Hyppää pääsisältöön

Niin paljon radiodraamaa!

Aune Asplund kysyi suoraan

Chuck Berry 1926–2017

Iltatähtiä ja tähtisynttäreitä

J. Karjalainen, Paula ja Hector – suomisoundin aatelia

Suomalaisen iskelmän ja popin huippunimet Teemalla

Maaliskuun loppupuoli ja huhtikuun alku on Teeman Elävässä arkistossa omistettu kolmelle suomalaisen populaarimusiikin suurelle nimelle, jotka kaikki täyttävät lähiaikoina myös pyöreitä vuosia. Samalla Yle Areenassa julkaistaan hieno ja runsas kattaus 80- ja 90-lukujen musiikkiohjelmia. Teemalla tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

J. Karjalaisen laulut syntyvät hyvistä tarinoista ja ajattomista ihanteista

j. Karjalainen Mansikkapaikka-ohjelman vieraana 2011

Mansikkapaikka-ohjelmassa vuodelta 2011 käydään läpi hittinikkarin uraa sekä kuullaan hänen näkemyksiään säveltämisestä ja laulumiehen ammatista. Lisäksi haastattelussa valotetaan, kuinka mies tutustui blues-musiikkiin ja mikä on tarina amerikkalais-suomalaisia kansanlauluja julkaisseen Lännen-Jukan takana. Amerikansuomalaisten folklevyjen jälkeen muusikko palasi takaisin suomirockin pariin.

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Kylä lähtee! Kummeli on kevään merkki

Yle aloitti television koelähetykset 60 vuotta sitten

Television virityskuvia

Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

Uusimmat julkaisut

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Siivoton juttu

Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

Ohjelmapaketti suomalaisen rikoksen maailmaan

Vankilan vartiotorni

Teeman Elävä arkisto: Rikosten musta maailma

Huolestuttavinta on rikosten raaistuminen

Vakavat rikokset yhtä aikaa kiehtovat ja kauhistuttavat meitä. Ohjelmapaketissa tartutaan Suomen kansaa järkyttäneisiin rikoksiin Onni Happosen ja Inga Myllärin julmien kohtaloiden kautta. Lisäksi pirkän linjan rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii tuoreessa haastattelussa rikosten muuttumista.

Vahvoja naisrooleja toivedraamoissa

Kovaa maata

Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

Kotikadun ensimmäinen kausi nyt katsottavissa

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotkadun henkilögalleria

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Matti Ijäksen omia valintoja ja toiveohjelmia

Matti Ijäs Katsastus-elokuvan kuvauksissa.

Matti Ijäksen valinnat

Ohjaaja Matti Ijäksen valitsemat draamaohjelmat.

Ohjaaja Matti Ijäksen omasta tuotannostaan valitsemia ohjelmia katsottavissa nyt Areenassa.

Toiveenne kuullaan

Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Yhteiset tarinamme

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Matti Saijets 80 ihheed.

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    24.03.2017Elävä arkisto
    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.
  • Klassikkokuunnelma Elmon selostajat

    Scifiä, dekkareita ja Suomisen perhettä – radiodraamaa laidasta laitaan Areenassa

    24.03.20172Blogit
    Uutta ja vanhaa draamaa, tunnettuja tekijöitä, rakastettuja näyttelijöitä, palkittuja teoksia. Keräsimme laajan kattauksen, mihin kaikkeen radiodraama taipuu. Kuuntele Icaac Asimovin Järjen voitto, jännitä Peter Hoegin rikossarjan vanavedessä ja luomoudu Kristian Smedsin rehevästä kielestä.
  • Kollaasi Iltatähden logoista ja juontajista.

    Nostalgiakekkerit! Nyt myös 1980-luvun Iltatähdet netissä

    21.03.2017Blogit
    Musaohjelmien klassikko Iltatähti pyöri ruudussa yhteensä kymmenen vuotta. Sen jaksot koko tältä ajalta ovat viimein nähtävinä Elävässä arkistossa ja Areenassa. Ne tarjoavat yhteensä yli 40 tuntia eilispäivän poppia vuosilta 1973–1983 – ihanaa, kamalaa, rankkaa tai hupaisaa, näkökulmasta riippuen.
  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    21.03.20173Elävä arkisto
    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.
  • Chuck Berry laulaa ja soittaa kitaraa.

    Chuck Berry puhui Ylen rocktoimittajille vain tuokion – ja sekin nauha katosi

    20.03.20175Elävä arkisto
    Ylen sinnikkäät rockreportterit tunkeutuivat rock and rollin kuninkaan tarkasti vartioituun asuntovaunuun Ruisrockissa vuonna 1976. Lyhyt haastattelu esitettiin radiossa, mutta sen jälkeen tallenne katosi. Värikäs tarina jutun tekemisestä, häviämisestä ja uudelleen löytymisestä kerrottiin Chuck Berrylle omistetussa juhlaohjelmassa vuonna 1981.
  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    13.03.20171Elävä arkisto
    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.
  • Tiina Lymi esittää Elinaa Vuoroin vieraissa -sarjassa

    Hyvää naistenpäivää! Yli 30 tuntia naisten tekemää ja tähdittämää draamaa nyt Areenassa

