Hyppää pääsisältöön

Jimi Hendrix Helsingissä 50 vuotta sitten

Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto 1923–2017

Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle hallituksen muodostamisen neuvottelutilannetta 18. toukokuuta 1979.

Mauno Koivisto – Turun fundeeraaja

Koosteessamme näkyy letkeä Manu ja tiukka valtiomies.

Mauno Koivisto (1923–2017) nousi presidentiksi Urho Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen vuonna 1982. Uudesta presidentistä tuli kansan suussa Manu. Koosteesssamme näkyy, miten hän leppoisalla tyylillään otti haltuunsa politiikan, lentopallokentät ja keskustelun Ransu Karvakuononkin kanssa. Tiukan paikan tullen presidentti Koivisto osasi myös jyrähtää. Muistamme tasavallan yhdeksättä presidenttiä.

Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Ransu Kultarannassa

Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

Koivisto Arto Nybergin vieraana

Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

Presidentit viimeisellä matkalla

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Teeman Elävä arkisto -sarjassa katsotaan kasaria uusin silmin

Ihmisiä väestösuojassa

Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

Uusimmat julkaisut

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Näyttelijä Petteri Jamalainen seisoo Kotikadun bensiksen edessä kädessään spray-maalipurkki ja takanaan seinäkirjoitus

    Harmittaako katsoa Kotikatua ihan yksin? Katsotaan ja kommentoidaan yhdessä!

    23.5. live-twiitataan yhdessä #kotikatulive

    Striimipalveluista, kuten Areenasta, ohjelmia katsotaan tutkimusten mukaan yksin. Tv-ohjelmien katsominen on kuitenkin paljon kivempaa, jos voi kommentoida, hehkuttaa tai buuata yhdessä muiden katsojien kanssa. Katsotaan siis Kotikatua yhdessä Areenasta ja kokoonnutaan Twitterin ja #Kotikatulive-tunnisteen ääreen tiistaina 23.5. kello 19.

Nuorisodraamaa kevätyössä

Minun nuoruuteni ohjelmat – muistatko sinä nämä nostalgiset kasari- ja ysärisarjat?

Oi niin nostalgisia nuortensarjoja Areenassa.

Muutama kuukausi sitten sukujuhlissa eräs vanhempi setäni kysyi tiedättekö kuule mikä on kasmasiini. No tietenkin! Me serkukset sanoimme. Kasmasiini on tietenkin Yleisradion 1990-luvun alkuun lähettämä nuorten makasiiniohjelma! Väärä vastaus, sanoi setä.

Muistatko Häräntappoaseen? Koko sarja vuoden ajan Areenassa

Gösta Sundqvistin syntymästä 60 vuotta

Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

Musavideopotpuri 1985–1997 Areenassa

Poika nimeltä Päivi, Pohjois-Karjala, Rakkauden työkalu, Tuhlaajapoika, Laura Jenna Ellinoora Aleksandra Camilla Jurvanen sekä Nainen toiselta planeetalta.

Kyllikki Saari katosi 64 vuotta sitten

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Kotikadun kaksi ensimmäistä kautta katsottavissa Areenassa

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Kotikatu-sarja Areenassa

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.

Tällainen on Kotikatu

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotkadun henkilögalleria

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa

Yle Elävän arkiston julkaisijapaketti Yle Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Radiokuunnelmia kaikille!

Täällä Pohjantähden alla

Radioteatterin 21-osainen sarja on kaikkien aikojen ensimmäinen dramatisointi, joka kattaa koko Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian alusta loppuun. Linnan teossarja kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutokset aina työväenliikkeen noususta suurlakkoon, sisällissotaan, lapualaisvuosiin kuin talvi -ja...

Peppi Pitkätossu

Astrid Lindgrenin iki-ihana klassikkoteos Peppi Pitkätossu nyt kuunnelmana. Pepin kanssa seikkailevat mm. Tommi, Annika ja herra Tossavainen.

Huumoriklassikot ovat taas täällä

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

Mutapainin ystävät -huumorisarja

Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

Ars on nykytaiteen suurkatselmus

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

Ulkolinja 40 vuotta

Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

Toiveenne kuullaan

Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Yhteiset tarinamme

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Matti Saijets 80 ihheed.

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt