Hyppää pääsisältöön

Timo Huovinen: Itsestäänselvyydestä vahvaan puuhun

Kuvassa mies mustassa paidassa katsoo kameraan.
Kuvassa mies mustassa paidassa katsoo kameraan. Timo Huovinen

Ylen marraskuusta 2016 alkanut Terrafame-vyyhti on poikinut myös keskustelun siitä, kuka saa kommentoida Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä ja Journalistin ohjeita. Ja miten tämä olisi tehtävä.

Aihepiirin tarkastelu on mielenkiintoista, sillä ennen jo tämän pohdinnan kirjoittamista minun oli mietittävä sitä, voinko kirjoittaa julki tämän pohdinnan? Siihenkin vastaus löytyy tuonnempana.

Kommentointi on kaikille vapaata

Yleisesti Journalistin ohjeita ja niiden perusteella tehtäviä Julkisen sanan neuvoston päätöksiä saa pohtia ja kommentoida kuka tahansa sananvapautensa pohjalta.

Näkökulma on itsestäänselvyys, mutta se on hyvä sanoa ääneen. Eihän journalistinen yhteisö voi asettua yhteiskunnan ylä- tai ulkopuolelle. Pohdintansa perusteella voi jokainen tehdä myös vapaasti omia ratkaisujaan mm. tekemällä kantelun JSN:oon.

Ohjeet ovat osa työtä

Tästä eteenpäin lähdenkin sitten mielenkiintoiselle alueelle. Olen Yleisradion työsopimuksen allekirjoittamalla samalla sitoutunut Journalistin ohjeiden noudattamiseen ja JSN:n toimivaltaan, onhan työnantajani Yleisradio JSN:n jäsen. Samalla olen sitoutunut noudattamaan myös Ylen omia eettisiä ohjeita.

En ole kuitenkaan Journalistin ohjeita tulkitsevan JSN:n jäsen. Onko minulla kuitenkin oikeus kommentoida JSN:n päätöksiä ja pohtia sitä kautta Journalistin ohjeiden sisältöä? Kirjoittaa siitä tätä tekstiä?

Tällainen oikeus minulla on riippumatta journalistisesta asemastani. Journalistinen yhteisö on keskuudessaan säätänyt nämä ohjeet juuri jokapäiväisen työnteon auttamiseksi. Ohjeet eivät kuitenkaan ole aukottomat eikä niiden tulkinta aina selvää. Näitä aukkoja JSN:n sitten tilkitsee.

Jos en työssäni tulkitsisi ja kommentoisi ohjeita tai sitä, miten JSN on ohjeita tulkinnut, olisivat ohjeet ja niiden tulkinta kuolleita kirjaimia.

Tulkintaa ja kommentointia on monenlaista

Tätä tulkintaa ja kommentointia voi sitten tehdä monin tavoin.

Itse käsitän oman toimintani arvioinniksi tai pohdinnaksi. Olen tehnyt sitä urani varrella oppiakseni Journalistin ohjeista ja JSN:n tulkinnoista, en kritisoidakseni niitä. Arvostan ohjeita ja niiden tulkintaa suuresti, samoin JSN:n käytäntöä kommentoida langettavia päätöksiä.

Tämä ei kuitenkaan sulje kategorisesti pois kritisoinnin mahdollisuutta. Ilman kriittisen näkökulman mahdollisuutta asettaisin ohjeet ja tulkinnat niistä itseni yläpuolelle.

Keskustelu kertoo asian merkityksellisyydestä

Kevään keskustelu JSN:n päätöksistä on virinnyt journalistisen yhteisön sisällä. Hiljattain asiaa kommentoivat päätoimittajat ja JSN:n puheenjohtaja alan ammattilehti Journalistissa.

Hyvä, että keskustelua käydään. Tämäkin on merkki siitä, että JSN:n päätökset ja Journalistin ohjeet eivät ole niitä kuolleita kirjaimia vaan merkityksellistä yhteisönsä säännöstöä. Mitättömistä asioista vaiettaisiin.

On ollut myös aikoja, jolloin keskustelu Journalistin ohjeista on kummunnut muualta kuin journalistisen yhteisön sisältä. Ohjeita on haluttu käyttää perusteluina oikeudenkäynneissä.

Aihepiiri oli esillä erityisesti 2000-luvun taitteessa mm. Nostokonepalvelu-yrityksen oikeudenkäynnin yhteydessä. Journalistinen yhteisö ei kuitenkaan hyväksynyt ohjeiden käyttämistä perusteluina oikeudenkäynneissä, ja asiasta tehtiin erillinen maininta Journalistin ohjeisiin. Sittemmin tilanne näyttää rauhoittuneen.

Jos tämä sallittaisiin, putoaisi pohja vapaalta itsesäätelyltä. Jos JSN:n päätöksiä käytettäisiin perusteluina oikeudenkäynneissä, saattaisi tämä rajoittaa ennen pitkää toimittajien toimintaa. Väistämättä takaraivossa voisi painaa mietintä oikeuden päätösten perusteluista ja tämä vaikuttaisi jutun tekoon.

Yhteisön ulko- tai sisäpuolinen vapaa keskustelu ohjeista ei tarkoita sitä, etteikö yhteisö voisi vaatia omaa vapauttaan säännöstön soveltamiseen ja tulkintaan.

Eettiset ohjeet tiukempia kuin lainsäädäntö

Kysymyshän on nimenomaan itsesäätelystä, siis toimittajien itsensä pyrkimyksestä toimia eettisesti. Tällä pyritään ylläpitämään lukijoiden, katselijoiden ja kuuntelijoiden luottamusta. Sisäisellä toiminnalla yritetään pitää myös oikeudenkäynnit loitolla. Ajatus pohjautuu siihen, että eettiset ohjeet ovat tiukempia kuin aihepiirin lainsäädäntö tai ihmisoikeussopimusten tulkinnat.

Niille, jotka eivät pidä itsesäätelyä uskottavana voi vastaväitteeksi kertoa, että journalistien työ valvoontuu myös alan lainsäädännön kautta.

Olen tutkinut ja tulkinnut Journalistin ohjeita toimittajuuden lisäksi myös JSN:n jäsenenä vuosina 2011 - 2014. Olen ollut myös toimituksellisten päätösteni takia JSN:n tulkinnan kohteena.

Kolmelta suunnalta asiaa tarkastelleena olen sitä mieltä, että Journalistin ohjeet sekä Julkisen sanan neuvosto kestävät nämä keväänkin keskustelut, kritiikillä tai ilman. Ovathan ne sen verran monen sateen, tuulen ja auringonpaisteen vahvistamaa puuta.

Timo Huovinen
Journalististen standardien ja etiikan päällikkö
timo.huovinen@yle.fi

Lue myös - yle.fi:stä poimittua