Hyppää pääsisältöön

Hector eilen – toissapäivänä

Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Koosteemme tarjoaa lisäksi muhkean kattauksen miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

Hectoria vuosikymmenten varrelta:

1966–1972
1972–1979
1980–1989
1990–

Axa Sorjasen vuonna 1994 tekemässä laajassa haastattelussa Hector kuvailee, millaista muutosta 1970-luku hänelle merkitsi. Vuonna 1965 ilmestyneen Palkkasoturi-esikoissinglen aikaan hän oli vielä koululainen. Harrastuksenomainen musisointi muuttui ammattimaisemmaksi vasta vuonna 1969, kun hän muiden Helsingin Hair-musikaalissa esiintyneiden kanssa pani pystyyn kansanmusiikkiyhtye Cumuluksen.

Hän oli tehnyt omia biisejä jo vuodesta 1965 alkaen, mutta Cumuluksesta muodostui se varsinainen tekstintekemisen koulu. Bändi tarvitsi ohjelmistoa, ja jonkun oli teroitettava kynänsä.

Hectoria repi mukaansa aikakauden "kansainvälinen kollektiivisen tajunnan virta, joka kulki mantereelta toiselle". Kuusikymmenluvun lopun valtaisa rockmullistus, jota Heikki Harma seurasi myös Ylen poptoimittajana, oli niin vetovoimainen, että hän halusi päästä osaksi sitä. Kaikki kävi nopeasti: esikoisalbumi Nostalgia vapautti "folktraumasta", ja sitä seurannut Herra Mirandos oli menestys heti ilmestyessään. Se rohkaisi ajattelemaan, että suomenkielisellä itse tehdyllä rockilla on mahdollisuuksia.

Oleellista oli että mä sain riisuttua folkjätkän manttelin harteiltani.― Hector haastattelussa 1994

Hectorin oma 1970-luvun alun rock oli sävyltään progressiivista, vaikka hän omista soittotaidollisista rajoituksistaan johtuen joutuikin tekemään "vähän helpompaa" kuin vaikkapa Wigwam. Hän omaksui myös rooleja ja maskeja peittääkseen arkuuttaan ja isosta koosta johtunutta kiusaantuneisuuttaan rocktähden tehtävissä.

Suomenkielisen rockin pioneerijoukkoon kuuluivat Hectorin ohella Pekka Streng, Dave Lindholm ja Juice Leskinen. Juicen rinnalla Hector pitää itseään sovinnaisempana tekstintekijänä ja "ehkä vähän mystikkona". Muodikasta mystiikkaa ruokki omalta osaltaan tuttavuus radiokollega Jorma Elovaaran kanssa. Toisaalta Hectorin ajatusmaailmaa muokkasivat samaan aikaan myös Vietnamin sota, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tiedostaminen jne. Tarve sanoa lauluilla jotain yhteiskunnasta tai rauhanasiasta oli perua jo folk-kaudelta, jolloin esikuviksi löytyi Bob Dylanin kaltaisia sanojia. 1960-lukulaiset kapinoivat koti-uskonto-isänmaa-henkistä "sapelinkalsketta" vastaan kantaen huolta maailmasta kokonaisuutena, Hector määrittää.

Alku-Hector

Biisejä 1960-luvulta 1970-luvun alkuun

Hectorin ensilevytys Palkkasoturi oli käännösversio Buffy Sainte-Marien pasifistisesta Universal Soldierista. Maailmankuulu protestilaulu väännettiin uuteen, kevyempään uskoon Jarmo Porolan viihdeohjelmassa, jossa Hector sai tehtäväkseen laulaa Juha Vainion kynäilemän höpsöttelyn "palkkapotilaasta". Parodia ei ehkä vastannut folk-artistin ideaaleja, mutta klippi on varhaisin videotallenne, joka hänestä on Ylen arkistossa säilynyt. Sainte-Marien alkuperäisen kappaleen Hector esitti tv:ssä vuonna 1977.

