Hyppää pääsisältöön

Matti Ijäksen valinnat

Ohjaaja Matti Ijäksen valitsemat draamaohjelmat.

Ohjaaja Matti Ijäksen omasta tuotannostaan valitsemia ohjelmia katsottavissa nyt Areenassa.

Katsastus

Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

Pala valkoista marmoria

Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

Virkaanastujaiset meillä ja rapakon takana

Barack Obaman virkaanastujaiset

Obama rohkaisi virkaanastujaispuheessaan uudistuksiin.

Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Hussein Obama vannoi valansa Capitol-kukkulalla satojen tuhansien ihmisten seuratessa seremoniaa tapahtumapaikalla.

Ohjelmia alkoholista ja alkoholikulttuurista kolmelta eri vuosikymmeneltä

Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa.

  • Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

    Varhais-"realityn" klassikkoja oli katuun liimattu kolikko.

    Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon.

  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    Mansikkapaikka esitteli uutisjuontajan uran vuonna 2009.

    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.

Kokeile virtuaalimatkaa Tamminiemeen ja anna palautetta

Elävän arkiston suosituimpia vuonna 2016

Elokuvaklassikoita

Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

Fennada-klassikot Areenassa

Katso kaikki Fennadan klassikoelokuvat Areenasta. Nyt katsottavissa jo lähes 30 elokuvaa Palmuista Tukkijokeen.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    20.01.2017Elävä arkisto
    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa. Tähän artikkeliin on koottu eri ohjelmissa haastateltavina olleiden kolmen sotaorvon kokemuksia sotaorpoudesta ja isän menettämisen vaikeudesta.
  • Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

    18.01.2017Elävä arkisto
    Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon. Tosi-tv:n uranuurtajaohjelman muita merkillisyyksiä olivat muun muassa rahantekokone, moottoriton auto, katupuhelin ja konepellin alle jäänyt mies.
  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    16.01.2017Yle Teema
    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    13.01.2017Elävä arkisto
    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.
  • Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    13.01.2017Elävä arkisto
    TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.
  • Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

    12.01.2017Elävä arkisto
    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki.
  • Matti Ijäksen omat valinnat Areenassa

    12.01.2017Blogit
    Ylellä on tekijänoikeusjärjestöjen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti mahdollisuus julkaista arkistodraamaa Areenaan. Pyysimme Matti Ijästä valitsemaan ensimmäiseen draamapakettiin ohjelmia omasta tuotannostaan. Matin valinnat ovat katseltavissa Areenassa 12.1. alkaen.
  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    03.01.20171Elävä arkisto
    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.
  • Uudenvuoden vanhat perinteet

    30.12.2016Elävä arkisto
    Vuodenvaihde on taianomainen hetki, jossa hyvästellään vanha ja koetetaan vaikuttaa suotuisasti tulevaan. Vieläkin on tapana ampua raketteja ja valaa tinaa, mutta harvempi avaa ikkunaa päästääkseen vanhan vuoden pois, taikka tulkitsee tulevaa kahvikuppeihin kätketyistä esineistä. Roskiakaan ei enää kuljetella kolmen tien risteykseen, josta ruumisvaunut ovat kulkeneet.
  • Kitara-agentti Esa Pulliainen

    30.12.201611Elävä arkisto
    Rautalankaa, rokkia ja iskelmää tuottanut ja versioinut Agents-yhtye perustettiin vuonna 1979. Vuosien varrella yhtyeen solisteina ovat toimineet Suomen maineikkaimmat ja rakastetuimmat laulajat. Yhtyeen kiistaton johtohahmo on kuitenkin sen kitaristi Esa Pulliainen. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Agentsin perustajan haastatteluita vuosien varrelta. Samalla nähdään ja kuullaan yhtyeen tunnetuimpia ja harvinaisiakin esityksiä. Vaihtuvien solistien kanssa, totta kai.
  • Joulun pimeä menneisyys

