Hyppää pääsisältöön

Mikko Rusama: Ylen merkitys punnitaan verkkopalveluissa

Mikko Rusama, Ylen verkkokehityksestä vastaava päällikkö
Mikko Rusama, Ylen verkkokehityksestä vastaava päällikkö Kuva: Ilmari Fabritius mikko rusama

Julkisen palvelun mediayhtiönä Ylen on palveltava kaikkia suomalaisia ja oltava läsnä siellä missä ihmisetkin ovat. Median käyttötapojen muuttuessa ihmisten tavoittaminen on käynyt yhä haastavammaksi. Yleltäkin tämä vaatii uudistumista.

Menneet ovat ajat, jolloin perinteisen television ja radion kautta tavoitettiin kaikenikäiset suomalaiset. Mediankäyttö on yhä pirstaloituneempaa: tietoa ja viihdettä haetaan useista eri palveluista. Kun nopeita verkkouutisia on saatavilla useista eri lähteistä, niillä ei voi enää erottautua kilpailijoista.

Ihmisten ajasta kilpailee yhä suurempi joukko yrityksiä ja palveluita ja kilpailukentän määrittely käy entistä haastavammaksi. Erityisesti nuoria seuraamalla näemme mihin mediankäyttö on menossa. Esimerkiksi omien lasteni mediankäytössä tärkeimmät palvelut ovat Snapchat, Instagram, musical.ly. Whatsapp, Netflix, Spotify ja Yle Areena, josta on katsottu ahkerasti suosittua norjalaista Skamia.

Helsingin Sanomissa toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten sosiaalisen median jättiläiset ovat laajentamassa reviiriään ohjelmateollisuuteen. Esimerkiksi Facebook ja Snapchat suunnittelevat sarjojen tuottamista verkkoon. Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings sanoi hiljattain, että sen pahimmat kilpailijat eivät suinkaan ole Amazon, YouTube tai perinteiset mediatalot vaan uni. Onko ihmisten tarve katsoa laatusarjoja suurempi kuin tarve nukkua?

Mediankäytön valinta ei perustu enää saatavuuteen vaan siihen, kuka pystyy tarjoilemaan palvelunsa parhaalla mahdollisella tavalla. Ja koska vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia, suomalaisten mediatalojen koveneva haaste on tavoittaa suomalaiset.

Yle.fi-verkkopalvelu uudistuu

Ylen verkkopalveluissa tapahtuu lähitulevaisuudessa kiinnostavia uudistuksia. Ensimmäisenä uudistuu Yle.fi -etusivu 17.5. Uudistus näkyy erityisesti sivun ilmeessä: se on raikkaampi, ilmeikkäämpi ja värikkäämpi. Taitto tehdään uudella tavalla ja sivu on myös suunniteltu toimimaan hyvin mobiililaitteilla. Tarkoituksena on lisäksi lanseerata lähikuukausina uutiskirjepalvelu.

Jotta tavoitamme suomalaiset, meidän pitää ymmärtää heitä. Yle.fi-uudistustyön yhteydessä Taloustutkimus selvitti tilauksestamme, miten 15–75 vuotiaat suomalaiset käyttävät mediaa verkossa. Otanta oli yli 2000 ihmistä, ja selvitys täydentää viime vuosina tekemiämme tutkimuksia eri verkkopalvelujen käytöstä.

Selvitys antaa eväitä ymmärtää, mikä on kiinnostavinta sisältöä ja luontevin jakelukanava eri kohderyhmille. Esimerkiksi “perinteiseen mediaan syventyjät” katsovat lineaarista tv:tä, “uutisnälkäiset” seuraavat uutisia yle.fi/uutiset-verkkosivuilla tai Uutisvahti-sovelluksella ja “nettinatiivit” voi olla helpoin tavoittaa sosiaalisen median kanavissa – tai kuten toivomme, uudistetun yle.fi-etusivun kautta.

