Hyppää pääsisältöön

Kerromme kesän aikana kaikkien Ylen yhdeksän vuosikymmenen aikana syntyneen tarinan

Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

Thilia Thalia Thallallaa aloitti näyttelijöiden tv-kisailun

Yle Teemalla tiistaina: Thilia Thalia Thallallaa

Thilia Thalia tietokilpailu on Putouksen esiäiti

Thilia Thalia Thallallaa -tietokilpailua voidaan pitää yhtenä nykypäivän näyttelijävetoisten kisailujen esiäitinä. Vuonna 1982 alkaneessa hyväntuulisessa ja nopeatempoisessa visailussa näyttelijät eri puolilta Suomea ottivat mittaa toisistaan kahden hengen joukkueina. Thilia Thalia Thallallaa tiistaina Teeman Elävässä arkistossa klo 22.00.
ti 30.8., pe 2.9. ja su 4.9.

Liisankadun radiokonserteissa 1970-luvun harvinaista ja ennen julkaisematonta musiikkia

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Pro arte utili – Hyödyllisen taiteen puolesta

18-osainen sarja suomalaisesta muotoilusta ja taiteesta.

Ohjaaja Kirsti Petäjäniemi teki 1980-luvun alussa suomalaisesta muotoilusta 18-osaisen Pro arte utili -sarjan. Suomen nimekkäimpien muotoilu- ja taidepersoonien lisäksi sarjassa kartoitetaan 1980-luvun Suomen taideteollisuuden opetuksen suuntauksia sekä tekniikan kehitystä.

Klassikkoelokuvia Fennada-Filmiltä

Kolmiapila kurotti kohti uutta elokuvakerrontaa

Vuonna 1953 valmistunut elokuva rakentui episodeihin

Fennada-Filmin vuonna 1953 tuottama Kolmiapila oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva. Valistushenkinen sanoma kerrotaan kolmen itsenäisen tarinan kautta: episodit ovat ohjanneet Esko Töyri, Kyllikki Forssell ja Roland af Hällström. Pääosissa nähdään komea kavalkadi aikakauden nimekkäimpiä näyttelijöitä.

Täällä alkaa seikkailu oli Donnerin viileän vahva rakkaudentunnustus Helsingille

Koe kesä 1965 Donnerin tapaan.

Jörn Donner piirsi kesällä 1965 elokuvassaan Täällä alkaa seikkailu ääriviivat sellaiselle kansainväliselle Helsingille, jonka hän itse toivoi näkevänsä. Kohde oli hänelle tuttu, mutta näkökulma korostetun vieraantunut. Uusin, kansainvälisin ottein toteutettu Harriet Anderssonin tähdittämä elokuva oli menestys sekä Suomessa että Ruotsissa.

Uusimmat julkaisut

  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    Miten entisaikaan ihmiset löysivät toisensa?

    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta.

  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    A-studion raportti legendaarisilta festareilta.

    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.

  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    Teemu Selänne kisailee Kisalippu Albertvilleen -ohjelmassa.

    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Velipuolikuu: Hirveetä kattoo

Rockelämäntavan monivuotinen veteraani Billy Parabellum joutuu toteamaan tilannekatsauksessaan, että tällä hetkellä kaikki näyttää olevan ihan zulupohjalta.

Lue lisää:

Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta.

Jouko Turkka 1942–2016

Pääosassa Jouko Turkka

Eero Tuomikosken dokumentti ohjaajasta työnsä ääressä.

Vuonna 1984 Teatterikorkeakoulun rehtori Jouko Turkka oli julkisuudessa erittäin kiistelty ja kiistanalainen henkilö. Eero Tuomikosken dokumentti ei suoraan ota kantaa näihin kiistoihin vaan näyttää Turkan tekemässä työtään, ohjaamassa näyttelijäoppilaita.

Kiimaiset poliisit

Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja jakoi kansaa.

"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." (Jukka Kajava, HS 21.4.1993)

Jouko Turkka oppilaineen Hamletin kimpussa

Seurataan Teatterikorkeakoulun oppilasryhmän harjoituksia.

Mirja Pyykön kolmiosaisessa dokumentissa seurataan läheltä Jouko Turkan Teatterikorkeakoulun oppilasryhmän harjoituksia vuonna 1985. Ryhmä valmisteli rehtorinsa johdolla Hamlet-näytelmää Kino Helsingin näyttämölle.

Animoituja ystäviä

Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

90 kuvaa Ylen vuosilta

Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi | Lataa valokuvia, tehosteita ja videoita käyttöösi

Embeddausbannerikuva elävä arkisto,embeddaus

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.