Hectorin folk-aikojen soittokumppaneita olivat kitaristi Antero Jakoila ja myöhemmin Cumulus-yhtyeessäkin vaikuttanut Sakari Lehtinen eli Oscar. Tämän kauden eräänlainen etiäinen on vuonna 1972 taltioitu harvinainen ohjelmanäyte, jossa Hector ja Oscar tulkitsevat Dylanin maineikasta Mr. Tambourine Mania suomeksi.

Vuonna 1969 syntyneen Cumuluksen monista tv-ohjelmista ensimmäisiä oli vuoden 1971 Rakkauspakkaus, jossa kuultiin mm. pikkutuhma Cornelis Vreeswijk -suomennos Hanna ja Jan sekä Kaj Chydeniuksen säveltämä Sinua sinua rakastan.

Tammikuussa 1972 tehdyn Cumulus-aiheisen radiohaastattelun lopussa Hector paljastaa olevansa tekemässä ensimmäistä soololevyään.

Rocktähti

Biisejä vuosilta 1972–1979

Hectorin vuonna 1972 ilmestynyt Hectorin esikoisalbumi Nostalgia edusti nimensä mukaisesti romanttista vastausta teknistyneelle ajalle, kaipuuta pellonpientareille ja maanteille. Sen muistetuimpia raitoja oli Mandoliinimies, joka kuultiin parikymmentä vuotta myöhemmin Q ja tähdet -ohjelmassa (ks. kohta 35.29).

Nostalgiaa seurannut Herra Mirandos syleili mystiikkaa, mutta sen hiteiksi nousivat itsemurhasta ja työttömyydestä kertova Lumi teki enkelin eteiseen ja nostalgisesti nuoruuteen katsova Olen hautausmaa. Iltatähden pukuhuonehaastattelussa syyskuussa 1973 entisestä folk-hepusta on juuri kuoriutunut vahvasti David Bowie -vaikutteinen – hiusmartoa myöten – rocktähti.

Hector sekä Pirjo ja Matti Bergström seisovat talvisessa satamassa.
Hector sekä Pirjo ja Matti Bergström talvisessa satamassa 1970-luvun alussa. Hector sekä Pirjo ja Matti Bergström seisovat talvisessa satamassa. Kuva: Kalle Kultala 1970-luku,Hector,Matti Bergström,muusikot,Pirjo Bergström
Laatu ei ole ollut millään tavallaan este Hectorin menestykselle.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 26.12.1974

Jo Nostalgialla alkanut sovitusyhteistyö Pirjo ja Matti Bergströmin jatkui Hectorock I:llä. Kolmikkoa haastateltiin keväällä 1974 Iltatähdessä, jossa kuultiin myös näytteitä albumilta.

Hectorock myi timanttia parissa viikossa, ja joulukuinen Iltatähti julistikin vuoden 1974 "Hectorin vuodeksi". Popmusiikin harrastajille oli kuulemma tullut tutuksi lause "ei päivää ilman Hectoria", ja vuoden lauluksi nimettiin ohjelmassa nuoruuden kasvukipuja kuvaava Ake, Make, Pera ja mä (ks. kohta 8.01).

Hectorockilla Hector siirtyi yhä yhteiskuntakriittisempiin teksteihin, ja Liisa pien -albumilla suunta jatkui. Trullilaulu syntyi alkujaan Eeli Aallon dokumenttifilmiin taiteilija Veikko Vionojasta. Laulaja esitti sen ohjelmassa Lapsuuden loppu -kiertueeltaan tutuissa meikeissä ja mustassa viitassa.

Hotelli Hannikaisella Hector pyrki jo karistamaan yltään vakavikon manttelia. Iltatähti Specialissa vuonna 1976 nähty lempeän humoristinen Kaipaava haavanlehti (ks. kohta 6.33) esitteli kaavun alta löytyneen kepeämmän miehen.

