Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Näin netin äärilaidan trollit höynäyttävät mediaa

Kuvakollaasi jossa eri nettiryhmien logoja
Kuvakollaasi jossa eri nettiryhmien logoja Kuva: YLE/Ville alijoki trollit,Valeuutinen,vlahenepaljastaja

Äärioikeistolaiset trollit ovat oppineet manipuloimaan mediaa niin tehokkaasti, että hyvin pienten ryhmien ajatukset ovat saaneet paljon kokoaan suuremman huomion. Yhdysvalloissa syntynyt "vaihtoehto-oikeisto" pyrkii nyt vaikuttamaan Euroopan politiikkaan. Uusi raportti selkeyttää disinformaation hämärää kenttää ja kertoo, kuka vaikuttaa kehen ja millä keinoin.

Internetin alakulttuureista nousevat ryhmittymät ovat oppineet hallitsemaan julkista keskustelua. Äärioikeistolaiset ryhmät ja trollit saavat vaivatta nostettua haluamansa asiat niin sosiaalisen median keskusteluihin kuin perinteisen median palstoille.

Tähän voidaan pitää ainakin osittain syynä uutisjournalismin ansaintamalliin liittyvää kriisiä, joka on johtanut klikkien metsästämiseen verkossa. Vanhasta mediasta on tullut sosiaalisesta mediasta ja sen tunteita herättävistä puheenaiheista riippuvainen. Nämä asiat selviävät Data & Societyn juuri julkistamasta tutkimuksesta, joka selvitti median manipulointia ja verkon disinformaatiota. Data & Society on riippumaton, New Yorkissa toimiva tutkimusinstituutti, joka on saanut alkurahoituksensa Microsoftilta.

Seuraavassa raportin pohjalta katsaus siihen, kuka manipuloi ketä ja millä keinoin. Data & Societyn raportin aineisto ja tapaustutkimukset on kerätty Yhdysvalloista, mutta samat taktiikat ovat jo hyvän aikaa sitten levinneet Eurooppaan ja myös Suomeen.

1. Kuka manipuloi ja ketä

Data & Societyn raportti nimeää useita vaikutusvaltaisia, joskin hajanaisia ryhmiä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset viharyhmät ja niiden johtavat ideologit, reaktioita hakevat trollit, salaliittoteoreetikot ja “hyperpuolueelliset” uutissivustot.
Eniten näkyvyyttä on viime aikoina saanut niin kutsuttu vaihtoehtoinen oikeisto eli alt-right, lähinnä onnistuneen uudelleenbrändäyksen ansiosta. Alt-right on uusi nimi nipulle vanhoja sovinistisia ja äärioikeistolaisia näkemyksiä.

Ryhmät hyötyvät erityisesti räiskyvistä mielipidejohtajista, jotka saavat helposti sanomansa näkyville myös uutismediaan. Esimerkiksi Milo Yiannopoulosin kuohuttavia lausuntoja on uutisoitu runsaasti parin viime vuoden aikana. Mitä provosoivampi näkemys, sitä varmemmin pääsee otsikoihin. Yiannopoulos tietää tämän ja käyttää mediaa hyväkseen.

Sekalaisten ryhmien jäseniä yhdistävät esimerkiksi feminismin, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastustaminen, usein myös islamofobia ja antisemitismi.

Raportti kutsuu anonyymeistä trolleista, rasisteista, teknologiauskovaisista libertaareista, miesasia-aktivisteista, salaliittoteoreetikoista ja vain tylsistyneistä nuorista koostuvaa sekalaista joukkoa äärioikeistoksi, vaikka kaikki heistä eivät varmasti nimitystä hyväksyisikään.

Ryhmittymillä saattaa olla paljonkin eriäviä näkemyksiä, mutta ne yhdistävät voimansa asioissa, joissa niillä on yhteiset tavoitteet. Sekalaisten ryhmien jäseniä yhdistävät esimerkiksi feminismin, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastustaminen, usein myös islamofobia ja antisemitismi. Kuten vastaavat tahot suomalaisessa verkkokeskustelussa, he puhuvat inhoten "kulttuurimarxilaisista" ja vastustavat ajatuksia sukupuolen moninaisuudesta.

2. Missä ne toimivat

Edellä mainituilla ryhmittymillä on omia verkkosivuja, Youtube-kanavia, blogeja ja uutismediaa matkivia sivustoja, mutta erityisesti ryhmät saavat puhtia verkottumisesta ja yhdessä toimimisesta. Tämä tapahtuu keskustelufoorumeilla, kuten 4chan, 8chan ja Reddit. Samanmieliset kohtaavat toisiaan palstoilla, jotka on omistettu esimerkiksi Donald Trumpille tai poliittisen korrektiuden vastustamiselle. Suomessa Ylilauta tunnetaan samanlaisesta nimettömyyteen perustuvasta keskustelukulttuurista.

Palstoilta toimijat siirtyvät levittämään yhteistä viestiään sosiaaliseen mediaan ja etenkin sen suosituille poliittisille sivuille. Tätä kautta viesti päätyy usein myös perinteisen median uutisaiheeksi.

Yhdysvaltain presidentinvaalien alla joukko erilaisia alakulttuuriryhmiä yhdisti voimansa Donald Trumpin ehdokkuuden taakse. Raportti ei ota varsinaisesti kantaa siihen, miten suuri vaikutus tällä toiminnalla – esimerkiksi meemien ja valeuutisten tehtailulla ja jakamisella – on ollut vaalien tulokseen. Sen selvittämiseen tarvitaan vielä lisää tutkimusta.

Emmanuel Macronin vastaisia meemejä.
Emmanuel Macronin vastaisia meemejä. Emmanuel Macronin vastaisia meemejä. Kuva: Kuvakaappaus/YLE Emmanuel Macron,internet,meemit

4chanista ja Redditin huippusuositulta the_donald -palstalta yritettiin hiljattain masinoida samantyyppistä vaikutuskampanjaa Ranskan presidentinvaaleihin. Emmanuel Macronia pilkkaavat englanninkieliset meemit eivät kuitenkaan purreet ranskalaisyleisöön.

Ryhmien trollihenkiset kannattajat käyttävät tarkoituksellisen loukkaavaa kieltä ja pyrkivät herättämään närkästystä.

3. Manipulaation tekniikat

Internetin alakulttuureissa elävät ryhmät osaavat hyödyntää verkon luomia mahdollisuuksia. He joukkoistavat ja luovat yhdessä, muokkaavat ja kehittävät toistensa ideoita. Esimerkiksi Trumpin kampanjaa ja sittemmin presidenttiyttä on tuettu Twitter-boteilla, jotka twiittaavat automaattisesti lukuisia kertoja päivässä.

Ryhmien trollihenkiset kannattajat käyttävät tarkoituksellisen loukkaavaa kieltä ja pyrkivät herättämään närkästystä. He nauttivat erityisesti yleisen hämmennyksen ja sekaannuksen luomisesta.

Tähän liittyy niin kutsuttu Poen laki: Kun trolli osaa asiansa, on vaikeaa tai jopa mahdotonta päätellä, pilaileeko hän vai onko hän tosissaan. Vihapuhe naamioidaan usein ironian kaapuun. Monissa internetin alakulttuureissa esimerkiksi rasistista sisältöä levitetään niin, että sen voi lukea joko poliittisen korrektiuden ivaamisena – tai sitten ehtana rasismina, mitä se todennäköisimmin on. Samalla toimijat muistavat puolustaa rajoittamatonta sananvapautta, eli he uskovat oikeuteen sanoa mitä tahansa ilman seurauksia.

Näin meihin vaikutetaan verkossa

Twitter-botit

Yhdysvaltain presidentinvaalien ensimmäistä televisioväittelyä koskevista tviiteistä joka viides oli botin tuottama. Jotkut Trumpin kannattajat käyttävät edelleen botteja hyväkseen Twitterissä. Niiden avulla on helppo saada haluttu aihe trendaavien eli suosittujen puheenaiheiden listalle. Bottien todellisesta vaikutuksesta esimerkiksi äänestyskäyttäytymiseen ei ole tietoa. Niiden käyttö on kuitenkin helppoa ja halpaa, ja ne voivat voimistaa mitä tahansa poliittista viestiä moninkertaisesti. Sosiaalisen median käyttäjät eivät välttämättä erota bottia todellisesta ihmisestä.