Yle Arkivet

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    30.08.20161Sinun tarinasi
    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.
  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    26.08.2016Elävä arkisto
    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta. Oli keksittävä muita keinoja saattaa sopivat ihmiset yhteen.
  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    26.08.2016Elävä arkisto
    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.
  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    24.08.2016Elävä arkisto
    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.
  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    18.08.201619Sinun tarinasi
    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.
  • Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

    17.08.201612Elävä arkisto
    Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastaltavien kertomuksia.
  • 16.8. Teeman Elävä arkisto: Kesärokkia Rockstopin tapaan

    15.08.2016Yle Teema
    Rockstop esitteli suomalaisille ajankohtaista rokkia ja vieraili sarjan alusta alkaen festivaaleilla raportoimassa. Teemalla nähdään nyt kaksi tällaista takavuosien herkkupalaa.
  • Matopeli luikerteli kansan suosikiksi 1990-luvun lopussa

    11.08.20162Elävä arkisto
    Kännykkäpelien klassikko eli Nokian matopeli, viralliselta nimeltään Snake oli suuressa suosiossa vuosituhannen vaihteen Suomessa. Välituntien ja taukohuoneiden suosikkipeli sai myös omat Suomen mestraruuskisat, kun alan parhaat pelaajat kokoontuivat Helsingin messukeskuksessa järjestettyihin finaaleihin.
  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    10.08.20168Sinun tarinasi
    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.
  • Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    09.08.2016Elävä arkisto
    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla. Artikkeliin on koottu lyhyitä ohjelmavälähdyksiä näistä pelituokioista presidentin ensimmäisen virkakauden ajalta.
  • Keskenkasvuisen Robertinon laulu lumosi myös Suomessa

    09.08.2016Elävä arkisto
    Italolaulaja Roberto Loreti nousi 1960-luvun alussa Pohjoismaiden suursuosikiksi alle murrosikäisenä. Kirkasääninen tenavatähti hullaannutti suomalaisyleisöäkin moneen otteeseen.
  • Täällä alkaa seikkailu oli Donnerin viileän vahva rakkaudentunnustus Helsingille

    08.08.2016Elävä arkisto
    Jörn Donner piirsi kesällä 1965 elokuvassaan Täällä alkaa seikkailu ääriviivat sellaiselle kansainväliselle Helsingille, jonka hän itse toivoi näkevänsä. Kohde oli hänelle tuttu, mutta näkökulma korostetun vieraantunut. Uusin, kansainvälisin ottein toteutettu Harriet Anderssonin tähdittämä elokuva oli menestys sekä Suomessa että Ruotsissa.
  • Kolmiapila kurotti kohti uutta elokuvakerrontaa

    08.08.2016Elävä arkisto
    Fennada-Filmin vuonna 1953 tuottama Kolmiapila oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva. Valistushenkinen sanoma kerrotaan kolmen itsenäisen tarinan kautta: episodit ovat ohjanneet Esko Töyri, Kyllikki Forssell ja Roland af Hällström. Pääosissa nähdään komea kavalkadi aikakauden nimekkäimpiä näyttelijöitä.
  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    01.08.20163Sinun tarinasi
    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.
  • Entisaikojen kummitustarinoita

    29.07.2016Elävä arkisto
    Ennen vanhaan maaseudulla kiersi monenlaisia tarinoita kummallisista ja selittämättömistä tapahtumista. Tarinoihin liittyi usein kuollut ihminen tai kuolemaan liittyvä ennustus. Vanhoissa radiohaastatteluissa ihmiset muistelevat kuulemiaan tai kokemiaan kummitustarinoita.
  • Kalle Anttila perusti tavarataloketjun, jollaista Suomessa ei ollut ennen nähty

    28.07.2016Elävä arkisto
    Teollista muotoilua ja mainontaa käsittelevässä ohjelmassa vuodelta 1970 haastateltiin Anttila-tavarataloketjun perustajaa ja silloista johtajaa Kalle Anttilaa.
  • Esko Hukkanen esiripun takana ja kotioloissaan

    27.07.2016Elävä arkisto
    Näyttelijä Esko Hukkanen muisteli uraansa ja puhui politiikkaa Esiripun takaa -ohjelmassa, joka esitettiin vuonna 1995. Artikkeliin on myös koottu Ylen arkistovalokuvia Hukkasen pitkän uran varrelta.
  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    22.07.2016Elävä arkisto
    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi.
  • Kesäleski jäi 1960-luvulla kaupunkiin seikkailemaan perheensä kustannuksella

    22.07.2016Elävä arkisto
    Ryhtyvätkö aviomiehet uskottomiksi jäädessään yksin kaupunkiin, kun muu perhe kesälomailee maalla? Pastori Risto Nivari arvostelee vuoden 1968 uutisissa suomalaisperheiden tapaa viettää kesä erillään.
  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    21.07.2016Elävä arkisto
    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.