkaalista ja vääräuskoisia vainoavaa kunniakulttuuria, vääräuskoisten raiskauksia, ryöstöjä- ja pahoinpitelyjä, äärimmillään terrori-iskuja - islamin aiheuttaman integroitumattomuuden takia sosiaalitukien varassa elämistä - valtavia jättiperheitä, jotka suomalaiset joutuvat elättämään ja tinkimään samalla omista perheenperustamistoiveistaan. Gettojen ja no-go -alueiden muodostumista, joita halutaan monikulttuurin nimessä Suomeenkin.

Suomi ei ole enää länsimainen arvoiltaan ja tavoiltaan, jos islamilaisten määrä kasvaa riittävän suureksi. Katsokaa islamilaisia Euroopassa; liian iso osa elää kuin muslimimaissa - ja seuraavat sukupolvet päinvastoin ovat vanhempiaan radikaalimpia islamilaisestikin.
Suomessakin tämä tulee menemään siihen, että lapset ja naiset eivät voi kohta enää liikkua vapaasti julkisillä paikoilla, koska monikulttuuri on tehnyt maasta niin turvattoman. Edes Keski-Euroopassakaan lapset eivät voi liikkua yksin ja naiset ovat kotirouvia. Tätäkö feministit haluavat?

Eivät kehitysmaat hyödy siitä, että länsimaat ajetaan perikatoon, jolloin ei ole enää varaa edes kehitysapuun. Kehitysmaiden, joita muslimimaatkin ovat ainakin henkisesti - suurin ongelma on järjettömän suuri ja täysin holtiton väestönkasvu sekä ISLAM!
Muslimimaat ovat helvettejä ei-muslimeille ja nyt tänne otetaan samoja muslimeita vapaaehtoisesti - ja mitäköhän siitä sitten seuraa?

Lähettänyt käyttäjä

MoniMieli saa olla. Ihan ite toivon Isaac Asimov unelmien toteutuvan

Lähettänyt käyttäjä

Vaikka kuinka tahkoaa artikkelia jää sen logiikka arvoitukseksi. Sanoma on, että nationalismi ja Trump ovat pahoja ja todistelu tapahtuu tunnettujen viisaiden ja omien polkujensa kulkijoiden avulla. Heitä käytetään keppihevosena oman yleisesti ainoana oikeana ajatusmallina pidetyn asian julkituomisessa.
Jos mietitään suppeammin vain Suomea ja eri kulttuureita, niin miksi samat ihmiset, jotka taistelevat suomen suomalaista kulttuuria vastaan syyttäen sen tukemista nurkkakuntaiseksi ja ahdasmieliseksi ovat ensimmäisenä vaatimassa muiden Suomessa olevien kulttuurien säilyttämistä puhtaana. Suomen ruotsalaisilla, saamelaisilla, romaneilla, somaleilla, afgaaneilla jne on oikeus oman kulttuurinsa säilyttämiseen. Sama valtio, ja yle mukana, joka syytää rahaa suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisuuden tukemiseen, syytää myös rahaa nationalististen kulttuurien tukemiseen, kunhan ei ole kyse suomen suomalaisten kulttuurista.
Yksikään näistä nationalistisista kulttuureista, jota täällä veronmaksajien selkärangasta tuetaan ei häviä maailmankartalta, vaikka ne häviäisivät Suomesta.
Suomen suomalainen kulttuuri katoaa maailmasta, kun se katoaa täältä.
Vaaditaan, että Suomen pitää olla monikulttuurinen, mutta maan sisällä jokaisen erillisen ryhmän monokulttuuria tuetaan. Asetelma tuo Orwellin mieleen, mutta eri syystä kun kirjoittaja tarkoittaa.
Jos suomen suomalaiset vaatisivat omaa huonettaan ja omaa tilaansa omalle kulttuurille, alkaisi itku pahasta nationalismista. Kun muut kansat tekevät sen rajojemme sisällä, vain mielikuvitus on rajana mihin kaikkeen rahaa voidaan panna palamaan.
Mitäs, jos tämä on se ongelma millä tasolla pysymme, jos emme muuta ajattelutapaamme? Miksi joillekin on suotu nationalismi ja toisille ei?

Lähettänyt käyttäjä

Aika väsynyttä lykätä Hitler joka kirjoitukseen, aika kulunut klisee. Ja Saksan syyttely on myös liian käytetty, 1. maailmansota ei ollut Saksan syytä.

