Hyppää pääsisältöön

Käyrätorvensoittaja Elina Tiainen: "Sibeliuksen neljäs sinfonia on mielestäni erityisen hieno."

Käyrätorvensoittaja Elina Tiainen.
Käyrätorvensoittaja Elina Tiainen. Kuva: Yle/Sandra Saulo elina tiainen

"Olen käynyt opiskeluaikanani paljon konserteissa, ja olen kerta toisensa jälkeen vaikuttunut pääkaupunkiseudun soolotorvien soitosta." Elina Tiaisen päämääränä on jo pitkään ollut haave orkesterimuusikon ammatista. "Koska siinä pääsee näyttämään taitojaan ja osaamistaan", hän kertoo Kantapöydän haastattelussa (video alhaalla).

Kuka?

Elina Tiainen, olen syntynyt Vantaalla vuonna 1993.

Äitini on pianonsoiton opettaja, ja koko muu perhe harrastaa musiikkia. Isä laulaa, isoveli soittaa trumpettia Ylioppilaskunnan Soittajissa ja Retuperän WBK:ssa, pikkusisko soittaa selloa ja on nyt myös gamban pedioppilaana akatemialla. Kotona on aina ollut paljon soittimia joilla on voinut pelleillä.

Mistä?

Olen asunut perheeni kanssa Vantaalla, Luxemburgissa ja Belgiassa, ja viime vuodet ihan omassa kodissa Vantaan Kaivokselassa.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä ja inspiroiva?

Perheeni mökki Tuusulassa on paikka missä viihdyn erittäin hyvin. Inspiroivin paikka tulevan ammattini kannalta on Musiikkitalon seitsemännen kerroksen isot ikkunalliset luokat. Oma koti on myös tärkeä.

Musiikkiopinnot?

Aloitin käyrätorvensoiton kahdeksanvuotiaana Vantaan musiikkiopistossa.

Aluksi olisin halunnut soittaa klarinettia, mutta veljeni trumpettiopettajan suosituksesta vanhempani päätyivät lopulta käyrätorveen. Ja hyvä niin.

Käyrätorvisti Elina TIainen soittaa luonnontorvea Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 3.5.2017.
Soittimena luonnontorvi. Käyrätorvisti Elina TIainen soittaa luonnontorvea Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 3.5.2017. Kuva: Yle/Sandra Saulo elina tiainen
Käyrätorvisti Elina TIainen soittaa luonnontorvea Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 3.5.2017. Pianistina on Sonja Fräki.
Elina Tiaisen pianistina on Sonja Fräki. Käyrätorvisti Elina TIainen soittaa luonnontorvea Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 3.5.2017. Pianistina on Sonja Fräki. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen elina tiainen,Sonja Fräki

Mitä kaikkia soittimia soitat?

Soitan vain käyrätorvea. Joskus harvoin omaksi iloksi pianoa, ja lukioikäisenä kävin klassisen kitaran tunneilla.

Tärkeimmät opettajat ja oppilaitokset?

Vantaalla Keijo Liski, akatemialla nuorisokoulutuksessa ja kandivaiheessa Erja Joukamo-Ampuja, ja maisterivaiheessa Tommi Hyytinen.

Häämöttääkö valmistuminen?

Vuoden päästä olisi tarkoitus valmistua!

Lempisäveltäjäsi?

Mahdotonta sanoa. Tykkään paljon ranskalaisesta impressionismista ja renessansin ajan musiikista. Mieltä lämmittävät myös (ainakin vielä toistaiseksi) käyrätorvea runsaasti esittelevät säveltäjät, kuten Mahler, Brahms ja R. Strauss.

Lempiteokset?

Sibeliuksen neljäs sinfonia on mielestäni erityisen hieno, jos nyt yksi pitää mainita. Sytyin teokselle soittaessani sitä Helsinki Sinfoniettassa viime kesänä Heinäveden Musiikkipäivillä Leif Segerstamin johdolla.

Idolisi?

Olen käynyt opiskeluaikanani paljon konserteissa, ja olen kerta toisensa jälkeen vaikuttunut pääkaupunkiseudun soolotorvien soitosta. Olen ollut HKO:ssa sijaisena tämän kauden, jonka aikana olen kuullut monia huippusolisteja joiden soittimenhallinta on tehnyt vaikutuksen.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Mahtuu. Tämä kevät on ollut hyvin kiireistä mutta ylensä aikaa riittää enemmän harrastamiseen.

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee orkesterimuusikko. Haluaisin myös opettaa jossain vaiheessa elämääni.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Tällä hetkellä ei, mutta lukion jälkeen matikanopinnot kiinnostivat. Siihen varmaan palaan jos musiikkiuralla tulee ongelmia.

Musiikki videolla on 1. osa Joseph Haydnin käyrätorvikonsertosta nro 1. Soitin on luonnontorvi. Pianistina on Sonja Fräki. Toimittajina ovat Riikka Holopainen ja Inari Tilli. Ohjaus Harri Anttila.

  • Minna Ristamäki.

    Harmonikansoittaja Minna Ristamäki: "5-vuotiaana tein itselleni pahvista harmonikan."

    Tutustu ensimmäisen vuoden musiikinopiskelijaan Minnaan.

    Harmonikansoittoa ensimmäistä vuottaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Minna Ristamäki on onnekas, sillä hän on nyt valitsemallaan tiellä: "Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Kun viisivuotiaasta lähtien olin sinnikkäästi harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean soittimen." Minna piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.

  • Julia Lezhneva / Graun

    Julia Lezhnevan ääni ei lakkaa hämmästyttämästä

    Levyarvostelu

    Julia Lezhneva lauloi itsensä suomalaisten sydämiin voittamalla Mirjam Helin -kilpailun vuonna 2009. Siitä alkanut kansainvälinen ura on pitänyt hänen konserttivierailunsa harvoina, mutta onneksi tarjolle on tullut huikeita soololevyjä - ensin Rossinia, sitten Händeliä. Uuden levyn säveltäjä on tuntemattomampi, mutta silti levy on entisiäkin parempi, ja osoittaa että Lezhneva on löytänyt ainutlaatuiselle äänelleen mitä parhaimman käyttökohteen. Carl Heinrich Graunin säkenöivät, näyttävät ja huippunopeat koloratuuriaariat sujuvat Lezhnevalta kuin vettä valaen.

  • Renee Fleming / Distant Light

    Renée Fleming ja kolme design-valaisinta

    Levyarvostelu

    Sopraano Renée Fleming on ennättänyt levyttää vaikka kuinka, mutta onneksi Decca-yhtiö yhä keksii hänelle mielekkäitä ja tyylikkäitä projekteja. Uusimman levyn laimeanlavea otsikko "Distant Light" kätkee taakseen elegantin, pelkistetyn ja ajankohtaisenkin ohjelmiston, joka pitää valonhohtoista tunnelmaa hyvin yllä.

  • Sacred Duets / Nuria Rial

    Kerubit duetoimassa

    Levyarvostelu

    "Kaksi kauneinta barokkiääntä ensimmäistä kertaa samalla levyllä", mainostaa Sony Classicalin uutuus itseään, ja mainoksella on poikkeuksellisesti katetta. Sopraano Nuria Rial ja kontratenori Valer Sabadus todella ovat kaksi kauneinta barokkiääntä, tai ainakin ihastuttavia, kerubikasvoisia suklaanappisilmiä, joiden yhteistä laulutaidetta ei voi happamana kuunnella, semminkin kun ohjelmistona on mitä hempeintä oratoriomusiikkia 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta.