Elokuvaklassikoita ja tarinoita kulissien takaa

Aarne Tarkas ohjasi Fennadalle laajan tuotannon häkellyttävän nopeasti

Aarne Tarkaksen Fennada-elokuvissa parasta oli käsikirjoitus

Eräs kotimaisen elokuvamme kultakauden tuotteliaimmista ohjaajista oli Aarne Tarkas (1923–1976). Lyhyessä ajassa laajan tuotannon tehneen Tarkaksen uraa ja elokuvia on tutkittu yllättävän vähän.

Julkaistu , päivitetty

Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

Huippusuositus Helena-kirjat filmatisoitiin 1950-luvulla

Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti. Sodanjälkeisessä Suomessa oli tilausta kevennetyille, perhekeskeisille aiheille.

Julkaistu , päivitetty

Peter von Bagh: Fennadan tarina 2

Ansiokas dokumentti vie kotimaisen elokuvan keskiöön.

Peter von Baghin dokumentti kuljettaa katsojan keskelle suomalaisen elokuvan kulta-aikaa ja sen ohi yhden filmiyhtiön näkökulmasta. Ansiokas syväluotaus antaa puheenvuoron tekijöille ja tilan katsojan omalle tulkinnalle. Tekijälleen ominaisesti tuloksena on tälläkin kertaa aihettaan suurempi kokonaisuus.

Julkaistu , päivitetty

Hittihurmosta

Hittimittarin juontajat Timo T. A. Mikkonen ja Mikko Alatalo sekä 1980-luvun hittitähtiä

Katso kaikki Hittimittarit

Kasarihittien hurmosta Timo T. A. Mikkosen ja Mikko Alatalon juontamana. Alueelliset katsojaraadit eri puolilla Suomea arvioivat vuosien 1984–1988 ajanvietemusiikin tuoreimpia uutuuksia.

Julkaistu , päivitetty

”Tämä ei sitten ole mikään Levyraati!” — kasvukipuja ja anekdootteja Hittimittarin ensimmäiseltä vuodelta 1

Taustoitus Hittimittari-ohjelmasarjaan vuosina 1984–85.

Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi! Hittimittari todisti tämän esittelemänsä musiikin sekä ohjelmasarjana itsensä osalta. Hittimittari syöksähti Mainostelevision Levyraadin hallitsemille tv-aalloille syksyllä 1984 ja jo vuodenvaihteessa se oli noussut pieneksi hitiksi itsekin.

Julkaistu , päivitetty

Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti 7

Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88

Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.

Julkaistu , päivitetty

Veijo Meri 1928-2015

Pentti Haanpää sai Meren ja Turkan aatokset vilistämään 2

Veijo Meri ja Jouko Turkka keskustelevat Pentti Haanpäästä

Kirjailija Veijo Meren ja ohjaaja Jouko Turkan vuonna 1995 käymä värikäs keskustelu Pentti Haanpään tuotannosta alkoi Hegelin dialektiikasta ja rönsyili keskiaikaisen seksin kautta tupakkalakiin.

Julkaistu , päivitetty

Näin tehtiin Peiliin piirretty nainen

Veijo Meri kertoo romaaninsa synnystä

Veijo Meri kertoo romaani-ideansa synnystä ja kuvaa kirjan vaiheita käsikirjoituksesta kirjakaupan ikkunaan. Taksiautoilun maailmaan sijoittuva Peiliin piirretty nainen oli harvinainen poikkeus kirjailijan siihen asti melko sotapitoisessa proosassa.

Julkaistu , päivitetty

Manillaköysi 3

Parhaita paloja Veijo Meren Manillaköydestä

Veijo Meren erikoislaatuinen sotaromaani Manillaköysi ilmestyi vuonna 1957. Veli-Matti Saikkonen ohjasi siitä mieleenpainuneen tv-sovituksen vuonna 1976.

Julkaistu , päivitetty

Valtapeliä elokuussa 1940

Veijo Meren käsikirjoittama elokuva Suomen lähihistoriasta.

Kuka johti Suomea syksyllä 1940? Kuka antoi luvan siihen, että saksalaiset sotilaat ilmestyivät Suomen maaperälle? Mikä oli Mannerheimin rooli? Veijo Meren käsikirjoittama tv-elokuva ”Valtapeliä elokuussa 1940” käy läpi maan lähihistorian tärkeitä tapahtumia.

Julkaistu , päivitetty

Elävän arkiston uudistus jatkuu

Tervetuloa uudistuvan Elävän arkiston pariin. Tiesitkö, että Elävässä arkistossa on paljon tv-sarjoja ja kokonaisia ohjelmia? Olemme parantamassa Elävän arkiston ohjelmien löydettävyyttä ja tuomme kokonaiset ohjelmat katsottavaksi myös Yle Areenassa. Ensi vaiheessa voit katsoa kokeiluluonteisesti Elävässä arkistossa julkaistuja tv-sarjoja Areenan beta-versiossa

Lue lisää blogista ja anna palautetta

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Taru sormusten herrasta Suomenlinnassa2

Ryhmäteatteri valmistautuu suurtuotantoonsa vuonna 1988.

Ryhmäteatteri esitti vuosina 1988 ja 1989 Suomenlinnassa J. R. R. Tolkienin kirjaan perustuvan näytelmän Taru sormusten herrasta. Reportaasissa seurataan näytelmän valmisteluita ja harjoituksia.

Julkaistu

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Lähde lomamatkalle 80-luvulle

Graffitistit järjestyksen kourissa

Poliisi-tv:n Raija Pelli huolestui graffiteista.

Graffitit tulivat Suomeen 80-luvun puolivälissä hiphop-kulttuurin mukana. Aluksi niitä pidettiin virkistävänä taideuutuutena, 1990-luvulla jo ilkivaltana.

Julkaistu , päivitetty

Tietoisku: Sikaturisti

Vodkaturisti muodostui 1980-luvulla käsitteeksi

Vodkaturisti muodostui 1980-luvulla käsitteeksi, joka yhdistettiin huonostikäyttäytyviin suomalaisiin turisteihin.

Julkaistu , päivitetty
Lomamatka 80-luvulle .ohjelman logo

Lomamatka 80-luvulle

Tusina lomalaisia stailataan kreppikiharoin ja olkatoppauksin. Heidät lähetetään menneisyyteen 1980-luvulle. Lomamatka 80-luvulle kesätiistaisin TV1:ssä ja Areenassa klo 20. Lomamatkasivustolla lisää #kasarikesä-tunnelmia.

Julkaistu , päivitetty

Tapio Wirkkalan syntymästä 100 vuotta

Lasimuotoilun mestarit 1

Ohjelma Suomen lasiteollisuudesta ja sen historiasta 1965

Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Oiva Toikka, Alvar Aalto, Helena Tynell, Nanny Still ja monet muut taitajat ovat luoneet suomalaisen lasitaiteen kansainvälisen maineen. Vuonna 1965 valmistuneessa, upeasti kuvatussa, mustavalkoisessa filmissä seurataan Tapio Wirkkalan ja muiden taitelijoiden sekä lasimestareiden ja puhaltajien työtä.
Tutustu myös Ylen Tapio Wirkkala 100 -juhlasivustoon

Julkaistu , päivitetty

Festarikesä on täällä taas!

Jenni Vartiaisen tähtitaival 2

Jenni Vartiainen nousi tähtii Gimmelistä

Jenni vartiaisen julkinen ura alkoi tv-kisasta vuonna 2002, jossa syntyi tyttöbändi Gimmel. Vuonna 2014 hän hurmasi Ruisrockissa jo menestyneenä sooloartistina.

Julkaistu , päivitetty

J. Karjalainen ei jäänyt yksin

J. Karjalainen teki vuonna 2013 paluun suomirockin pariin kolmen amerikansuomalaisia folklauluja sisältäneen levyn jälkeen. Yle Live tallensi Karjalaisen keikan kesällä Turun Ruisrockissa.

Julkaistu , päivitetty

U2 Ruisrockissa 1982

Irlantilaisen U2-yhtyeen ensimmäinen keikka Suomessa oli 7.8.1982 Turun Ruisrockissa. Bändi oli julkaissut vasta kaksi albumia ja matkalla maineeseen ennen kaikkea vauhdikkaiden konserttiesiintymistensä ansiosta.

Julkaistu , päivitetty

Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010

Frederik, Riki Sorsa, Kari Kuivalainen ja Sonja Lumme 1980-luvulla Suomen euroviisukarsinnoissa

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 1980-luvulta

Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi.

Julkaistu , päivitetty

Jälleenrakennuksen Suomi

Suomi nousee tuhkasta 3

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen. Talvisodan seurauksena maassa oli yli 420 000 evakkoa.

Julkaistu , päivitetty

Suomen sotakorvaukset 5

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

Julkaistu , päivitetty

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla. Erityisesti sotalesket, sotaorvot tai sodassa huoltajansa menettäneet vanhukset tarvitsivat apua.

Julkaistu , päivitetty

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen 3

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

Julkaistu , päivitetty

Uuden vuosikymmenen murheenkryynit

1970-lukua dokumentaristien silmin

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971 1

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Julkaistu , päivitetty

Kansanedustajan työpäivä on muutakin kuin kokoustamista 1

Dokumentissa kurkistetaan Arkadianmäen kulissien taakse ja seurataan kansanedustajien arkea sekä virkistymishetkiä. Lisäksi pohditaan ennakkokäsityksiä, joita ylimmän valtiovaltamme edustajista on vuosien varrella syntynyt.

Julkaistu , päivitetty

Laulava Kankaan perhe 5

Vuonna 1975 päästiin tutustumaan laulavaan Kankaan perheeseen Multialta. Laulaen Olavi-isän sovittamia lauluja maalaistalon askareet sujuvat kuin itsestään.

Julkaistu , päivitetty

Sulkavalla souvetaan otsa märkänä

Sanotaan, että suomalaiset hullut lasketaan talvisin Finlandia-hiihdossa ja kesäisin Sulkavan puuvenesouduissa. Partalansaarta on kierretty airoja nykimällä jo vuodesta 1968.

Julkaistu , päivitetty

Myö oomme kun luonnonlapset risukossa 1

Vuonna 1973 kuvatussa dokumentissa seurataan ilomantsilaisen Antero Pesosen yksitoistalapsisen perheen elämänmenoa yhden talvisen päivän ajan.

Julkaistu , päivitetty

Poliisin kyydissä 1970-luvulla 2

Dokumentti seuraa Helsingin radiopoliisin partiota keskellä nuhjuista 70-lukua. Olosuhteet ovat välillä karut – kuten otteetkin.

Julkaistu , päivitetty

Radioääniä Suomen ja universumin laidalta

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä 6

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat kaivavat esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Julkaistu

Ihan vitsillä

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva
Embeddausbannerikuva

Yle Arkivet

Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson

Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker. Svenska Yle har ett unikt avtal med Moomin Characters som ger oss rätt att publicera muminberättelser i sin helhet.

Julkaistu , päivitetty

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Ahvenanmaalaisia ja itsehallinnon symboleita: lippu ja postimerkki vuodelta 1990
    29.06.2015 Elävä arkisto

    Ahvenanmaa suomalaisen nationalismin keskipisteenä 1990

    Ahvenanmaa oli kestopuheenaihe 1990, kun uutta itsehallintoa luotiin. Samaan aikaan saaristo keräsi myös negatiivista huomiota, kun eräs SMP:n kansanedustaja ehdotti aseistakieltäytyjien lähettämistä sinne, ja olipa myös Ahvenanmaan vaihtamista Karjalaan ehdotettu.
  • Maria Tyyster esitti Finaalin karsinnassa kappaleen Suurempaa
    29.06.2015 Elävä arkisto

    Maria Tyyster hurmasi Tangomarkkinoiden finaalissa 2014

    Maria Tyyster kruunattiin vuoden 2014 tangokuningattareksi. Finaalissa kuultiin tangot "Rakastan, rakastan, rakastan" ja "Pieni sydän" sekä duettona tangokuningas Teemu Roivaisen kanssa esitetty "Tulisuudelma".
  • Teemu Roivainen esitti Finaalin karsinnassa kappaleen Tiimalasi
    29.06.2015 Elävä arkisto

    Teemu Roivainen lauloi tiensä vuoden 2014 tangokuninkaaksi

    Vuoden 2014 tangokuninkaaksi kruunattiin ensikertalaisena kisaan osallistunut Teemu Roivainen. Kuningasfinaalissa Roivainen esitti kolme erilaista tangoa saaden joka esityksen jälkeen yleisöltä kenties kilpailun raikuvimmat aplodit. Mukana oli myös klassikkokappale "Täysikuu".
  • Irwin Goodman Yle TV 2:n studiolla 1988.
    29.06.2015 Elävä arkisto

    Rockstopin toinen vuosi

    Tähän artikkeliin on koottu musiikkiohjelmasarjan toisen tuotantokauden jaksot vuosilta 1988–89.
    5
  • Fennadan tarina -dokumentti (1993).
    26.06.2015 Elävä arkisto

    Peter von Bagh: Fennadan tarina

    Peter von Baghin dokumentti kuljettaa katsojan keskelle suomalaisen elokuvan kulta-aikaa ja sen ohi yhden filmiyhtiön näkökulmasta. Ansiokas syväluotaus antaa puheenvuoron tekijöille ja tilan katsojan omalle tulkinnalle. Tekijälleen ominaisesti tuloksena on tälläkin kertaa aihettaan suurempi kokonaisuus.
    2
  • Lasse Pöysti ohjaa ...ja Helena soittaa -elokuvan kuvauksissa
    26.06.2015 Elävä arkisto

    Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

    Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti.
  • Aarne Tarkas elokuvanteossa.
    26.06.2015 Elävä arkisto

    Aarne Tarkas ohjasi Fennadalle laajan tuotannon häkellyttävän nopeasti

    Eräs kotimaisen elokuvamme kultakauden tuotteliaimmista ohjaajista oli Aarne Tarkas (1923–1976). Lyhyessä ajassa laajan tuotannon tehneen Tarkaksen uraa ja elokuvia on tutkittu yllättävän vähän. Silti jo tieto hänen sukunimensä taustoista herättää mielenkiinnon: millaisia elokuvia ohjasi mies, jonka kerrotaan nuorena ottaneen sukunimensä marsilaiselta sotapäälliköltä?
  • Poliisi vihektää pilliin
    26.06.2015 Elävä arkisto

    Tulisiko sinusta lääkintävoimistelija tai maatalonemäntä?

    Pikku Kakkosen varhaisnuorille suunnattu sarja Tulisiko sinusta (1976) esitteli kuusi ammattia: poliisin, pankkivirkailijan, puhelinasentajan, maatalonemännän, veturinkuljettajan ja lääkintävoimistelijan. Jokaisessa jaksossa haastateltiin ammatinharjoittajia ja kysyttiin lapsilta ajatuksia kyseisiin ammatteihin liittyen.
  • Mikko Kuustonen aloitti soolouransa 1990-luvulla
    26.06.2015 Elävä arkisto

    1980- ja 1990-luvun lauluntekijöitä: Mikko Kuustonen, Juha Lehti, Jiri Nikkinen ja Jussi Sydänmäki

    1980- ja 90-luvuilla suomalainen rock oli jo vakiinnuttanut asemansa. Uusia tekijöitä nousi jatkuvasti, entisten jatkaessa näiden rinnalla. Uusia tekijöitä tuli hyvin erilaisista taustoista ja he olivat myös eri ikäisiä läpimurtojensa aikaan.
  • Mats (Janne Reinikainen), Emmanuelle (Rebecca Troupp) ja Rauski (Tommi Korpela) Z-Salamapartion toimistossa.
    25.06.2015 Elävä arkisto

    Mennen tullen eli mitä tapahtui Z-Salamapartiolle

    Studio Julmahuvin Z-Salamapartiona maineeseen nousseet Mats (Janne Reinikainen) ja Rauski (Tommi Korpela) saivat vuosituhannen alussa oman minisarjansa.
  • Juice Leskinen vedenneitona 1991.
    24.06.2015 Elävä arkisto

    Juice Leskinen vedenneitona

    Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä.
  • Näyttelijä Kari Väänänen Klonkkuna Suomenlinnassa 1988.
    23.06.2015 Elävä arkisto

    Taru sormusten herrasta Suomenlinnassa

    Ryhmäteatteri esitti vuosina 1988 ja 1989 Suomenlinnassa J. R. R. Tolkienin kirjaan perustuvan näytelmän Taru sormusten herrasta. Reportaasissa seurataan näytelmän valmisteluita ja harjoituksia.
    2
  • Jasser Arafat ulkoministeri Kalevi Sorsan vieraana
    23.06.2015 Elävä arkisto

    Jasser Arafatin Suomen vierailu jakoi mielipiteitä

    Kun Suomen hallitus joulukuussa 1988 esitti Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n johtajalle vierailukutsun, aiheutti se valtavasti keskustelua sekä puolesta että vastaan. Nousseesta kohusta huolimatta Jasser Arafat saapui maahan 16. tammikuuta 1989 ja tapasi kahden päivän aikana koko Suomen poliittisen johdon.
  • Ezkimo ja toimittaja Oona Louhivaara tutkivat piraattikopioita
    22.06.2015 Elävä arkisto

    Ezkimon opein tunnistat piraattituotteen

    Entinen-hitistään ja Rockin Da North -ryhmästä tunnetuksi tullut räppäri Ezkimo opasti vuonna 2002 miten piraattikopion tunnistaa ja miksi aidon ostaminen on tärkeää.
  • Kirjailijat Veijo Meri ja Jouko Turkka
    22.06.2015 Elävä arkisto

    Pentti Haanpää sai Meren ja Turkan aatokset vilistämään

    Kirjailija Veijo Meren ja ohjaaja Jouko Turkan vuonna 1995 käymä värikäs keskustelu Pentti Haanpään tuotannosta alkoi Hegelin dialektiikasta ja rönsyili keskiaikaisen seksin kautta tupakkalakiin. Herrojen kulttuurihistoriallinen turina luistaa niin mainiosti, että lopussa Turkka ehdottaa kahden miehen esiintyjäryhmän perustamista.
    2
  • Goji-marjoja
    22.06.2015 Elävä arkisto

    Parempi ruoka – parempi elämä?

    "Näinhän se on nykyään, että ainoastaan holtiton ihminen syö valkoista vehnäjauhoa ja sokeria", hymähtää toimittaja Marketta Mattila Voimala-ohjelman ruokakeskustelussa. 2010-luvun alussa Suomessa kohistiin superruuista ja erikoisruokavalioista. Ruokakulttuurin muutosta ja oikeaoppista syömistä käsiteltiin useissa eri ajankohtaisohjelmissa.
  • Ari Meriläinen juontaa Täysi kuu -ohjelman alun.
    18.06.2015 Elävä arkisto

    Unien tulkintaa ja hypnoosia täyden kuun aikaan

    Selvänäkeminen, paranormaalit ilmiöt, ufot, ennustaminen, astrologia sekä kivien voimat ja energiat – muun muassa näitä aiheita pohdittiin Täysi kuu -ohjelmassa. Sarjan jokainen jakso lähetettiin televisiosta aina täyden kuun aikaan.
  • Eila Haapaniemi ja Jaakko Kolmonen pitopöydän äärellä
    18.06.2015 Elävä arkisto

    Kesäkeittiö: Juhannushäiden pitopöytä

    Kesäkeittiön keittiömestari Jaakko Kolmonen on seuraamassa suurten juhannushäiden valmistelua Vammalan Karkussa. Sulhasen isän Alpo Rauhalan kanssa Kolmonen tekee sahtia, ja morsiamen äiti Eila Haapaniemi valmistaa Kolmosen avustamana ruuat.
  • Megadethin Dave Mustaine haastattelussa vuonna 1995
    18.06.2015 Elävä arkisto

    Megadethin Dave Mustaine rokkasi internetissä jo vuonna 1995

    Yhdysvaltalainen thrash metal -yhtye Megadeth konsertoi Helsingin jäähallissa vuonna 1995. Suomen vierailun aikana bändin nokkamies Dave Mustaine ehti laukoa medialle mielipiteensä muun muassa sensuurista ja kertoi, ettei tietotekniikkaa tule pelätä.
  • Sinikka Hurskainen harrastaa naiivistisia maalauksia
    18.06.2015 Elävä arkisto

    Taideharrastus tuo sisältöä elämään ja auttaa vaikeuksien yli

    Ammattimaisen taiteen tekemisen ja kulttuurin rinnalla Suomessa sadattuhannet tekevät itse taidetta harrastuksenaan. Osa suhtautuu omaan taiteeseensa hyvinkin kunnianhimoisesti, osa kevyemmin. Monille taiteen tekeminen on myös tapa selvitä vaikeuksista ja käsitellä vastaantulevia ongelmia. Näitä asioita tutkailin vuonna 1999 nähdyssä tv-sarjassa Intohimona taide. Sarjaan haastateltiin yli 20 taiteen harrastajaa ja suurimmalla osalla taideharrastus vähintään joltain osin liittyi elämässä vastaantulleiden ongelmien käsittelyyn.