Elämän kevät: Maailmalle 2

Dokumentin päähenkilönä 16-vuotias pienviljelijän poika 1977

Eero Tuomikosken elokuvakertomus vuodelta 1977 kuvaa kehitysalueen nuoren tilannetta hetkellä, jolloin koulu on takana ja työnhaku edessä. Elokuvan päähenkilönä on Hannu Halonen, 16-vuotias pienviljelijän poika Pohjois-Karjalasta.

Julkaistu

Joko joutui armas aika?3

Ohjelmissa seurataan oppikoululaisten ja ylioppilaiden kevätjuhlia vuonna 1974 sekä abiturienttien ja ylioppilaiden aatoksia vuonna 1988. Haastatteluissa pienimmät kertovat koulun olevan tylsää, lukiolaisilla on tulevaisuus vielä auki.

Julkaistu

Kesäkumibiisejä

Mordor Boys: Peitä lohikäärme

Vuoden 2003 kesäkumibiisistä kehotetaan kuvakielellä suojautumaan seksitaudeilta. Biisinäytteen lopuksi asiantuntijat (Peltsi ja Juuso) analysoivat sitä, onko kondomia hankala käyttää?

Julkaistu , päivitetty

Elävän arkiston uudistus jatkuu

Tervetuloa uudistuvan Elävän arkiston pariin. Tiesitkö, että Elävässä arkistossa on paljon tv-sarjoja ja kokonaisia ohjelmia? Olemme parantamassa Elävän arkiston ohjelmien löydettävyyttä ja tuomme kokonaiset ohjelmat katsottavaksi myös Yle Areenassa. Ensi vaiheessa voit katsoa kokeiluluonteisesti Elävässä arkistossa julkaistuja tv-sarjoja Areenan beta-versiossa

Lue lisää blogista ja anna palautetta

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1973-1979

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Julkaistu , päivitetty

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 1980-luvulta

Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla.

Julkaistu , päivitetty

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1990-1999

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Julkaistu , päivitetty

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 2000-luvulta

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003.

Julkaistu , päivitetty

Nuoruutesi soundtrack?

Ohimennen-ohjelman logo Kuusiston linnan raunioilla

Ohimennen sai musiikkitähdet hupsuttelemaan 2

Ohimennen on ehkä 1960-luvun muistetuin pop-ohjelma. Ohjelman juontajina toimivat Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen ja Markku ”Mape” Veijalainen.

Julkaistu
Rockstop"-ohjelman juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.

Rockstopin ensimmäinen vuosi 10

Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

Julkaistu , päivitetty
Soundchek-musiikkia ilman rajoja 1993-94

Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu 3

Soundcheck tarjoili musiikkia moneen makuun 1993–94. Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.

Julkaistu , päivitetty

Jälleenrakennuksen Suomi

Suomi nousee tuhkasta 2

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen. Talvisodan seurauksena maassa oli yli 420 000 evakkoa.

Julkaistu , päivitetty

Suomen sotakorvaukset 5

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

Julkaistu , päivitetty

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla. Erityisesti sotalesket, sotaorvot tai sodassa huoltajansa menettäneet vanhukset tarvitsivat apua.

Julkaistu , päivitetty

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen 3

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

Julkaistu , päivitetty

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.

Julkaistu , päivitetty

Korkealle kansan kunto

Työväen Urheiluliitto vietti liittojuhliaan Helsingissä 1946

Aatteen ja urheilun paloa oli vahvasti ilmassa, kun Työväen Urheiluliitto vietti kolmansia liittojuhliaan Helsingissä heti sodan jälkeen eli kesällä 1946.

Julkaistu , päivitetty

1970-lukua dokumentaristien silmin

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain 1

Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Julkaistu , päivitetty

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971 1

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Julkaistu , päivitetty

Kansanedustajan työpäivä on muutakin kuin kokoustamista 1

Dokumentissa kurkistetaan Arkadianmäen kulissien taakse ja seurataan kansanedustajien arkea sekä virkistymishetkiä. Lisäksi pohditaan ennakkokäsityksiä, joita ylimmän valtiovaltamme edustajista on vuosien varrella syntynyt.