Uudistusten tavoitteena on tarjoilla Ylen sisältö suomalaisille parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä auttaa pitämään Ylen digipalvelut elinvoimaisina ja jakelukanavat omassa hallinnassamme.

Olemme siellä missä suomalaisetkin

Ylen sisältöjen pitää olla saatavilla niissä kanavissa, jotka ovat suomalaisille tärkeitä. Haluamme käyttäjät päivittäin Ylen omille alustoille ja palveluihin heille sopivimmalla tavalla.

Tapoja päästä Ylen sisältöihin verkossa on monia: etusivu, uutiskirjeet, sovellukset ja somekanavat. Esimerkiksi omiin aamurutiineihini kuuluu tarkistaa Uutisvahdin “herätys”-ilmoitus puhelimesta, lukea tabletilla Ylen ja Helsingin Sanomien tärkeimmät uutiset ja vilkaista, mitä Facebook sanoo.

Pohdintaa siitä, miten mediayhtiöiden tulisi asemoida itsensä nopeasti muuttuvassa mediakentässä, käydään meillä ja maailmalla. Jos Ylen rooli kutistuisi vain sisällöntuottajaksi, joka jakelee sisällöt kolmansien osapuolten alustojen kautta, menettäisimme kontrollin dataan, asiakkuuteen ja riippumattomiin julkaisupäätöksiin.

Tavoite pitää jakelukanavat omassa kontrollissa ei tarkoita sitä, että Yle ei julkaisisi mitään kolmansien osapuolten alustoilla. Teemme sen silloin, kun se on asiakkaiden tavoittamisen kannalta perusteltua.

Selkiytämme esimerkiksi eri some-tilien roolin ja elinkaaren eri yleisöjen tavoittamisessa ja palvelemisessa. Kun suhde haastaviin kohderyhmiin on luotu somessa, heidät on mahdollista ohjata myös muiden palveluidemme pariin, kuten Yle Areenaan tai Yle.fi -sivulle.

Esimerkiksi sosiaalisen median videopalvelu Yle Kioski ja sosiaalisessa mediassakin aktiivinen, nuorille suunnattu radioakanava YleX ovat onnistuneet hienosti uusien kohderyhmien tavoittamisessa, samoin viime kevään Sekasin 24/7-sarja, jossa käsiteltiin nuorten mielenterveysongelmia.

Onko Yle myös sosiaalinen media?

Uskon, että voimme synnyttää Ylen palveluiden ympärille toimivia yhteisöjä, joissa ihmiset voivat arvostavalla tavalla kohdata toisiaan. Käyttäjien luoma sisältö voi parhaimmillaan olla yhtä arvokasta kuin toimituksellinen sisältö. Kun onnistumme lisäämään ihmisten välistä ymmärtämystä ja kunnioitusta, olemme onnistuneet tehtävässämme.

Olin itse seuraamassa viime vuonna Marja Hintikka Liven “Lapsi teki minusta yksinäisen”-jakson kuvausta, jossa mukana oli “marrasvauvat”-faniryhmä. Olin vaikuttunut siitä, miten hienosti ohjelman kautta oli synnytetty merkityksellisiä kohtaamisia ja ihmissuhteita. Tarvitsemme lisää tällaisia eri medioita yhdistäviä menestyskonsepteja, jotka synnyttävät yhteisöllisyyttä.

Ylen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, että sisältömme tavoittavat suomalaiset. Yle.fi-uudistuksessa tavoitteemme on se, että oikea sisältö löytää oikeat ihmiset, ja suomalaiset kokevat verkkopalvelumme tärkeiksi itselleen.

Mikko Rusama on Ylen Verkkokehityksen Päällikkö (Chief Digital Officer). Hän johtaa Ylen verkkopalveluiden kehittämistä, joita ovat mm. Yle.fi, Yle Areena, Svenska Yle, sekä Lasten, Nuorten ja Oppimisen -verkkopalvelut.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.