Viihteen mestari Simo Salminen

Kekkosen syntymästä 115 vuotta

Presidentin päivä 16

Dokumentti kuvaa presidentti Kekkosen arkipäivää - sellaisena kuin hän itse halusi sen kuvattavan. Ensiesityksessään 1977 Presidentin päivällä oli yli 1,7 miljoonaa katsojaa.

Julkaistu

Elisabet II Kekkosen vieraana 1

Elisabetin ja Edinburghin herttuan Philipin vierailun isäntänä toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. lettujen syöntiä ja koskenkorvan juontia.

Julkaistu , päivitetty

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Suomalaissiirtolaisia ja intiaaneja yhdisti metsä

Yhdysvalloissa, syrjäseudulla lähellä Kanadan rajaa on intiaanien hautausmaa, jonne saa haudata vain heimon jäseniä. Sen hautakivissä voi nähdä tuttuja nimiä kuten Haataja, Holappa ja Pelto. Ne ovat osa suomalaisten ja intiaanien yhteistä tarinaa, joka alkoi, kun suomalaiset lähtivät paremman elämän toivossa Pohjois-Amerikkaan ja päätyivät asumaan alkuperäisväestön naapurustoon.

Eino Seitavuori palasi sotavankeudesta ja kuolleista

Kapteeni Eino Seitavuori haavoittui vakavasti Syvärin suurhyökkäyksessä kesällä 1944 jatkosodan loppuvaiheessa. Palattuaan seitsemän kuukauden sotavankeudesta hän sai huomata olevansa virallisesti kuollut. Niilo Ihamäki haastatteli sotaveteraania kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Seitavuori oli tuolloin asunut kahdenkymmenen vuoden ajan erakkona Inarissa, hoitanut mieltään yksinäisyydessä.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Huumeiden historiaa

Tietoiskut valistivat ja varoittivat huumeista 1970-luvulla 4

Lyhyet valistusiskut luottivat usein dramatiikkaan

Tietoiskut kannabiksesta ja amfetamiinista tulivat tv-ruutuihin 1970-luvun alussa, kun huumepolitiikkaan tarvittiin uusia keinoja poliisitoimien rinnalle. Ajatus valistuksen voimasta voitti alaa, vaikka muutaman kymmenen sekunnin mittaisissa pätkissä valistus usein pelkistyikin lähinnä varoitukseksi.

Julkaistu

1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

Huumeuutisissa käytiin hyvän ja pahan taistelua.

Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja. Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan.

Julkaistu
Huume-Suomen historia dokumenttisarjan banneri

Huume-Suomen historia TV1:ssä ja Areenassa

Heroiinia yskänlääkkeeksi? Kannabista päänsärkyyn? Metamfetamiinia masennukseen? Ja kaikki tämä täysin laillisesti apteekin hyllyltä. Koko viime vuosisadan alkupuoliskon kannabis, oopium, morfiini, heroiini ja amfetamiini olivat lääkeaineita, joita satunnaisesti myös väärinkäytettiin. Huume-Suomen historia maanantaisin TV1 klo 20. Kaikki neljä jaksoa katsottavissa jo Yle Areenassa.

Julkaistu

Kansallistaiteilijoiden syntymästä 150 vuotta

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.

Julkaistu , päivitetty

I. K. Inha — kansallisvalokuvaaja

I. K. Inha sai Suomen ymmärtämään kansallismaiseman arvon

I. K. Inha ikuisti ensimmäisenä 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomen valokuviin päästä varpaisiin. Hänen valokuviensa kulttuurihistoriallinen merkitys muun muassa Vienan Karjalan kannalta on mittaamattoman arvokas. Taiteilijana häntä ei kuitenkaan osattu omana aikanaan arvostaa.

Julkaistu , päivitetty

Sibeliaaninen lyhytfilmi Ainolan mestarista

Filmiyhtiö Aho & Soldan valmisti kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksesta vuonna 1961 lyhytelokuvan, joka oli suunnattu myös kansainvälisille markkinoille. Ainutlaatuista kuvamateriaalia sisältävä filmi on kuvattu Ainolassa vuosina 1927, 1945 ja 1958.

Julkaistu , päivitetty

Suomalaiset maahanmuuttajina

Sydämeni laulu puki kuviksi amerikansuomalaisten hymyn ja työn

Arvo Tamminen kuvasi amerikansuomalaisten arkea 1947

Arvo Tammisen vuonna 1947 Yhdysvalloissa kuvaamasta arvokkaasta filmimateriaalista koostettiin Suomessa komea dokumenttielokuva. Vaikka suomalaissiirtolaisten elämä kaukana ”lännen satumaassa” oli kovin erilaista kuin kotona sodanjälkeisessä Suomessa, työteliäitä oltiin sielläkin.

Julkaistu , päivitetty

Kalevan kansan luvattu saari

Sointula oli merkittävin suomalainen utopiayhteiskunta

Matti Kurikan vuonna 1901 Kanadan Malcolm Islandille perustama Sointula oli lyhytikäinen, mutta kaikista merkittävin yritys suomalaiselle utopiayhteiskunnalle.

Julkaistu , päivitetty
Amerikansuomalainen Erosen perhe uima-altaan teossa (1947).

Sisukkaat suomalaiset Villin lännen mailla 1947

Amerikansuomalaisten farmarien arkea vuonna 1947

Arvo Tammisen Yhdysvalloissa kesällä 1947 kuvaama filmi sai myöhemmin Suomessa tinkimättömän asiapitoisen ja vauhdikkaan, Carl-Erik Creutzin lukeman selostuksen.

Julkaistu , päivitetty

Svea-mamman ottolapset 2

Suomalaissiirtolaisten elämää Ruotsissa.

Suomesta muutti 1960-70-luvuilla lähes puoli miljoonaa ihmistä Ruotsiin. Neliosaisessa Svea-mamman ottolapset -sarjassa seurattiin suomalaissiirtolaisten elämää ja sopeutumista uuteen kotimaahansa.

Julkaistu , päivitetty

Suomalaisia Pietarissa

Venäjälle oli ennen ensimmäistä maailmansotaa muuttanut noin 150 000 suomalaista. Inkerinmaan ja Karjalan kannaksen lisäksi muuttokohteena oli Pietari.

Julkaistu , päivitetty

Ihan vitsillä

Elävän arkiston uudistus jatkuu

Tervetuloa uudistuvan Elävän arkiston pariin. Tiesitkö, että Elävässä arkistossa on paljon tv-sarjoja ja kokonaisia ohjelmia? Olemme parantamassa Elävän arkiston ohjelmien löydettävyyttä ja tuomme kokonaiset ohjelmat katsottavaksi myös Yle Areenassa. Ensi vaiheessa voit katsoa kokeiluluonteisesti Elävässä arkistossa julkaistuja tv-sarjoja Areenan beta-versiossa

Lue lisää blogista ja anna palautetta

Elokuvaklassikoita ja tarinoita kulissien takaa

Hittihurmosta

Hittimittarin juontajat Timo T. A. Mikkonen ja Mikko Alatalo sekä 1980-luvun hittitähtiä

Katso kaikki Hittimittarit

Kasarihittien hurmosta Timo T. A. Mikkosen ja Mikko Alatalon juontamana. Alueelliset katsojaraadit eri puolilla Suomea arvioivat vuosien 1984–1988 ajanvietemusiikin tuoreimpia uutuuksia.

Julkaistu , päivitetty

”Tämä ei sitten ole mikään Levyraati!” — kasvukipuja ja anekdootteja Hittimittarin ensimmäiseltä vuodelta 1

Taustoitus Hittimittari-ohjelmasarjaan vuosina 1984–85.

Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi! Hittimittari todisti tämän esittelemänsä musiikin sekä ohjelmasarjana itsensä osalta. Hittimittari syöksähti Mainostelevision Levyraadin hallitsemille tv-aalloille syksyllä 1984 ja jo vuodenvaihteessa se oli noussut pieneksi hitiksi itsekin.

Julkaistu , päivitetty

Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti 8

Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88

Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.

Julkaistu , päivitetty

1970-lukua dokumentaristien silmin

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971 1

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Julkaistu , päivitetty

Kansanedustajan työpäivä on muutakin kuin kokoustamista 1

Dokumentissa kurkistetaan Arkadianmäen kulissien taakse ja seurataan kansanedustajien arkea sekä virkistymishetkiä. Lisäksi pohditaan ennakkokäsityksiä, joita ylimmän valtiovaltamme edustajista on vuosien varrella syntynyt.

Julkaistu , päivitetty

Saimaalla

Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

Osin dramatisoitu kertomus sisävesilaivan reitistä.

Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin elokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla 1961.

Julkaistu , päivitetty

Saimaan nieriän ja lohen suvut jatkuivat ihmisen käsissä

1980-luvun dokumentit uhanalaisista Saimaan kaloista

Saimaan vesillä elävät saimaannieriä ja järvilohi ovat erittäin uhanalaisia. 1980-luvulla pelättiin jo seurattavan viimeisten Saimaalla uivien nieriöiden ja lohien elämää. Kalle Fröjdin toimittamissa ohjelmissa tutustutaan saimaannieriän ja järvilohen tilanteeseen vuonna 1983.

Julkaistu , päivitetty

Saimaa - muisto merestä 1

Saimaa, Suomen suurin järvi, on syntynyt kymmeniä tuhansia vuosia sitten jääkauden aikaan. Muistoksi meriyhteydestä järveen jäi monia reliktejä eli jäänne-eläimiä.

Julkaistu , päivitetty

Pepe & Saimaa mykisti ja villitsi

Pepe Willberg teki näyttävän paluun vuonna 2014

Yksi vuoden 2014 puhutuimmista musiikkitapauksista oli Pepe Willbergin nousu levylistojen kärkeen. Paluu eturiviin tapahtui suurisointisella, yllättävällä kombinaatiolla Matti Mikkolan ohjastuksessa.

Julkaistu , päivitetty

Radioääniä Suomen ja universumin laidalta

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä 7

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat kaivavat esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Julkaistu

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva
Embeddausbannerikuva

Yle Arkivet

Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson

Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker. Svenska Yle har ett unikt avtal med Moomin Characters som ger oss rätt att publicera muminberättelser i sin helhet.

Julkaistu , päivitetty

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Urho Kekkonen Tamminiemen parvekkeella 75-vuotispäivänään.
    03.09.2015 Elävä arkisto

    Urkki, mies kovaa tekoa, lujaa merkkiä, täyttää 75 vuotta

    Presidentti Urho Kekkosen 75-vuotissyntymäpäivän juhliminen aloitettiin jo aamukahdeksalta. Helsingin Työväenyhdistyksen soittajat lurauttivat tasavallan juhlakalulle Jaakko kulta -syntymäpäiväserenadin Tamminiemen rannassa 3. syyskuutaa vuonna 1975.
  • Kullanhuuhdonnan MM-kisat käynnissä 1977.
    03.09.2015 Elävä arkisto

    Kullanhuuhdontaa ensimmäistä kertaa MM-tasolla ja Kekkosen suojeluksessa

    Kulta oli ensimmäinen metalli, jonka ihmiskunta otti käyttöönsä. Kullan hyötykäyttöarvo on kuitenkin varsin vähäinen. Silti tämä kaunis, keltainen metalli on ollut syypää jopa ihmiskunnan kamalimpiin tekoihin, sotiin ja rikoksiin. Kultaa on pidetty myös rahan arvon perustana. Heinäkuussa 1977 kultaa huuhdottiin ensimmäisen kerran kilpaa maailmanmestaruustasolla ja tietenkin Suomessa.
  • Mies hiihtää kala suussa.
    03.09.2015 Elävä arkisto

    Pilkkihiihdon alkuperäisenä tavoitteena oli sivakoida kilpaa kala suussa

    Jos jostakusta ei ole hiihtäjäksi, hiihtosuunnistajaksi tai ampumahiihtäjäksi, niin ei syytä huoleen. Pilkkihiihto saattaa olla laji juuri sinulle. Alkujaan 1970-luvulla ideoidussa lajissa on mitelty Suomen mestaruudesta vuodesta 1985 lähtien. Yhdistelmäurheilu on ollut erityisen suosittua Itä-Suomessa.
  • Musiikkituokio Petri Hohenthalin seurassa 1981. Kappaleena "Davy Crockett".
    02.09.2015 Elävä arkisto

    Petri Hohenthalin iltalauluna balladi Davy Crockettista

    Davy Crockett oli Yhdysvaltalainen kansallissankari, patriootti ja – mikäli hänen kunniakseen sävellettyä balladia on uskominen – kaikkien miesten ja naisten mies. Lännensankarista kertoneeseen tv-sarjaan sävelletty balladi käännettiin pian myös suomeksi. Trubaduuri Petri Hohenthal esitti kappaleesta oman versionsa vuonna 1981 asianmukainen pesukarhulakki päässään.
  • Haastattelijana Mirja Pyykkö -ohjelman studio
    31.08.2015 Elävä arkisto

    Nuorten maailmassa ongelmia aiheuttavat aikuisten säännöt

    Mirja Pyykön vuonna 1998 vetämän keskustelun agendana oli nuorten pahoinvointi ja sen seurausta olevat ongelmat, kuten päihteet ja rikollisuus. Syitä vallinneeseen tilanteeseen haettiin muun muassa yhteiskunnan luomista haasteista ja aikuisväestön vaikutteista. Studiovieraina oli kirjava joukko nuoria sekä heidän parissaan toimivia ammattilaisia ja vapaaehtoisia.
  • Sauvo Puhtila ja kuu
    28.08.2015 Elävä arkisto

    Saukki ja Pikkuoravat radiossa

    Työteliäänä säveltäjänä ja sanoittajana kunnostautunut radiotoimittaja Sauvo "Saukki" Puhtila (1928–2014) muistetaan etenkin lastenlevytyksistään Pikkuoravien kanssa. Pikkuoravat Elmeri, Simeoni ja Nestori olivat yhtä kuin laulaja Eino Virtanen, joka esitti levytyksissä kaikkien kolmen oravan osat. Oravakolmikko jekutti hyväntahtoisen isäntänsä milloin unten maille, milloin maan kiertoradalle.
  • Yle live Oulun musiikkivideofestareilla -ohjelman tunnus. Taustalla Oulun linnan torni
    28.08.2015 Elävä arkisto

    "Me haluttiin saada kaupunki haltuun" – Oulun musiikkivideofestivaalien tarina

    Ensimmäiset Oulun musiikkivideofestivaalit järjestettiin vuonna 1994. Vuosikymmenen alkupuoli olikin suurta suomalaisen musiikkivideon nousukautta, kun Music Television oli totuttanut nuorison visuaaliseen musiikin kuluttamiseen.
  • Valmentaja Petteri Piironen heittää keihästä
    28.08.2015 Elävä arkisto

    Petteri Piironen valmentaa keihäänheittäjiä huipulle kansallisuuteen katsomatta

    Suomen kuumimpia keihäsnimiä on suomalainen valmentaja Petteri Piironen. Mies löytyy niin vuoden 2014 maailmantilaston ykkösen, Egyptin Ihab Abdelrahmanin kuin monen muunkin ulkomaisen ja kotimaisen heittäjän taustalta. Myös kesällä 2015 maailmanmestariksi ennätysheitollaan yltänyt kenialainen Julius Yego on hakenut Piiroselta oppia ja päätynyt kolaamaan lunta talviseen Suomeen.
  • Esko Valtaoja täyhyilee taivaalle
    28.08.2015 Elävä arkisto

    Onko siellä ketään?

    - Jos maailmankaikkeuden olemus olisi selvitetty, olisimme työttömiä kaikki, virnuilee avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Moottoripyöräilyä harrastava professori ei myönnä olevansa kovis. – Olen tällainen nössö, mutta näyttelen pahista.
    1
  • Kata Kärkkäinen Resepti-ohjelmassa 1993.
    27.08.2015 Elävä arkisto

    Mattiesko, Kata ja Timo T. A. ysäri-fitnessin tv-lähettiläinä

    Fitness oli hottia 1990-luvun alkupuoliskolla. Timo Väyrynen ja Jarmo Friman juonsivat Resepti-ohjelman sarjaa, jossa paikalle kutsuttiin aikakauden julkkiksia kuntoiluvieraiksi. Vieraat kertoivat avoimesti omista elämäntavoistaan ja kuntoharjoittelustaan. Julkkiksilta mitattiin lähetyksessä myös näiden rasvaprosentti.
    1
  • Rahtilaiva Pallas satamassa Israelissa vuonna 1981.
    27.08.2015 Elävä arkisto

    Rahtilaivan kyydissä Israelista Helsinkiin

    Miehistö – mietteitä mereltä -ohjelmassa vuodelta 1981 seilataan rahtilaivalla Israelin Haifasta Helsingin Katajanokalle. Matkan aikana tutustutaan "skönäreiden" eli merimiesten sielunmaisemaan sekä kuullaan pohdintaa heidän ammatistaan.
  • Sotilaita vetäytymässä Syväriltä Jatkosodassa 1944.
    27.08.2015 Elävä arkisto

    Eino Seitavuori palasi sotavankeudesta ja kuolleista

    Kapteeni Eino Seitavuori haavoittui vakavasti Syvärin suurhyökkäyksessä kesällä 1944 jatkosodan loppuvaiheessa. Palattuaan seitsemän kuukauden sotavankeudesta hän sai huomata olevansa virallisesti kuollut. Niilo Ihamäki haastatteli sotaveteraania kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Seitavuori oli tuolloin asunut kahdenkymmenen vuoden ajan erakkona Inarissa, hoitanut mieltään yksinäisyydessä.
  • Seiväshyppääjä Minna Nikkanen
    26.08.2015 Elävä arkisto

    Seiväshyppääjä Minna Nikkasen vahvuus on hypyn alku

    Minna Nikkasesta tuli jo nuorena suomalaisen naisseiväshypyn pioneeri, kun hän voitti nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 2007.
  • Romaniperhe
    25.08.2015 Elävä arkisto

    Mustalainen laulaa mollissa

    Laulu ja musiikki kuuluvat vahvasti romanikulttuurin. Lähes jokainen mustalainen laulaa, ja moni laulaa todella hyvin. Mustalaisen laulu on usein alakuloista ja valittavaa.
  • Arne Vainio poikansa kanssa
    24.08.2015 Elävä arkisto

    Suomalaissiirtolaisia ja intiaaneja yhdisti metsä

    Yhdysvalloissa, syrjäseudulla lähellä Kanadan rajaa on intiaanien hautausmaa, jonne saa haudata vain heimon jäseniä. Sen hautakivissä voi nähdä tuttuja nimiä kuten Haataja, Holappa ja Pelto. Ne ovat osa suomalaisten ja intiaanien yhteistä tarinaa, joka alkoi, kun suomalaiset lähtivät paremman elämän toivossa Pohjois-Amerikkaan ja päätyivät asumaan alkuperäisväestön naapurustoon.
    9
  • Matti Kylmäluoma.
    24.08.2015 Elävä arkisto

    Mantsinsaaren ainoa asukas Matti Kylmäluoma

    Laatokan Mantsinsaari on ollut ihmisen asuttama ainakin 1000-luvulta lähtien. Yhdeksänsataa vuotta myöhemmin saari ehti olla erittäin omavarainen ja elinvoimainen asuinalue, mutta 1990-luvulle tultaessa saari oli enää vain muisto entisestään. Mantsinsaaren ainoa asukas Matti Kylmäluoma pohti A-studion Maailmankuvien haastattelussa omia mahdollisuuksiaan elää ja tulla toimeen saarella.
  • Purjelaivan kannella Saimaalla 1961
    21.08.2015 Elävä arkisto

    Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

    Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin matkailuelokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla kesällä 1961.
  • Pepe Willberg esiintyy (2014).
    21.08.2015 Elävä arkisto

    Pepe & Saimaa mykisti ja villitsi

    Yksi vuoden 2014 puhutuimmista musiikkitapauksista oli Pepe Willbergin nousu levylistojen kärkeen. Paluu eturiviin tapahtui suurisointisella, yllättävällä kombinaatiolla Matti Mikkolan ohjastuksessa. Uuden vuosituhannen Saimaa-ilmiötä päästiin kokemaan ensimmäisen kerran livenä Ruisrockissa.
  • Sirkka Rikka
    21.08.2015 Elävä arkisto

    Amerikansuomalaiset Sirkka ja Aarne Rikka lähtivät rakentamaan Neuvostoliittoa

    Tuhansien muiden amerikansuomalaisten eli amerikanskien tavoin Aarne ja Sirkka Rikka lähtivät Detroitista rakentamaan Neuvostoliittoa 1930-luvulla. Lamasta kärsivästä Yhdysvalloista poismuuttajat olivat iloisia työstä Neuvostoliitossa, mutta puolisoiden kohtalot erkanivat toisistaan. Sirkasta tuli juhlittu laulaja, kun taas Aarne päätyi sotavankileirille.
  • romaninainen
    21.08.2015 Elävä arkisto

    Mustalaismiehen sai 1600-luvulla hirttää ilman oikeudenkäyntiä

    Vielä 1700-luvun alussa Suomessa oli voimassa laki, joka määräsi, että mustalaismiehen sai hirttää ilman oikeudenkäyntiä. Vaikka tätä Ruotsin valtakunnassa vuonna 1637 säädettyä ”hirttolakia” ei sovellettu käytäntöön, kertoi se asenteista. Kiertolaiselämää viettäviä mustalaisia karsastettiin, vainottiin ja vihattiin.
    1