Julkaistu , päivitetty

Laulava Kankaan perhe 5

Vuonna 1975 päästiin tutustumaan laulavaan Kankaan perheeseen Multialta. Laulaen Olavi-isän sovittamia lauluja maalaistalon askareet sujuvat kuin itsestään.

Julkaistu , päivitetty

On pakko voittaa

Koulu, urheilu vai elämä? Ohjaaja Jukka Konttori piirsi menestystä kaikin tavoin himoavan nuoren mäkihyppääjän muotokuvan vuonna 1979.

Julkaistu , päivitetty

Tietoiskuja

Tietoisku: Aikavaras 2

Tietoiskussa kysytään, varastaako televisio aikanne.

Tietoiskussa vuodelta 1975 kysytään, varastaako televisio perheessänne kaiken sen vapaa-ajan, jonka voisitte viettää yhdessä?

Julkaistu , päivitetty

Radioääniä Suomen ja universumin laidalta

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä 6

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat kaivavat esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Julkaistu

Ihan vitsillä

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva
Embeddausbannerikuva

Yle Arkivet

Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson

Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker. Svenska Yle har ett unikt avtal med Moomin Characters som ger oss rätt att publicera muminberättelser i sin helhet.

Julkaistu , päivitetty

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Toimittaja haastattelee Aaro Savinaista hänen tilallaan Suojärvellä.
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Katoavaa karjalaisuutta

    Rahvaan runot -dokumentissa kerrotaan karjalaisesta kansanperinteestä ja sen taitajat, entiset Karjalan suojärveläiset, esittävät pajulauluja, loitsuja, itkuvirsiä ja kalevalaista laulantaa.
  • Kirjailija Henrik Tikkanen lasten seurassa
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Kirjailija Henrik Tikkanen oli ristiriitainen monilahjakkuus

    Henrik Tikkanen (1924 – 1984) oli helsinkiläissyntyinen kirjailija, toimittaja ja piirtäjä. Vuonna 1971 tehdyssä ohjelmassa Tikkanen ja hänen työtoverinsa sekä läheisensä kertovat tästä monipuolisesti lahjakkaasta persoonasta.
  • Väsynyt äiti nojaa käteensä (1974).
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Kun äiti on väsynyt

    Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.
  • Reino "Pappa" Ruotsalainen valmensi 1987 Kouvolan KooKoota.
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Pappa Ruotsalaisen KooKoo nousi jääkiekon SM-liigaan

    Esittelyssä jääkiekon SM-liigaan kauden 1986–87 päätteeksi noussut Kouvolan KooKoo ja joukkueen päävalmentaja Reino "Pappa" Ruotsalainen.
  • Metsämaisemaa
    21.05.2015 Elävä arkisto

    Uusiutuvaa energiaa -sarja etsi ratkaisua maailman energiapulaan

    Kolmeosainen sarja Uusiutuvaa energiaa (2005) pohti, millä ekologisesti kestävillä vaihtoehdoilla voitaisiin vastata koko maailmaa koskettavaan ilmasto- ja energiaongelmaan. Monissa uusiutuvissa energiamuodoissakin piilee huonot puolensa.
    1
  • Ilkka Uotila (Stig Framåt)
    21.05.2015 Elävä arkisto

    Ufoilua ja valoilmiöitä Suomessa

    Suomalaisten kertomat ufohavainnot kiinnostivat mediaa 1960–1970-luvun taitteessa. Joihinkin tapauksiin on löytynyt selitys, mutta osa on jäänyt selvittämättömiksi mystisiksi ilmiöiksi, joista todisteeksi ovat jääneet vain silminnäkijöiden kertomukset. Tunnetuimpina havaintoina pidetään muun muassa Pudasjärven ja Imjärven ufotapauksia.
  • Gugi Kokljuschkinin tie vei teinitahdestä levypomoksi
    21.05.2015 Elävä arkisto