Vuonna 1975 Hector teki toiseenkin tv-filmiin musiikkia yhdessä Bergströmien kanssa. Kari Kyrönsepän kirjoittama ja Erkki Pohjanheimon ohjaama pienoisdraama oli ohjelma työn ja perhe-elämän juoksupyörässä elävästä miehestä, joka "ei vain uneksinut menolipusta, vaan myös osti sen".

Radiotyöstä ottamansa virkavapaan aikana Hector kokosi H.E.C.-yhtyeen, joka kuitenkin hajosi jo syksyllä 1977. Bändin ainoan albumin materiaalina oli pääasiassa lainakappaleita, kuten Monofilharmoonikko, käännös Harry Chapinin muusikkohumoreskista. Iltatähdessä nähtiin joulukuussa 1977 H.E.C:n versio Dylanin All Along the Watchtowerista Jimi Hendrix -maisine hammastemppuineen kaikkineen.

Mirandoksen ja Hectorockin jälkeen seuraava isompi menestys oli kultaa myynyt Kadonneet lapset, joka merkitsi vahvaa paluuta yhteiskunnallisuuteen, työttömyyden, syrjäytymisen ja epätasa-arvon teemoihin. Sen raita Palellaan yhdessä oli mukana Härmärock-konsertissa 1979 kuullussa potpurissa.

Kadonneiden lapsien tunnetuin kappale oli melkeinpä lama-ajan tunnuslauluksi noussut käännösralli Ei mittään. Kuten Palkkasoturi, tämä "työttömän arkiviisukin" sai taipua parodisiin tarkoituksiin. Makasiiniohjelmassa Musiikkia kaikille vuonna 1978 olivat aiheena kotimaiset kulttuuritapahtumat.

Lauluntekijä ja toimittaja

Biisejä 1980-luvulta

Uuden aallon murroksen jälkeen Hector edusti jo suomirockin vanhempaa kaartia. Vuonna 1981 ilmestynyt Eurooppa paketoi tummia tuntoja maailman tilasta ajanmukaisen syntetisaattorivetoisesti. Elämän estradi -ohjelmassa nähdyssä esityksessä on koskettimissa Jukka Hakoköngäs, monien 1980-luvun Hector-levyjen tuottaja.

Kokeellisen Hyvää yötä Bambin (1982) singlelohkaisu oli hassuun ääntämykseen perustuva tragikoominen lemmenlaulu Piironkinjalka.

Euroopan ja Hyvää yötä Bambin jälkeen seuraavaa levyä saatiinkin sitten odottaa kolme vuotta. Hector keskittyi toimittajanuraansa, joka oli alkanut 1960-luvun lopulla radiossa mm. Poppop-ohjelman myötä.

Seitsemänkymmenluvun alkuvuosina Heikki Harma oli jonkin aikaa radion ainoa vakinainen rocktoimittaja. Hän oli mukana tuomassa pop- ja rockohjelmiin analyyttisempaa ja historiatietoisempaa otetta. Yksi sen ilmentymistä oli vuonna 1973 käynnistetty kunnianhimoinen Popin historiaa -hanke.

Harma teki mm. ohjelmasarjoja Vatupassi, Popinfo, Ennenkuulumattomat ja Pop eilen – tänään ja oli käynnistämässä vuonna 1980 startannutta Rockradiota. 1970-luvun lopussa hän aloitti aktiivisen tv-työn viihdesarjoissa Perjantaita ja Lomake, joiden sketseissä myös näytteli Matti Pellonpään ym. kanssa.

1970- ja 1980-luvuilla Harma toimitti ja/tai ohjasi monia TV1:n pop- ja rocksarjoja (Tuubi, Casino, Kamoon – kielet poikki) sekä railakasta sketsi-musiikkisarjaa Studio Studio. Hän lopetti työt Yleisradiossa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, mutta palasi vuonna 2009 Yle Radio Suomeen tekemään suosittua ohjelmaa Pop eilen – toissapäivänä.

Rockradion toimittajat Heikki Harma, Heimo Holopainen ja Jake Nyman studiossa vuonna 1980.
Rockradion toimittajat Heikki Harma, Heimo Holopainen ja Jake Nyman studiossa vuonna 1980. Rockradion toimittajat Heikki Harma, Heimo Holopainen ja Jake Nyman studiossa vuonna 1980. Kuva: Yle/Leif Öster 1980,Hector,Heimo Holopainen,Jake Nyman,radiotoimittajat,Rockradio
Tuubi-ohjelman juontajat Bubi Ponsivuori (valepukuinen Hector peruukissa ja tekoparrassa) ja Outi Popp vuonna 1982.
Tuubi-ohjelman juontajat "Bubi Ponsivuori" (Heikki Harma) ja Outi Popp vuonna 1982. Tuubi-ohjelman juontajat Bubi Ponsivuori (valepukuinen Hector peruukissa ja tekoparrassa) ja Outi Popp vuonna 1982. Kuva: Yle/Håkan Sandblom 1982,Hector,musiikkiohjelmat,Outi Popp,televisio-ohjelmat,televisiotoimittajat,Tuubi
Heikki Harma juontaa Suomen euroviisukarsintoja vuonna 1980.
Suomen euroviisukarsintoja juontamassa vuonna 1980. Heikki Harma juontaa Suomen euroviisukarsintoja vuonna 1980. Kuva: Yle/Leif Öster 1980,euroviisukarsinnat,Hector,juontajat,televisiotoimittajat

Vuonna 1985 julkaistun Hectorock II:n jälkeinen Nuku idiootti (1987) merkitsi Hectorille uutta kaupallista nousua. Kantaaottavalta albumilta nähtiin Hittimittari-ohjelmassa singlebiisi Päästä minut pahasta (ks. kohta 25.59), meneillään olevan vuosikymmenen kohtalokkaan mustanpuhuvaa tyyliä sivuava ihmissuhdelaulu, jossa haitari ja syntetisaattori kohtasivat.

Samana vuonna tuli ulos yksinäisyydestä ja rakkauden kaipuusta kertova Kaikki tahtoo rakastaa, joka julkaistiin vain singlemuodossa. Vuonna 1991 Hector lauloi sen Olli Ahvenlahden isännöimässä ohjelmassa Kapellimestarin vieraat.

Kestosuosikki

Biisejä 1990-luvulta eteenpäin

1980- ja 1990-lukujen taitteessa Hector vakiinnutti asemansa suurena suomalaisena popsuosikkina kahdella peräkkäisellä platinaa myyneellä albumilla. Vuoden 1988 Varjot ja lakanat -levyn jälkeen menestystä jatkoi Yhtenä iltana (1990), jonka nimiraita jäi yhdeksi tekijänsä rakastetuimmista biiseistä.

Toinen uusi ikivihreä oli Juodaan viinaa, usein silkaksi juomalauluksi tulkittu, pohjimmiltaan vakava sosiodraama. Levyllä kuultiin myös uusi, Kari Tuomisaaren vuoden 1973 versiota uskollisempi käännös Lou Reedin klassisesta alakulttuurikuvauksesta Walk on the Wild Side – suomalaiselta nimeltään Seisovaa ilmaa.

Hyvä putki jatkui Ensilumi tulee kuudelta -levyllä (1992), jonka nimikappale kuvasi parisuhdevaihdoksen vaikutusta ystävyyssuhteisiin. Lauantai-illan huumaa -ohjelmassa – kuten monessa muussakin Hectorin 1990-luvun tv-esiintymisessä – tukimiehenä on luottotuottaja Pave Maijanen. Lisää Ensilumi -albumin kappaleita on kuultavissa Q ja tähdet -sarjan Hector-jaksossa.