EU luotiin Saksan syyllisyyttä hyväksikäyttäen, esim. maa maksaa suurimman osan EU:n budjetista.

EU ei luo (enää) mitään uutta vaan se on kopio Neuvostoliitosta typerine sääntöineen ja rajoituksineen.

EU tulee purkautumaan omaan mahdottomuuteensa, se ei anna yksilöille mitään hyvää.

Lähettänyt käyttäjä

"Nationalistiset liikkeet puolustavat Eurooppaa, klassisia ihmisoikeuksia ja sivistystä"

Pystyitkö pitämään naaman peruslukemilla kun kirjoitit tuon?
Minä en sitä lukiessani pystynyt.

Lähettänyt käyttäjä

Nimim. Jawohl: " 'Nationalistiset liikkeet puolustavat Eurooppaa, klassisia ihmisoikeuksia ja sivistystä'
Pystyitkö pitämään naaman peruslukemilla kun kirjoitit tuon?
Minä en sitä lukiessani pystynyt."

En ole kyseinen henkilö, mutta pystytkö sinä nimim. 'Jawohl' naama peruslukemilla väittämään, että islamilaisen kulttuurin edustajat jakaisivat samat käsitykset ihmisarvosta kuin länsimaiset eurooppalaiset - ylipäätään samat arvot ja käsitykset?
Ja että Eurooppa pysyy eurooppalaisena, vaikka tänne virtaa valtavasti ei-eurooppalaisia ihmisiä ja juuri esim. muslimeita, islamilaisen patriarkaalisen kunniakulttuurin edustajia?

Eikö eurooppalaisilla ole oikeutta suojella omaa kulttuuriaan, esim. islamilaiselta kulttuurilta?

Lähettänyt käyttäjä

Suomi on maa, jossa edelleen sanoilla ja eri sanojen sävyeroilla on suuri merkitys. Siksikö me koko ajan kinaamme, kun sotkemme nationalismi ja kansallistunteen iloisesti sekaisin.

Nationalismi on tätä yksi kieli, yksi etninen kansa, yksi mieli, yksi uskonto, rajat kiinni ja suu suppuun änkyröintiä. Kansallistunne on taas yhteenkuuluvuutta tiettyyn, määriteltyyn ihmisjoukkoon, joilla on kansalaisuus ja tasavertainen asema taustoista välittämättä.

Kansallistunne on parhaimmillaan sitä, että olet ylpeä Suomesta ja siitä, että olet Suomen kansalainen, hällä väliä mikä on etninen alkuperäsi tai uskontosi. Kansallistunteen omaava on lojaali tälle maalle, olit sitten savolainen, pohjalainen, venaläinen, ruotsalainen, somali...., koska henkilö tuntee kuuluvansa samaan porukkaan. Ollaan Suomesta nääs.

Ajatus siitä, että pitäisi olla enemmän eurooppalainen tai maailman kansalainen tai ties mitä, on käytännössä mahdotonta, sillä ihmisen laumaeläimenä täytyy pystyä hahmottamaan jotenkin se oma lauma. Eurooppa lauman reviirinä on jo liian iso. Suomen me juuri ja juuri hahmotamme. Suomenkin sisällä on aina ollut eri etnisiä taustoja omaavia ihmisiä ja eri uskontokuntia. Se yhdistävä tekijä on kansallistunne. Suomi, sauna, sisu - eespäin, sanoi mummo lumessa.

Tarina ei muuten kerro, mitä etnistä alkuperää tai mitä uskontokuntaa mummo oli.

Lähettänyt käyttäjä

Suomen kansallistunteikkuudesta kertoo hyvin viimeisin episodi teloituskolikosta.

Sota on juhlarauhaa, sanoisi George Orwell Suomen 100-vuotisjuhlinnasta.
Sota on Juhlarahaa, kiteyttäisi M.A. Numminen.

  • kirjailija Elina Hirvonen

    Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kuvassa: Paperi T, juontaja Niina Repo, Elina Hirvonen ja Anu Kaaja.

    Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Kirjailija Anu Kaaja

    Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson ja strategia eläinoikeuksien parantamiseksi

    Ei ole tarkoitus tuputtaa kenellekään mitään

    Pienenä kirjailija Laura Gustafssonia ei juuri kiinnostanut lukeminen. Siitä huolimatta hän on julkaissut kolme kiitettyä romaania, näytelmiä sekä yhden kuunnelman. Monenlaiset sattumukset ovat vaikuttaneet siihen, että tähän hetkeen on tultu. Laura Gustafsson on Pilkun jälkeen -ohjelmassa keskustelemassa eläinten oikeuksista Yle Teemalla 10.4. klo 21.00 ja Yle Areenassa jo nyt.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Käsitelty kuva sudesta, jonka reunoilla on varjoja ja verta.

    Ison pahan suden kulttuurihistoria

    Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

    Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

  • Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 6

    Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.

  • Radion Lukupiirin vetäjä Kaisa Pulakka

    Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa

    Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!

    Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

  • Graafinen kuva Kirjojen Suomen lukupiiriin osallistumisesta.

    Näin osallistut Kirjojen Suomen verkkolukupiiriin

    Lue kirjoja verkkolukupiirissä.

    Kirjojen Suomen seuraava lukupiiri käydään verkossa ja radiossa. Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, ja lukupiirin vetää Kaisa Pulakka. Lue kirja ja keskustele siitä verkossa. Et lue yksin!

  • Seppo Puttosen lukulista 1980-luvulle.

    Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija Reidar Palmgren

    Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia

    Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.

    Vanhemman rakkaus lasta kohtaan on luja, ehdoton ja ikuinen. Traagista tässä on, että lapsen puolelta siteessä on aikaraja. Aikuistuessaan hän lakkaa rakastamasta takaisin, kirjailija Reidar Palmgren kirjoittaa kolumnissaan. Pilkun jälkeen -ohjelma käsittelee isyyttä kirjallisuudessa maanantaina 3.4. Yle Teemalla klo 21.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • kirjailija Elina Hirvonen

    Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kuvassa: Paperi T, juontaja Niina Repo, Elina Hirvonen ja Anu Kaaja.

    Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Kirjailija Anu Kaaja

    Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija Tiina Raevaara

    Tiina Raevaara haluaisi lisää inhimillistettyjä eläimiä

    Eläinten oikeudet paranevat vääjäämättömästi

    Luonto ja ihminen limittyvät toisiinsa Tiina Raevaaran tuotannossa ja elämässä. Teksti: Jasmin Kuusela – Kirjailijan työ on mielettömän hienoa työtä, hehkuttaa kirjailija Tiina Raevaara, jonka meneillä olevaan viikkoon kuuluvat vielä kahden kirjan deadlinet. Raevaaraa miellyttää se, miten kaunokirjallisuus mahdollistaa ihmisten samaistumisen sell

  • Kuvassa Tiina Raevaara, Niina Repo, Laura Gustafsson ja Antti Nylén.

    Eeva Kilven Animalia on ollut ajankohtainen 30 vuotta

    Kurjimman köyhälistön alapuolella ovat vielä nämä ei-ihmiset

    Kun juhlitaan satavuotiasta Suomea ja suomalaista kirjallisuutta, ei joukosta pidä unohtaa eläimiä ja niiden tarinoita historian kulussa. Pilkun jälkeen katsoo eläintä ja eläinten oikeuksia. Keskustelemassa ovat kirjailijat Laura Gustafsson ja Tiina Raevaara, sekä esseisti, lihateollisuutta keskitysleirien kauhuihin verrannut Antti Nylén.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson ja strategia eläinoikeuksien parantamiseksi

    Ei ole tarkoitus tuputtaa kenellekään mitään

    Pienenä kirjailija Laura Gustafssonia ei juuri kiinnostanut lukeminen. Siitä huolimatta hän on julkaissut kolme kiitettyä romaania, näytelmiä sekä yhden kuunnelman. Monenlaiset sattumukset ovat vaikuttaneet siihen, että tähän hetkeen on tultu. Laura Gustafsson on Pilkun jälkeen -ohjelmassa keskustelemassa eläinten oikeuksista Yle Teemalla 10.4. klo 21.00 ja Yle Areenassa jo nyt.

  • Kirjailija Juha Itkonen lähikuvassa

    Mitä Juha Itkonen ajattelee Olavi Paavolaisesta? Entä sinä?

    Mitä yhteistä on 30-luvulla ja nykyajalla?

    Totuuden ja mielikuvien kädenvääntö, uskontojen taipuminen erilaisiin tarkoituksiin ja nuoruuden kadehtiminen – Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi herätti Juha Itkosessa paljon ajatuksia. Teos luettiin Kirjojen Suomen maaliskuun verkkolukupiirissä, jonka vetäjänä Itkonen oli. Jaa omat ajatuksesi kirjasta täällä!

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Kirjailija Katri Vala 1930-luvulla

    Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä

    Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi

    Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!