    23.12.20164Elävä arkisto
    Joulunajan juhlaperinne on paljon kaukaisempaa perua kuin kristinusko ja Jeesuksen syntymä. Aurinkoon, vuoden vaihtumiseen ja satokauteen liittyviä menoja tiedetään jo tuhansien vuosien takaa.
  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    21.12.2016Elävä arkisto
    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.
  • Kotikatulaiset muuttivat Kallioon suorassa lähetyksessä jouluna 2004

    16.12.20161Elävä arkisto
    Jouluna 2004 Kotikadun asukkaat olivat haikeissa lähtötunnelmissa. Osittain suorana lähetetyssä jaksossa kotikatulaiset kävelevät yhdessä Helsingin Pitkänsillan yli Hakaniemen torille, jossa kymmenet fanit ottivat heidät lämpimästi vastaan.
  • Höyrylaiva Park Victoryn turma oli jouluyön tragedia 1947

    16.12.20162Elävä arkisto
    Amerikkalaisen höyrylaiva Park Victoryn onnettomuus jouluyönä vuonna 1947 oli osoitus meren armottomasta voimasta, mutta myös Utön saaren asukkaiden uhrautuvaisuudesta ja rohkeudesta. Vuonna 1960 lähetetty radio-ohjelma palasi kolmentoista vuoden takaisiin traagisiin tapahtumiin, jossa menehtyi kymmenen amerikkalaista merimiestä.
  • Hannu Taanilan radiopäiväkirjoissa liikuttiin maan ja taivaan välillä

    16.12.20162Elävä arkisto
    Hannu Taanila oli Yleisradion pitkäaikainen toimittaja, jonka radiouralle mahtui monenlaisia ohjelmia. Niiden aihepiiri vaihteli ruuasta kirkollisiin asioihin, politiikkaa ja klassista musiikkia unohtamatta. Taanila kertoi helmikuussa 2016 Elävälle arkistolle antamassaan haastattelussa muun muassa ohjelmiensa syntytaustoista.
  • Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

    16.12.20162Elävä arkisto
    Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään.
  • Radio liitonarkin äärellä

    14.12.20161Elävä arkisto
    "Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, mihin liitonarkki on joutunut?" kysyy toimittaja Erkki Saarenheimo ohjelmassaan vuonna 1961. Kyse on Raamatun Vanhassa testamentissa kuvatusta juutalaisten pyhästä arkusta, jossa tarinan mukaan säilytettiin Jumalan Moosekselle antamia laintauluja eli kymmentä käskyä. Radio-ohjelmassa Saarenheimo puhuu liitonarkin legendasta ja kertoo omasta vierailustaan Etiopiassa, jossa arkin oli väitetty nykyisin olevan.
  • Yleisradion kokeilustudiossa syntyi nykymusiikkia koneilla

    14.12.20165Elävä arkisto
    Elektronimusiikin osaamiseen erikoistunut kokeilustudio toimi Yleisradiossa kolmen vuosikymmenen ajan. Vaikka kokeilustudiossa tehdyille sävellyksille ropisi palkintoja kansainvälisistä kilpailuista, se kamppaili olemassaolostaan koko historiansa ajan.
  • Tuntemattoman sotilaan todellinen rykmentti

    09.12.20161Elävä arkisto
    Vuonna 1995 valmistuneessa tv-ohjelmassa seurataan Jalkaväkirykmentti 8:n veteraaneja, jotka vierailevat Karjalassa jatkosodan aikaisilla taistelupaikoilla. Veteraanien sodanaikaiset vaiheet ovat tulleet suomalaisille hyvin tutuiksi alikersantti Väinö Linnan ansiosta, joka kuvasi rykmentin kokemuksia romaanissaan Tuntematon sotilas.
  • Radio-ohjelmien lähetystietoja tarjolla avoimena datana

    07.12.2016Blogit
    Yle on julkaissut radio-ohjelmiensa lähetystietoja avoimena datana.