Hyppää pääsisältöön

Raiteilla rullaavat rautaratsut vievät aikamatkalle Teeman arkistopaikalla

Rautateillä kautta aikain

Teeman arkistopaikalla tutustutaan rautateiden historiaan

Teeman arkistopaikalla lähdetään taas aikamatkalle, tällä kertaa raiteiden viemänä. Paketissa on VR:n mainosfilmejä ja muuta rautatiekuvastoa sekä nostalgisia maisemia menneiden vuosikymmenten Suomesta.
ti 20., pe 23. ja su 25.9.

Ohjaaja Kalle Holmberg 1939–2016

Rauta-aika

"Unohtakaa Kalevala" kuului käsikirjoittajan ohje ohjaajalle

"Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

Holmberg toi Tuntemattoman takaisin Pyynikille

Kalle Holmberg ojasi Tuntemattoman sotilaan 1997.

Tuntemattoman sotilaan ulkoilmaversio nähtiin Pyynikin kesäteatterissa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1997. Panu Rajalan dramatisoimaa ja Kalle Holmbergin ohjaamaa tulkintaa luonnehdittiinn dynaamiseksi ja toimintaa täynnä olevaksi spektaakkeliksi, jossa ruutia ja huutoa ei säästelty.

"Ainahan ihminen omaa hevostaan kehuu, mutta tästä tulee hemmetin hieno palvelu!"

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

Keittiömestari Jaakko Kolmonen on kuollut

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

  • Etsitään: puuttuvia Lista Top 40 -jaksoja!

    Onko sinulla arkistosta puuttuva Lista Top 40 -jakso?

    Julkaisemme joka viikko Areenaan lisää jaksoja Lista Top 40 -ohjelmasta. Mutta nyt olemme törmänneet ongelmaan. Ylen arkistosta puuttuu kolme vuoden 1995 jaksoa. Onko sinulla ne nauhalla? Toimita nauhat meille ja pelasta popin historiankirjoitus!

  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Liian paksu perhoseksi

Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

Animoituja ystäviä

Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

90 kuvaa Ylen vuosilta

Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    16.09.2016Elävä arkisto
    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?
  • Köyhäin teatteri – Suomalaisen kuunnelman varhaisvuodet syyskuusta 1926 heinäkuuhun 1941

    14.09.2016Sinun tarinasi
    Ari Kallion kirjoittama julkaisu kertoo kuunnelman ensimmäisistä vuosikymmenistä. Kallio on työskennellyt Ylen Radioteatterissa viidellä eri vuosikymmenellä. Sähkökirjana julkaistu selvitystyö juhlistaa Radioteatterin 90-vuotista taivalta.
  • Etsitään: puuttuvia Lista Top 40 -jaksoja!

    14.09.20166Blogit
    Julkaisemme joka viikko Areenaan lisää jaksoja Lista Top 40 -ohjelmasta. Mutta nyt olemme törmänneet ongelmaan. Ylen arkistosta puuttuu kolme vuoden 1995 jaksoa. Onko sinulla ne nauhalla? Toimita nauhat meille ja pelasta popin historiankirjoitus!
  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    13.09.20161Elävä arkisto
    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.
  • Elävän arkiston verkkopalvelu 10 vuotta – suosituimmat videot nyt myös televisiossa!

    12.09.20161Yle Teema
    Yle Elävä arkisto täyttää syyskuussa jo 10 vuotta. Palvelu avattiin vuonna 2006 osana Yleisradion 80-vuotisjuhlallisuuksia. Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista eloa, kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita illan mittaiseksi tv-ohjelmapaketiksi.
  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    09.09.20165Elävä arkisto
    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.
  • Kymmenen vuotta täyttävä Yle Elävä arkisto on nettipalvelujen pioneeri

    07.09.20164Blogit
    Kun Yle Elävä arkisto 10 vuotta sitten eli 9.9.2006 avattiin, Yle otti kansainvälisestikin vertailtuna huimia harppauksia. Netti oli vielä nuori ja suomalaiset, nykyiset nettipalvelut perustamatta.
  • “Ko miehellä on persaus märkä, niin ei sillä tee ennää mithään” – mietelmiä tuulastusvesiltä

    06.09.2016Elävä arkisto
    Tuulastaja saalistaa kalaa syyshämärässä lampun ja pitkävartisen atraimen avulla. Pimeyden ympäröimä vene muodostaa oman hypnoottisen maailmansa, jonka ainoa valo näyttää vedenalaisia salaisuuksia. Toimittaja Juhani Lihtosen hieno radiodokumentti vuodelta 1967 kertoo pohjoisen pyytömiehistä, jotka ovat viimeistä kertaa joella ennen sen jäätymistä. Tuoreempia tuulastustunnelmia tarjoaa Erätulilla-jakso vuodelta 2012, jossa Mikko Peltola pääsee tutustumaan tamperelaismuusikoiden Pate Mustajärven ja Jussi Aaltosen kotivesiin.
  • Elbe Nissinen lauloi Yleisradion ensimmäisessä lähetyksessä

    05.09.2016Elävä arkisto
    Oopperalaulaja Elbe Nissinen (1893–1984) lauloi Yleisradion ensimmäisessä radiolähetyksessä 9.9.1926. Alttolaulaja päätyi radioon hyvän ystävänsä, Ylen ensimmäisen kuuluttajan Alexis af Enehjelmin pyytämänä. 50 vuotta ensiesiintymisensä jälkeen Nissinen palasi radioon muistelemaan Yleisradion ensihetkiä.
  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    30.08.20165Sinun tarinasi
    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.
  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    26.08.2016Elävä arkisto
    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä, miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta. Oli keksittävä muita keinoja saattaa sopivat ihmiset yhteen.
  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    26.08.2016Elävä arkisto
    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-Anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.
  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    24.08.2016Elävä arkisto
    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.
  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    18.08.201619Sinun tarinasi
    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.
  • Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

    17.08.201612Elävä arkisto
    Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastateltavien kertomuksia.
  • 16.8. Teeman Elävä arkisto: Kesärokkia Rockstopin tapaan

    15.08.2016Yle Teema
    Rockstop esitteli suomalaisille ajankohtaista rokkia ja vieraili sarjan alusta alkaen festivaaleilla raportoimassa. Teemalla nähdään nyt kaksi tällaista takavuosien herkkupalaa.
  • Matopeli luikerteli kansan suosikiksi 1990-luvun lopussa

    11.08.20162Elävä arkisto
    Kännykkäpelien klassikko eli Nokian matopeli, viralliselta nimeltään Snake oli suuressa suosiossa vuosituhannen vaihteen Suomessa. Välituntien ja taukohuoneiden suosikkipeli sai myös omat Suomen mestraruuskisat, kun alan parhaat pelaajat kokoontuivat Helsingin messukeskuksessa järjestettyihin finaaleihin.
  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    10.08.201610Sinun tarinasi
    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.
  • Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    09.08.2016Elävä arkisto
    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla. Artikkeliin on koottu lyhyitä ohjelmavälähdyksiä näistä pelituokioista presidentin ensimmäisen virkakauden ajalta.
  • Keskenkasvuisen Robertinon laulu lumosi myös Suomessa

    09.08.2016Elävä arkisto
    Italolaulaja Roberto Loreti nousi 1960-luvun alussa Pohjoismaiden suursuosikiksi alle murrosikäisenä. Kirkasääninen tenavatähti hullaannutti suomalaisyleisöäkin moneen otteeseen.