Hyppää pääsisältöön

Yön viimeinen drinkki vaihtuu aamiaiseksi – Neurovision Song Contest jäi pop-historiaan

Varjoeuroviisujen 1997 esiintyjiä: Liisa Akimof, Ultra Bra, Kalle Ahola, Sami Saari
Varjoeuroviisujen esiintyjiä: Liisa Akimof, Ultra Bra, Sami Saari, Kalle Ahola Varjoeuroviisujen 1997 esiintyjiä: Liisa Akimof, Ultra Bra, Kalle Ahola, Sami Saari elävä arkisto,varjoeuroviisut

Epäonninen euroviisuvuosi 1997 tuotti suomalaista pop-historiaa. Varjoeuroviisuissa kirjoitettiin neljässä tunnissa ikimuistoisia kappaleita, mukana vuosikymmenen suuria hittejä, joita yhdistää yön viimeinen drinkki. Lisäksi alkunsa sai tv-suosikki Hotelli Sointu. Tapahtumasta ei ole olemassa tallenteita, mutta kappaleita on nähty myöhemmin Ylen ohjelmissa.

Suomen putoamiset euroviisuista 1995–2017

1990-luvun alkuvuosina Eurovision laulukilpailuun tuli Itäblokin, Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen myötä yhtäkkiä iso joukko uusia maita. Oli keksittävä tapa vähentää osallistujamäärää, ja Suomeen nämä järjestelyt osuivat erityisen kipeästi. Kisoista putoaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1994, ja Suomi joutui heti pitämään välivuoden. Suomi oli kokonaan ulkona euroviisuista 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Sen jälkeen sääntöjä muutettiin ottamalla käyttöön semifinaalivaihe. Suomen edustaja on karsiutunut viisufinaalista vuosina 2005, 2009, 2010, 2012, 2015, 2016 ja 2017.

Lauantaina 8.3.1997 Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestettiin laulukilpailu nimeltä "Euromunvirsuja – Neurovision Song Contest", varjotapahtuma euroviisuille, joista Suomi oli pudonnut.

Kikke Heikkinen, yksi tapahtuman järjestäjistä, muistelee kilpailun olleen Ismo Alangon idea. Eräässä baariseurueessa oli tullut puheeksi huono viisumenestys. Pöydässä istuivat Heikkisen lisäksi mm. Alanko, Anna Kuoppamäki, A. W. Yrjänä, Aki Sirkesalo sekä rumpali ja tuottajavelho Heikki Tikka. "Hei, osallistutaan kaikki viisuihin!" joku keksi. "Järjestetään omat viisut", ehdotti Ismo Alanko.

Tapahtuman järjesti vastikään perustettu taiteilijaosuuskunta Lilith, johon monet paikalla olleista kuuluivat. Artistien saaminen kilpailijoiksi ei Heikkisen mukaan ollut lainkaan vaikeaa. "Kaikki tuli, joita pyydettiin." Kilpailu järjestettiin, sattumalta tai ei, samana iltana kuin Ruotsin Melodifestivalen-finaali. Tarkoitus oli näyttää, että "kyllä täältäkin pesee, ja vaikka neljässä tunnissa, perkele!" Heikkinen lausui tuolloin Rumba-lehdelle.

"Se oli kieli poskessa tehty juttu ja vinoilua valtaapitäville", muistelee yksi osallistujista, Sami Saari. Kisassa oli koko joukko ylimääräisiä sääntöjä kuten se, että kaikkien tuomarien nimikirjainten oli oltava H.H. ja että artisteille tehtiin illan aikana kepposia. Euroviisuhengessä illan yleisö sai seurata valkokankaalta takahuoneen tunnelmia ja pisteet laskettiin "suorassa lähetyksessä" saksaksi, mutta tapahtumaa ehdottomasti ei radioitu eikä televisioitu. Jo etukäteen oli lisäksi ilmoitettu, että kilpailu jää ainutkertaiseksi. Illan juonsivat Simo Frangén ja Pasi Heikura.

Neurovision Song Contest oli siis baaripöydässä keksitty parodia euroviisuista, mutta tekijöiden taso oli niin korkea, että onnistumisilta ei voitu välttyä. Säännöt olivat tiukat. Kappaleen tekemiseen oli aikaa neljä tuntia esitystä edeltävänä päivänä. Kukin artisti sai oman aiheen, ja kappaleen tuli sisältää annetut sanat: "yön viimeinen drinkki vaihtuu aamiaiseksi", jottei kukaan voisi käyttää valmista materiaalia. Kappaleet harjoiteltiin ennen esitystä Heikki Tikan johtaman Neurovisio-orkesterin kanssa.

Neuromunvirsuja-tapahtuman (varjoeuroviisut 1997) juliste
Varjoviisujen mainosjuliste oli vahvasti Eurooppa-henkinen Neuromunvirsuja-tapahtuman (varjoeuroviisut 1997) juliste Kuva: Yle Kuvapalvelu/Jyrki Valkama varjoeuroviisut,Yle Elävä arkisto

Kilpailussa ei nähty montakaan tyylipuhdasta viisukappaletta, mitä lehdistö jälkeenpäin hieman moitti. Liisa Akimof tarttui tehtävään annettujen ohjeiden mukaisesti. "Koska tehtävänanto oli voittaa euroviisut, niin lähdin siitä, että otetaan nyt ainakin Espanjasta äänet", Akimof kertoo. "Se oli se idis, minkä takia siitä ei tullut mitään singer-songwriter-kamaa." Akimofin saama aihe oli "kuume", joka vei ajatukset lääkäriin. Tekstissä viljeltiin espanjankielisiä fraaseja, ja kappale sai myös kansainvälisen, monella kielellä toimivan nimen Doctor, doctor!

Ding dong, hasta la vista – pop-neroutta!― Liisa Akimof

Kilpailussa kappaleen esitti kokoonpano nimeltä Eleganzia, jossa Akimofin lisäksi olivat lyhyellä varoitusajalla mukaan hälytetyt Aija Puurtinen ja tanssijat Sirkka Tälli ja Markku Arokanto. "Meillä oli koreografia! Me ollaan jossain välissä se harjoiteltu."

Akimofin kerralla tajuntaan porautuva kappale oli illan yleisöäänestyksen voittaja. Levylle se ei kuitenkaan koskaan päätynyt. Sen sijaan Akimof sai illasta idean tv-ohjelmaan, josta lisää edempänä.

Eleganzia esitti kappaleen Doctor, doctor! Holle Holopaisen eli Heimo Hohdon juontamassa Hohtohetki-viihdeohjelmassa 15.3.1997.

Doctor, doctor! voitti yleisöäänestyksen; tuomariston suosikin kirjoitti ja esitti Kalle Ahola. Don Huonojen solistin menestys ei ollut yllätys Ylen Heikki Hilamaalle, joka edusti tuomaristossa Radiomafiaa. Mafia ei Hilamaan mukaan vuonna 1997 enää ollut vain rockradio vaan siellä soitettiin myös Pandoraa. Kalle Ahola pysyi tyylilleen uskollisena ja edusti kisassa rockia. "Siellä oli vastakkain rock-Suomi ja dance-Suomi", Hilamaa sanoo.

"Don Huonot oli silloin tehnyt jo viisi levyä ja oli Stadin ykkösbändi. Samaan aikaan oli radiosoitossa Hyvää yötä ja huomenta, joka oli läpimurto koko kansan bändiksi. Aholalla oli yleisön sympatiat. Sillä oli hype päällä, ja kansa halusi, että hän voittaa."

"Se oli kahden kauppa – joko Ahola tai sitten Akimof", Hilamaa sanoo. Hänestä Aholan kappale oli paras, mutta äänensä hän antoi Akimofille, jonka biisi oli "idioottivarma". Oltiinhan valitsemassa euroviisua.

Kilpailun henkeen kuului, että osallistujat pyrkivät vaikuttamaan tuomaristoon epäasiallisin keinoin, muun muassa tarjoamalla juomia. Hilamaan mukaan tuomaristo pysyi silti puolueettomana. "Se oli tavallaan hyväksyttävää payolaa tässä tapauksessa." Hilamaa muistaa lähteneensä tuomariksi ilman mitään odotuksia. "Illalla pois lähtiessäkään ei ollut mitään aavistusta, että näitä kuullaan vielä ja muistellaan 20 vuotta myöhemmin."

Don Huonot levytti kappaleen Kannibaali vuonna 1999 ilmestyneelle albumille Tähti, jolta se lohkaistiin myös hittisingleksi. Don Huonot esitti kappaleen Lista Top 40 -ohjelmassa 7.1.1999.

Yhdessä iltapäivässä kirjoitetun kappaleen esittäminen vaativalle liveyleisölle kuulostaa kovalta paikalta, mutta Sami Saari lähti kilpailuun mukaan pelkäämättä, sillä "tällä alalla jos pelkää, niin on parempi ruveta vaikka jakamaan postia."

Saarta viehätti myös neljän tunnin määräaika. Hänen mukaansa 90-luvulla musiikin tekemisessä oli nykyaikaan verrattuna välillä turhankin leppoisa tahti. Studioaika oli edullista ja levynteko sisälsi runsaasti lorvailua. "Muistan paljon projekteja, joissa odotettiin säveltäjältä ja sovittajalta biisejä, ei nyt ehkä vuosikausia, mutta..."

Sävelen ja sanojen kirjoittaminen muutamassa tunnissa ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä. Painetta lisäsi tietoisuus kilpailun kovasta tasosta. "Viereisessä kopissa olivat Kerkko Koskinen ja Anni Sinnemäki, joista toinen on säveltäjä ja toinen sanoittaja. Oli siinä hikisiä paniikkihetkiä", Sami Saari muistelee.

Kertosäe kappaleeseen Humala kuitenkin syntyi nopeasti, ja loput tekstit hän väänsi väkisin. "Ei se Eino Leinon kanssa kilpaile, mutta kun tein sen myöhemmin levylle, niin sehän toimi hyvin, ja kun on vetävä kertosäe, niin keikoilla huomasi ihmisten laulavan mukana."

Sami Saari on kappaleeseensa tyytyväinen ja esittää sitä edelleen livenä. Harmittamaan jäi vain se, että virallisessa kisabändissä ei ollut yhtään torvea, joita Prince-tyylinen funk-biisi olisi hänen mielestään kaivannut.

Sami Saari and the Spaceneedles esitti kappaleen Humala (on jumala) Kummeli-ohjelmassa 11.12.1999.

Kilpailuun kutsutut muusikot kirjoittivat kappaleensa yksin. Poikkeuksena olivat Kerkko Koskinen ja Anni Sinnemäki, jotka olivat kisassa mustana hevosena – tämä ilta oli ennen Ultra Bran megasuosiota. Mutta kenties se oli yksi megasuosion tekijöistä. Sinnemäen ja Koskisen kilpailukappaleesta, jonka esitti "Osittain Ultra Bra", tuli nimittäin yksi koko 1990-luvun suurimmista kotimaisista hiteistä.

Anni Sinnemäki ja Ultra Bran Kroketin kehystetty tuplaplatinalevy
Anni Sinnemäki ja Kroketti-albumin tuplaplatinalevy Anni Sinnemäki ja Ultra Bran Kroketin kehystetty tuplaplatinalevy Kuva: Yle/Johanna kustannus Anni Sinnemäki,rock-suomi,Ultra Bra

Kappale Sinä lähdit pois on mukana Ultra Bran albumilla Kroketti, joka julkaistiin syksyllä 1997 ja myi tuplaplatinaa. Sinä lähdit pois oli niin iso hitti, että suuri osa suomalaisista epäilemättä uskoo sanojen "yön viimeinen drinkki aamiaiseksi vaihtuu" olevan Sinnemäen tekstiä. Muut neuroviisu-kilpailijat ovatkin saaneet kuulla hämmästelyä omissa kappaleissaan esiintyvästä tutusta tekstinpätkästä.

Seuraavana vuonna Ultra Bra osallistui Suomen euroviisukarsintaan kappaleella Tyttöjen välisestä ystävyydestä, mutta se on toinen tarina.

Ultra Bra esitti kappaleen Sinä lähdit pois Emma-gaalassa 1997, jossa muuten Don Huonot otti vastaan vuoden yhtyeen ja vuoden levyn palkinnot ja joka järjestettiin samassa paikassa Vanhalla ylioppilastalolla 31.1.1998.

Ultra Bran, Don Huonojen ja Sami Saaren lisäksi myös Ismo Alanko levytti oman kappaleensa Tango yössä mutta uusin sanoin, siis ilman yön viimeistä drinkkiä. Muita kilpailukappaleita ei tiettävästi ole levytetty tai taltioitu.

Varjoeuroviisuja ei koskaan järjestetty toista kertaa, mutta sen sijaan ilta synnytti tv-suosikin nimeltä Hotelli Sointu.

"Mun mielestä se ajatus, että biisi tehdään paikan päällä, siihen annetaan tietyt raamit, ja sitten se kuullaan, oli niin hyvä, että sovin Lilithin kanssa, että tätä voidaan jatkaa televisiossa", muistelee Liisa Akimof, joka tuolloin oli jo aloittanut uransa tv-tuottajana. Hotelli Sointua tehtiin vuosina 2000–2001 viitisenkymmentä jaksoa. "Siellä kävi Kaj Chydeniuksesta Maija Vilkkumaahan ja Ilkka Vainiosta Juiceen – oikeastaan siellä kävi kaikki biisintekijät." Suomen epäonni euroviisuissa tuotti siis epäsuorasti enemmän hienoa musiikkia kuin arvaisikaan.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Ransu Kultarannassa vuonna 1987.

    Ransu Kultarannassa

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

  • Mauno Koivisto Jatkoajassa (1968).

    Mauno Koivisto hurmaa naisia

    Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri

    Jatkoaika keskustelee Tampereella vallasta ja vallankumouksesta. Kirsti Wallasvaara kiistelee pääministerin kanssa nuorison vallattomuudesta.

  • Presidentti Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.

    Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    Ohjelmavälähdyksiä presidentin ensimmäiseltä kaudelta.

    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla.

  • Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa vuonna 1990.

    Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.

  • Pääministeri Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.

    Koivisto kuuntelijoiden ja toimittajan tentissä

    Koiviston haastatteluja vuosilta 1995 ja 1998

    Mauno Koivisto aloitti virkakautensa suurena kansansuosikkina, jonka gallupmenestystä siivittivät niin leppoisanhumoristinen tyyli kuin niskoittelu Urho Kekkoselle.

  • Presidentti Mauno Koivisto Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Koivisto Arto Nybergin vieraana

    Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

    87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

  • Urho Kekkosen hautajaiset. Presidentin arkku kannetaan Suurkirkosta autoon.

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

  • Kyösti Kallion hautajaiset.

    Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

    Jean Sibeliuksen hautajaiset

    Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.

    Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

  • Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

    Väinö Tannerin hautajaiset

    Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

    Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

  • Pelaaja lyömässä kiekkoa.

    Leijonille ensimmäinen MM-mitali 1992

    Vuonna 1992 Suomi ylsi ensi kertaa jääkiekon MM-mitaleille.

    Prahassa 1992 Suomi ylsi ensi kertaa kiekon MM-mitaleille. Leijonat selvittivät tiensä historialliseen Ruotsi-finaaliin ikimuistoisessa rankkarikisassa Tšekkoslovakiaa vastaan.

  • Curt Lindström

    Milanon raskas rankkarihäviö 1994

    Suomi jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa.

    Suomi pelasi huiman ottelusarjan jääkiekon MM-kisoissa 1994, mutta jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa Kanadan vaahteralehtiä vastaan.

  • Kuvakollaasi vuoden 1995 MM-jääkiekon loppuottelun maalitilanteista

    Se oli siinä 1995!

    Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa vuonna 1995.

    MM95-loppuottelun selostuksesta on tullut osa kansakunnan kollektiivista äänimuistia. Katso finaalin maalikooste ja kuuntele Mertarannan otteluselostus.

  • Toimittaja uutisstudiossa

    Leijonien karvas MM-tappio 1998

    Suomi hävisi MM-kullan Ruotsille.

    Sveitsin MM-kisoissa 1998 jääkiekon maailmanmestaruus ratkesi Ruotsin ja Suomen kahdessa kohtaamisessa, joissa tehtiin yhteensä yksi maali.

  • Suomen ratkaisumaali jääkiekon MM-kisojen Venäjä-otteluissa (1999).

    Tšekki kaatoi Leijonat tuplafinaalissa 1999

    Leijonat joutuivat tyytymään hopeaan.

    Norjassa pelattujen jääkiekon MM-kisojen kaksiosaisen finaalin viimeinen peli päättyi Suomen voittoon Tšekistä. Jatkoajalla Leijonat saivat kuitenkin tyytyä hopeaan.

  • Suomen jääkiekkomaajoukkueen tappio MM-finaalissa iltapäivälähtien lööpeissä R-kioskilla.

    Kiekkokulta taas jatkoajalla Tšekkiin 2001

    MM-kisoissa 2001 Tšekki vei kullan Leijonien nenän edestä.

    Jääkiekon vuoden 2001 MM-kisoissa Tšekki nappasi toistamiseen kullan Leijonien nenän edestä jatkoajalla, ja kotimaisista kisateltoista kuului tuskan parahdus.

  • Suomen pelaajia vaihtokaukalon edessä Suomi-Ruotsi pronssiottelussa 2008

    Pronssia Québecista 2008

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa.

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa Kanadassa 17.5.2008 lyödessään Ruotsin pronssikamppailussa lukemin 4-0.

  • Tuomo Ruutu haastattelee Mikael Granlundia

    Suomelle kultaa 2011 – Leijonien pukukopissa ilo irti

    MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin.

    Vuonna 2011 Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden Slovakiassa järjestetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa. Riemu repesi Bratislavassa Leijonien pukukopissa voittoisan finaaliottelun jälkeen. MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin. Vielä riitti voimia haastatteluihinkin.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • milkshaken näyttelijät

    Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Kari Sorvali ja Veikko Aaltonen autossa elokuvassa Päivä ennen vuodelta 1978.

    Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.