Niin ikään menestyneen Salaisuuksien talon (1994) olennaisimpaan antiin kuului Viimeinen unelma, lähivuosikymmenten historiallinen summaus ja omien ihanteiden tilinpäätös (ks. Lista Top 40 kohta 41.50). Toinen albumilta julkaistu single oli Magdaleena.

Kannattaisikohan Hectorien ja Juicejen jo jättää levyntekeminen muille, kun ei niissä enää sitä hampaan- ja munantynkää ole.― Juontaja Sami Aaltonen Lista Top 40:ssä 16.11.1995

Vuonna 1995 ilmestynyt Kultaiset lehdet (1995) noteerattiin Ylen Lista-ohjelmassa hampaattomaksi, ja siltä irrotettu Yö tanssittaa (ks. kohta 43.42) edustikin Hectoria iskelmällisimmillään ja pehmoimmillaan.

Kultaiset lehdet ei myynyt enää kultaa, mutta vuosikymmenen lopussa Kirkan, Pave Maijasen ja Pepe Willbergin kanssa toteutettu Mestarit-nostalgiaprojekti osoittautui sen sijaan megaluokan hitiksi.

”Mestareiden myötä Hector on ollut esillä hyvinkin paljon”, totesikin Listan juontaja Mari Kakko esitellessään "ensimmäistä Suomessa tehtyä vaha-animoitua musiikkivideota" syksyllä 1999. Tahdon kaljalle, jossa seikkaili myös vahasta muovailtu Hector-hahmo, oli irrotettu Hidas-levyltä.

Seuraava omia lauluja sisältävä studioalbumi ilmestyi vasta vuonna 2004, jolloin oli kulunut miltei neljäkymmentä vuotta Hectorin ensilevytyksestä. Tyynesti taaksepäin katsova nimikappale Ei selityksiä kuultiin Ylen aamuohjelmassa Iiro Rantalan ja Matti Kallion säestämänä. Puheena ovat levyn eräät muutkin kappaleet, kuten uskontoa käsittelevä Kuunnellaan vain taivasta, legendaarisesta nimikirjoitusten metsästäjästä kertova Eki-setä ja kokonaan uusi luenta klassikosta Juodaan viinaa. Platinaa myyneelle albumille saatiin odottaa seuraajaa kymmenen vuotta, kunnes Hauras ilmestyi vuonna 2014.

Lue lisää:

Kollaassi Hectorin kasvokuvista eri vuosilta.

Folkkari-Hectorista tuli suomirockin pioneeri

Reino Helismaan ja Georg Malmsténin laulutekstit tekivät lähtemättömän vaikutuksen tulevaan lauluntekijään, joka ihaili Paul Ankaa ja soitti sähkökitaraa.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi, kun käännerikas oikeudenkäynti eteni ja sai kokoajan oudompia piirteitä. Kansainvälisestikin suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Alivaltiosihteeri

    Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin

    Alivaltiosihteerill on myös Suomen virallinen vaaliohjelma.

    Alivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen.

  • Alivaltiosihteeri: Ystävänpäivän mielenosoitukset Satakunnassa

    "Turhanaikainen maireus ei sovi satakuntalaisen pirtaan"

    Ystävällisyys ei aina tule luonnostaan. "Ystävänpäivän ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin ei sovi satakuntalaiseen mielenlaatuun", kertoivat ystävänpäivän vastaiseen liikehdintään osallistuneet Alivaltiosihteerin sketsissä.

  • Alivaltiosihteeri aamu-tv:n vieraina.

    Alivaltiosihteeri aamu-tv:ssä

    Aamu-tv kunnioitti Alivaltiosihteeriä mustavalkolähetyksellä

    Ykkösen aamu-tv päätti kunnioittaa tamperelaista Alivaltiosihteerikolmikkoa muuntamalla lähetyksen mustavalkoiseksi.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Tiina Pirhonen, Pirkka-Pekka Petelis, Aake Kalliala ja Pirjo Luoma-aho Hymyhuulissa (1987).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.