    08.03.20173Blogit
    Vuoroin vieraissa, Kovaa maata, Tiina, Pesärikko – muun muassa nämä ja moni muu naisten tekemä ja tähdittämä kotimainen draama on nyt katsottavissa Areenassa.
  • Nainen kuuntelee radiota, vuosi 1947

    Radiohartaudet alkoivat suorilla lähetyksillä 1930-luvulla

    07.03.2017Elävä arkisto
    Yleisradio on välittänyt kirkon hartauksia radiossa vuodesta 1932 lähtien. Ensimmäiset aamuhartausohjelmat lähetettiin suorana Helsingin vanhasta kirkosta. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki toimi tuolloin pappina ja oli yksi heistä, jotka ensimmäisinä vuosina osallistuivat radiohartauksien tekoon.
  • Yksinäinen soutuvene on paitsi runollinen myös vertauskuvallinen kuvituskuva.

    Teeman Elävä arkisto: Erakot – originelleja yksineläjiä ja ihailun kohteita

    06.03.20171Yle Teema
    Ohjelmat erakoista ovat Elävän arkiston kokoelmien suosituimpia sisältöjä. Tälle viikolle valikoimme Yle Teemalle Lappiin sotavuosina kotiutuneen itävaltalaisen Antonin lähikuvan, kittiläläisen Parta Kourulan monologin sekä omavaraisesti yksinäisessä saaressa elävien erakkosisarusten tarinan.
  • Mikko "Peltsi" Peltola Peltsin Lappi -ohjelmassa.

    Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    03.03.20171Elävä arkisto
    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.
  • Poliisiauto Kuopiossa

    Kuopion nailonsukkamurhien uutisointi lietsoi pelkoa ympäri Suomea

    03.03.2017Elävä arkisto
    Kuopiossa 1964–1965 tehdyt niin sanotut nailonsukkamurhat horjuttivat pikkukaupungin asukkaiden turvallisuudentunnetta. Tiedotusvälineet kilpailivat uutisoinnista keskenään kertomalla sarjamurhiksikin nimitetyistä henkirikoksista lähes päivittäin. Samalla ne lietsoivat ja levittivät rikosten aiheuttamaa pelkoa pitkin Suomea. Surmaaja saatiin kuitenkin pian kiinni.
  • Kalapuikkokeitto-sarjan näyttelijät Kolina Seppälä, Juha Junttu, Elisa Salo ja Tuukka Huttunen

    Saimme kekseliään toiveen – nyt Kalapuikkokeitto on Areenassa

    23.02.2017Blogit
    Saimme Instagramissa toiveen julkaista Kalapuikkokeitto-komediasarja Areenaan. Tuo toive osoitti tekijältään hienoa kekseliäisyyttä ja herätti meissä runsasta hilpeyttä. Kalapuikkokeitto on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Areenassa.
  • Kuvakaappaus Iron Maidenin Wasted Years -musiikkivideolta.

    Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    22.02.2017Elävä arkisto
    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistojen varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.
  • Kari Jäntti, Osmo Valavaara ja Hannu Kostermaa hiihdon MM-kisoja taltioimassa Lahdessa 1978

    Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    21.02.2017Elävä arkisto
    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.
  • Väinö Leskinen hiihtää eduskunnan hiihtokilpailussa (1946).

    Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    17.02.2017Elävä arkisto
    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.
  • Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

    Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    17.02.2017Elävä arkisto
    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.
  • Tauno Satomaa johtaa kuoroa (1987).

    Nuorisokuoro Candomino ylsi nopeasti musiikilliseksi tavaramerkiksi

    13.02.2017Elävä arkisto
    Kun espoolainen kanttori Tauno Satomaa vuonna 1967 perusti nuorisokuoro Candominon, onnistui hän valamaan kuorolaisiinsa poikkeuksellisen vahvan motivaation. Herkällä korvalla kasvatettu kuoro nousi kansainväliseen maineeseen 1980-luvulla. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Candomino on yksi arvostetuimmista kuoroistamme.
  • The Hellacopters Devil Stole the Beat from the Lord -musiikkivideolla.

    The Hellacopters toi actionia ruotsalaiseen rock and rolliin

    10.02.2017Elävä arkisto
    Vuonna 1994 perustetun The Hellacoptersin alkuaikojen vauhdikas bensan- ja kuminkatkuinen action rock oli osa niin sanottua ruotsalaista garage rockin uutta aaltoa. Vuosien myötä yhtyeen levyillä kuultiin rauhallisempaakin poljentoa, mutta bändille ominainen kitarointi ja rytmiryhmän jyske pysyi kyydissä mukana vuoteen 2008, jolloin yhtye päätti laittaa ensimmäisen kerran pillit pussiin.
  • Kollaasi Piilokamera-ohjelman uhreista katselemassa kameran suuntaan.

    Hymyilkää, tämä on Piilokamera!

    09.02.2017Elävä arkisto
    Suomalaisen tosi-tv:n historiaa 1960-luvun alusta: unissakävelijä, italialainen turisti ja kiero liftari jujuttivat viattomia uhrejaan Piilokamerassa kaiken kansan nähden.
  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    09.02.20171Blogit
    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta.