Hyppää pääsisältöön

Panetko painoa sanalle?

Kolme suomuorakas -sientä
Kolme suomuorakas -sientä Kuva: CC mountainamoeba suomuorakas

Suomuorakas, tuo syysmetsien sienikaunokainen, on meidän perheessä suo muo rakas - ihan tietoisesti, koska kuulostaa hauskalta niin lausuttuna. Sanan väärin painottaminen voi toisinaan aiheuttaa vakavampiakin väärinymmärryksiä.

Monet kieleen liittyvät asiat ovat äidinkieltään käyttävälle niin itsestään selviä, ettei niitä tule lainkaan ajatelleeksi. Kuten esimerkiksi painotus. Sitä ei välttämättä kuule, mutta se jäsentää puhetta ja tekee sen ymmärrettäväksi. Jos puhuessa pitäisi koko ajan miettiä mille tavulle painottaa, menisivät sanat varmasti sekaisin. Ruotsinkielinen, näkövammainen isoäitini hermostui aina, kun yritin lukea hänelle ruotsiksi ääneen. Viimeistään yhdyssanojen kohdalla lukemani muuttui kuulemma käsittämättömäksi. Lukemaani ymmärtämättä en osannut painottaa sanoja oikein.

Mer i komme reen las tenko dinka dulla

Ruotsia vai siansaksaa? Ei, vaan supisuomea tarkoituksella väärin painotettuna. Hauska lastenloru havainnollistaa, miten olennaista painotus suomenkin kielessä on. Hankaluuden yleensä huomaa vasta, kun yrittää ymmärtää tai tuottaa vierasta kieltä. Ruotsin kielessä painotus on sanan lopussa. Siksi suomalaiselta voi jäädä olennainen alku kuulematta. Venäjän kielessä puolestaan sanan merkitys voi muuttua kokonaan painotuksen mukaan. Ne täytyy vain tietää ja osata erottaa.

Suomen kielen sanapaino on kiinteä siten, että pääpaino on normaalisti sanan ensi tavulla ja sivupaino, mikäli sana on vähintään nelitavuinen, kolmannella ja siitä lukien aina joka toisella tavulla. Sanan toinen ja viimeinen tavu ovat yleensä painottomia.

sói-tan-nòl-li-sès-ti

Sivupaino voi osua neljännellekin tavulle, jos kolmas tavu on lyhyt ja neljäs tavu pitkä.

rá-sit-ta-màt-to-màs-sa

Kaksiosaisissa yhdyssanoissa voimakas sivupaino on jälkimmäisen yhdysosan alussa riippumatta siitä, kuinka mones tavu se on sanassa. Lausepaino tarkoittaa, että puhuja voi tiettyä sanaa korostamalla korostaa tarkoitustaan. Yllättävän erilaisia merkityksiä siinä syntyykin!

POIKA luki kirjaa. (Ei joku muu.)
Poika LUKI kirjaa. (Ei esim. repinyt sitä.)
Poika luki KIRJAA. (Ei jotakin muuta.)

Tapetointia kirjan sivuilla.
Tapetointia kirjan sivuilla. Kuva: Yle/Strömsö kirja,strömsö,tähtiä ja tähteitä

Teoriassa tämä kaikki kuulostaa tosi hankalalta. Kuinka suomen kieltä opiskelevat voivat oppia painottamaan oikein? Tai kukaan mitään kieltä, koska jokaisessa kielessä on omat painotussääntönsä? Onneksi käytännössä painotus sujuu useimmiten ihan luonnollisesti ja miettimättä.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kävi huhtikuussa 2013 vieraana Tampereen yliopiston fonetiikan tutkija ja lehtori Michael O'Dell. Hänen mukaansa suomen kielen painotus ei ole aivan niin säännönmukasta, kuin yllä kuvataan. Puhe jakaantuu rytmijaksoihin, joiden ensimmäisen sanan ensimäisellä tavulla on muita voimakkaampi painotus. Muissa sanoissa, jos painotusta on, se riippuu puhujan pyrkimyksestä, vaikka pääsääntöisesti onkin ensimmäisellä tavulla. O'Dell kertoo ohjelmassa myös painotuksesta muissa kielissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

  • Runoilija Catharina Gripenberg

    Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari

    Ilmajoen Mannerheim-oopperan sankari eli traagisen elämän

    Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies kirjoittivat libreton.

    Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen oopperalibretto Mannerheimista kertoo miehestä, jonka elämä oli täynnä suruja ja menetyksiä, ja jonka harteita painoi suuri taakka. Tuomas Kantelisen säveltämä ja Tuomas Parkkisen ohjaama ooppera saa kantaesityksensä Ilmajoen Musiikkijuhlilla 9. kesäkuuta. Ooppera juhlii 4. kesäkuuta 150 vuotta täyttävää Mannerheimia.

  • Runoilija Catharina Gripenberg

    Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Keväinen valkovuokko.

    Kevään ihanuus ja ahdistus

    Kevään ihanuus ja ahdistus

    Kevät ja kesän alkaminen on vapauttavaa, mutta samalla monelle myös ahdistavaa aikaa. Koulunsa päättävä painii vaikeiden valintojen kanssa ja edessä voi olla täydellinen elämänmuutos. Teeman Elävän arkiston kevätpaketti: Maanantaina 29.5. klo 12.00 Torstaina 1.6. klo 22.55 Perjantaina 2.6.

  • Pietari K. kävi täällä -sarjan kuva, osa 10

    Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.

    Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!

    Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat pitäisi keskeyttää sairauslomaan, sillä olemme pahanlaatuisen historiataudin vallassa. Postmoderni aikakausi ei tarkoita sitä, että historia olisi päättynyt. Halu verrata nykyaikaa menneisyyteen nimittäin vain kiihtyy. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä -esseeseen!

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Kirjailija ja ohjaaja Reko Lundán katsoo nauraen kameraan.

    Luojan kiitos, Reko Lundán ehti paljon

    Osallistu Kirjojen Suomen lukupiiriin!

    Reko Lundánin uusi teos oli 2000-luvun alussa aina tapaus. Hän käsitteli näytelmissään ja romaaneissaan tavallista keskiluokkaa ja osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lundánin Rinnakkain luetaan Kirjojen Suomen kesän verkkolukupiirissä, jonka vetää toimittaja Maryan Abdulkarim.

  • Rihanna, Anna Wintour, Andrew Bolton ja Wong Kar-wai. Kuvakaappauksia dokumenttielokuvasta Toukokuun ensimmäinen maanantai (2016).un

    Toukokuun ensimmäinen maanantai Metropolitanin taidemuseossa on pukujuhla vailla vertaa

    Upea dokumenttielokuva muodista ja taiteesta Teemalla 27.5.

    Teeman museoviikon Teemalauantai tarjoilee kiinalaista kauneutta vailla vertaa, Metropolitan Museum of Artin suurnäyttelyn säkenöivästä avajaisgaalasta näyttelyn taiteellisen johtajan Wong Kar-wain ohjaamaan elokuvaan The Grandmaster. Dokumenttielokuva Toukokuun ensimmäinen maanantai avaa illan 27.5. klo 20.

  • Kirjojen Suomen lukulista 70-luvulle.

    Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku

    Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!

    Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia. Lue e-kirjoja täältä!

  • juha hurme kolumnistikuva

    Juha Hurme: Puhe valmistuville

    Puheluonnos, jonka voit muokata itsellesi.

    Tähän aikaan vuodesta merkittävä joukko kansalaisia, enimmäkseen siitä nuoremmasta ja lupaavammasta päästä, valmistuu jostakin tutkinnosta. Se on juhlan paikka. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme pitää puheen.

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Elektronisen modulaarisen äänisyntesoijan kytkentäjohtoja

    Tiesin, että olin löytänyt polkuni… Avaruusromua 28.5.2017

    Säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen ja pakonomainen intohimo

    ”Siitä alkoi syvä, miltei pakonomainen intohimo luoda ääniä ja äänimaisemia sähköisin keinoin ja tallentaa niitä”, muistelee säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen liki 40 vuoden takaisia tapahtumia. Hän kertoo, että kesti kuitenkin vuosikymmeniä kunnes tuo synteettisten suhinoiden ja pörinöiden tallentaminen tuli taas ajankohtaiseksi. Tämä saattaa kuulostaa oudolta. Mitä Mika Toivanen teki yli 30 vuotta, kun ei ehtinyt tallentaa elektronisia suhinoita ja pörinöitä? Totuus on melkein tarua ihmeellisempi. Toimittajana Jukka Mikkola.