Hyppää pääsisältöön

Suru on moniaistista, ilmenee puolisonsa menettäneen kirjailija Tom Malmquistin ja Philip Teirin keskustelusta

Tom Malmquist on kirjoittanut vasta synnyttäneen puolisonsa menetyksestä rakastetun ja palkintoja kahmineen kirjan. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo kirjailija Philip Teirille, että kirjan kirjoittamalla hän yritti ymmärtää tapahtunutta ja suojata itseään.

Karin-puolisolla puhkeaa leukemia. Hän on 33. raskausviikolla. Karin kuolee, tytär Livia jää eloon. Näistä lähtökohdista ruotsalainen Tom Malmquist on kirjoittanut suositun kirjansa Joka hetki olemme yhä elossa.

Itse suru oli Malmquistille moniaistista. Hän menetti vaimonsa jokaisen aistinsa kokemuksissa. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo aisti aistilta, miltä rakkaan menettäminen tuntuu.

Kesken suruprosessin Malmquistin isä kuoli. Suruun tuli lisää ulottuvuuksia, ja se sai Malmquistin pohtimaan omaa isyyttään myös isänsä kautta.

Katso keskustelu

  • Runoilija Catharina Gripenberg

    Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari

    Ilmajoen Mannerheim-oopperan sankari eli traagisen elämän

    Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies kirjoittivat libreton.

    Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen oopperalibretto Mannerheimista kertoo miehestä, jonka elämä oli täynnä suruja ja menetyksiä, ja jonka harteita painoi suuri taakka. Tuomas Kantelisen säveltämä ja Tuomas Parkkisen ohjaama ooppera saa kantaesityksensä Ilmajoen Musiikkijuhlilla 9. kesäkuuta. Ooppera juhlii 4. kesäkuuta 150 vuotta täyttävää Mannerheimia.

  • Runoilija Catharina Gripenberg

    Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Keväinen valkovuokko.

    Kevään ihanuus ja ahdistus

    Kevään ihanuus ja ahdistus

    Kevät ja kesän alkaminen on vapauttavaa, mutta samalla monelle myös ahdistavaa aikaa. Koulunsa päättävä painii vaikeiden valintojen kanssa ja edessä voi olla täydellinen elämänmuutos. Teeman Elävän arkiston kevätpaketti: Maanantaina 29.5. klo 12.00 Torstaina 1.6. klo 22.55 Perjantaina 2.6.