Meemit

Useimmiten kuvallisia poliittisia viestejä, joissa on humoristinen ulottuvuus. Helppo tapa levittää propagandaa verkossa. Alt-right tunnetaan myös kuvattomista meemeistä. Esimerkiksi kolmen sulkumerkin laittaminen henkilön (((nimen))) ympärille viestittää, että kyseessä on juutalainen.

Vahvistaminen

Taitavat manipulaattorit syöttävät huhuja ja valeuutisia paikallislehdille, joilla ei useinkaan ole tarpeeksi työvoimaa, osaamista tai aikaa faktantarkistukseen. Kun paikallislehti on uutisoinut asiasta, jokin suurempi uutisväline saattaa napata sen listoilleen. Tätä kutsutaan vahvistamiseksi (amplification).
Donald Trump toimi vaalikampanjansa aikana vahvistajana. Hän tviittasi esimerkiksi salaliittoteorioista, jolloin niistä tehtiin uutisia perinteiseen mediaan. Alkuperäisen huhun tai salaliittoteorian levittäjä ei välitä, vaikka huhu kumottaisiin uutisessa. Se kerää joka tapauksessa paljon enemmän silmäpareja kuin jäädessään keskustelupalstojen uumeniin.

4. Mitkä ovat tällaisen toiminnan vaikutukset?

Yllä kuvatuilla ilmiöillä on Data & Societyn raportin mukaan ainakin kolme merkittävää seurausta. Ensinnäkin verkossa leviävän misinformaation määrä ja vaikutusvalta kasvaa entisestään. Toinen huoli on ihmisten kasvava epäluottamus perinteistä uutismediaa kohtaan. Kolmanneksi raportin tekijät ovat huolissaan radikalisaatiosta. Mitä enemmän pienet äärioikeistoryhmittymät saavat huomiota, sitä helpompaa niiden on houkutella uusia seuraajia. Raportin mukaan ne levittäytyvät nyt nopeaa vauhtia uusille alueille.

Data & Societyn raportti päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan monet äärilaidan poliittiset ryhmät olisivat pysyneet marginaalissa ilman perinteisen median niille suomaa ylisuurta huomiota.

Data & Societyn raportti kritisoi perinteistä mediaa siitä, että se menee liian helposti mukaan merkityksettömien pienryhmien provokaatioihin. Hyvin pienet, jopa marginaaliset ryhmät ja ajatussuunnat ovat saaneet huomattavasti kokoaan suuremman huomion ja aseman julkisessa keskustelussa. Näin ne ovat myös onnistuneet levittämään näkemyksiään yhä laajemmalle joukolle.

Valheenpaljastajassa on aiemmin kysytty tätä aihetta liipaten sitä, milloin valemedian tekemisistä on syytä uutisoida ja milloin olisi parempi vaieta. Uutisoinnissa olisi aina syytä miettiä, onko juttu aidosti yhteiskunnallisesti merkittävä. Data & Societyn raportti päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan monet äärilaidan poliittiset ryhmät olisivat pysyneet marginaalissa ilman perinteisen median niille suomaa ylisuurta huomiota.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Media- ja digitaidot

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit 26 pääkuva, jossa teksti Hiiren taikatemput

    Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit 25: Roskaposti, pääkuva

    Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

    Digitreenit: Twitter – osallistu rohkeasti

    Twitterissä on omat niksinsä.

    Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

  • Televisio, jossa koodia.

    Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä.

    Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit.

    New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Instagram-kuvista tehty kollaasi

    Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä

    Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Sponsoroitu postaus Instagramissa

    Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi.

    Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediakompanssin kuvakoulun luokkakuva.

    Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • toimittaja katselee kuvia useilta rinnakkaisilta monitoreilta. Taustalla näkyy isoja ruutuja, joissa on kuvia verkkouutisista ja uutislähetyksistä

    Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Koulussa kuvataan tv-ohjelmaa

    Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • Tyttö makaa nurmikolla tablettitietokoneen kanssa.

    5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • graafinen kuva, jossa mm. tabletti, kännykkä, kuulokkeet ja näppäimistö

    Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.