    Suomalaisen rockin 1980- ja 90-lukujen vallankäyttäjät

    Suomirockin ammattimaistuminen oli nopea prosessi ja se siirsi valtaa kansainväliseen tapaan levy-yhtiöihin ja mediaan. Keskeisiä hahmoja olivat suurten kansainvälisten musiikkijättien Suomen ostojen toimitusjohtajat Gugi Kokljuschkin ja Hobo Puhakka, nuoremmasta polvesta esiin nousi monia vahvoja hahmoja, mm. Gabi Hakanen. Myös median valta kasvoi, yksi tärkeimmistä henkilöistä oli Yleisradion useissa keskeisissä tehtävissä toiminut Jukka Haarma.
  • Pekka Mäyrämäki Dixieland Band esintyy Old House Jazz Clubissa tv-filmissä Jazzia vanhasta talosta (1961).
    20.05.2015 Elävä arkisto

    1960-luvun jazzpesä Mäyränkolo ikuistui Ylen varhaiselle filmille

    Yleisradion ensimmäinen musiikkifilmi Jazzia vanhassa talossa kuvattiin Pekka Mäyrämäen isännöimässä Old House Jazz Clubissa eli ”Mäyränkolossa”. Pieni puutalohuoneisto Helsingin Punavuoressa oli 1960-luvun alussa suomalaisen jazzin keskeinen kohtauspaikka ja henkireikä.
    2
  • Tienvarsimainos Krimillä: "16. päivä päätämme"
    20.05.2015 Elävä arkisto

    Eurooppaa jaettiin uudelleen Ukrainassa 2014

    ”Tämä on minulle ilon päivä. Palaamme kotiin Venäjälle", kertoi simferopolilainen nainen äänestyspaikalla Krimin niemimaan pääkaupungissa vuonna 2014. Ukrainaan kuuluvan Krimin asukkaat äänestivät liittymisestä Venäjän federaatioon. Virallisen tiedon mukaan suuri äänten enemmistö halusi liittyä Venäjään ja näin kävi. Osa Ukrainaa siirrettiin toiseen valtioon yksipuolisesti.
  • Höyrylaiva Walhalla
    20.05.2015 Elävä arkisto

    Höyrylaivalla ulkomaille Porvooseen

    ”On kaunis suvisunnuntai. Päivä paistaa taivaan täydeltä, ja kipparikin on hyvällä tuulella.” Näin leppoisissa tunnelmissa sujuu laivamatka Helsingistä Porvooseen vuonna 1953. On kuin ulkomaille menisi!
  • Toimi Kankaanniemi matki Bill Clintonia Jukka Puotilan opissa Iltalypsyssä 1998
    18.05.2015 Elävä arkisto

    Toimi Kankaanniemi matkii Bill Clintonia

    Vuonna 1998 Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kävi Iltalypsyn imitaatiokoulussa Jukka Puotilan opissa opettelemassa Yhdysvaltojen presidentin Bill Clintonin elkeitä. “I did not have sexual relations with that woman." Puotila ja Kankaanniemi harjoittelevat kuuluisaa puhetta, jonka Clinton piti niin sanotun Lewinsky-oikeudenkäynnin yhteydessä.
    8
  • Jääkiekkovalmentaja Aimo Nivaska johtaa joukkuettaan.
    15.05.2015 Elävä arkisto

    Kummeli: Jääkiekkovalmentaja Aimo Nivaska

    Aimo Nivaska johtaa joukkuettaan suomalaisittain. Pessimisti ei pety, ei edes lätkässä. Artikkeliin on koottu kaikki valmentajagurun letkautukset.
    4
  • B.B. King haastattelussa 1995.
    15.05.2015 Elävä arkisto

    Blueskunkku B.B. King kulki kauan ja pitkälle

    Suomessa usein vierailleen bluesmuusikko B.B. Kingin tunnetuimmat levytykset syntyivät 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Etenkin Porin Jazzeilla King on ollut tuttu näky vuosien varrella. Hänelle myönnettiin 1995 jopa jazzfestivaalien yhteydessä Porin kunniakansalaisuus. Vuoden 1997 haastattelussa King taas kertasi elämäänsä Missisipin puuvillaplantaaseilta lähtien ja vuonna 1998 hän paljasti miksi aikanaan päätti nimetä kitaransa Lucilleksi.
  • Haarapääsky (2012).
    13.05.2015 Elävä arkisto

    Mikä lintu lauloi?

    Vuosina 1988 ja 1990 järjestetty lintutietokilpailu Mikä lintu lauloi ei ollut mikään leikkimielinen arvailuvisa, vaan asialla olivat aivan oikeat lintutietäjät. Radiokuuntelijoille kisa tarjosi erinomaista, vangitsevan sivistävää viihdettä.
  • Risto Kauppila istuu ylioppilasjuhlassa 1972.
    12.05.2015 Elävä arkisto

    Neljän laudaturin telttaylioppilas Karpon jututettavana

    Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.
    6
  • Olavi Lanu tarkastelee patsastaan 1980.
    11.05.2015 Elävä arkisto

    Olavi Lanun ympäristöveistokset kuvasivat luonnon ja ihmisen yhteyttä

    Olavi Lanun arvoitukselliset ympäristöveistokset herättivät kansainvälistä huomiota Venetsian Biennaalissa vuonna 1978. Ohjelmassa seuraamme Viipurissa syntyneen ja Lahteen kotiutuneen taiteilijan eloa vuonna 1980 entisessä kasvipuutarhassa Patomäellä.
  • Teosofinen tapahtuma
    11.05.2015 Elävä arkisto

    Teosofia tutkii uskontoja filosofisesti

    Ihmisen määränpää -ohjelmassa valotetaan teosofista ajattelua elämästä ja kuolemasta sekä seurataan ruusu-ristiläisten esitelmätilaisuutta.
  • Antero Harjuntausta hiihtää.
    11.05.2015 Elävä arkisto

    Se pakollinen hiihtäjä

    Antero Harjuntausta, 29, hiihtää kilpaa. Hän ei ole mestari, jonka suuri yleisö tuntee, vaikka onkin ollut mukana yli 10 vuotta. Hänen kaltaisiaan on tuhansia. Millainen kilpahiihdon maailma on hänen näkökulmastaan? Henkilökuva on vuodelta 1977.
  • Presidentti Urho Kekkonen painaa käynnistysnappia Saabin tehtailla
    08.05.2015 Elävä arkisto

    Saab-Valmetin henkilöautotehdas nousi Suomeen ennätysajassa

    Valtioneuvoston annettua keväällä 1966 Valmetin tehtäväksi tutkia henkilöautotehtaan perustamismahdollisuuksia tapahtui kaikki niin nopeasti, että kolmen vuoden päästä valmistui jo ensimmäinen auto Uudessakaupungissa. Dokumentti vuodelta 1993 kertoo tehtaan synnystä ja sen ensimmäisistä vuosikymmenistä.
    2
  • Ulkolinja: Mustavalkoinen Turkki -ohjelman tunnus
    08.05.2015 Elävä arkisto

    "Turkkia johdetaan kuin mafiaa" – Erdoğan jakaa kansansa

    Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin politiikka jakaa turkkilaiset monella tapaa. Hän otti 2010-luvulla käyttöönsä vanhan kielikuvan mustavalkoisesta Turkista, jossa mustia ovat kaikki hänen kannattajansa, eli niin sanotut perusturkkilaiset, ja valkoisia kaikki muut.