Hyppää pääsisältöön

Runokuninkaan juhlaa

Runeberg – oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.

J.L. Runebergin päivä 5.2.

Johan Ludvig Runeberg oli Suomen kansallisrunoilija

Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Buresboahtin Sápmái – Tervetuloa Saamenmaahan!

Joiku ei tarvitse sanoja

1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.

Poazovazzi – porolappalaiset

Kuvaaja Veikko Mård ja ohjaaja Antero Ruuhonen onnistuivat Poazovazzi-dokumentissa tallentamaan porosaamelaisten nyt jo kadonneen elämänmuodon viimeisen välähdyksen.

Sammelin laki – lupasiko Kekkonen saamelaislain

Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Postiautot ja maisemat hehkuvat 13 lyhytelokuvassa

Posti- ja lennätinlaitoksen keltakylkinen kiitäjä porhalsi pitkin ja poikin 19600- ja 1970-luvuilla.

Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

Kaikki Postin esittelyfilmit 1960- ja 1970-luvuilta.

Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Helmikuu helistää

Opi tervehtimään, laskemaan ja kysymään tietä baariin

Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää

Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi

Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.

Var är baren? – kielikurssi ruotsinlaivalla

Vuonna 1976 valmistunut Träff-kieliohjelma opetti ruotsia sen luonnollisessa käyttöympäristössä, ruotsinlaivalla. Kysymyssanalla missä (var) ja lukusanoilla yksi, kaksi, viisi ja kuusi (en, två, fem och sex) pääsee jo pitkälle.

Lomalle aurinkoon tai hohtaville hangille

Lomalle halajaa työn uuvuttama ihmispolo

Jokaisen ihmisen pitää päästä lomalle - vapauteen.

Työssä raatavien ihmisten terveys heikentyy pitkän talven aikana. Työn vuoksi olemme vankeina kuin häkkilinnut. Siksi jokaisen ihmisen pitäisi päästä lomalle – vapauteen ja aurinkoon, vaaditaan Kansan Elokuvan lyhtyfilmissä vuodelta 1948.

Porkkala palautettiin Suomelle tammikuussa 1956

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

#Vaalit56 seuraa presidentinvaalitaistoa 60 vuoden takaa

Mikä on #vaalit56?

Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

Uusimmat julkaisut

  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

  • Kansanedustaja Mauno Pohjosen harrastuksena oli maasäteilyn tutkiminen. Säteilyä hän paikallisti mm. taikavarvun avulla.

    Vaarallista maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

    Mistä mystisessä maasäteilyssä on kyse?

    Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

  • Tuomari Nurmio ja Liisa Eskola laulavat Aamu-tv:ssä.

    Tuomari Nurmio ja tohtori Eskola palasivat folkiin neliskanttisin kitaroin

    Hande Nurmio ja Folk Liisa esittäytyvät Aamu-tv:ssä.

    Hande "Tuomari" Nurmion ja "Folk Liisa" Eskolan yhteinen folkharrastus jäi 1970-luvulla kesken, mutta virisi uudelleen vuosikymmenien jälkeen. Tammikuussa 2016 duo kertoi Aamu-tv:ssä esikoislevystään ja laatikkomaisista soittopeleistään. Modernin folkmusiikin aalto, joka 1960-luvulla pyyhkäisi Suomeakin, sysäsi Hande Nurmion esiintyjän ja lauluntekijän uralle.

Pakolaiset sotien ja ennakkoluulojen armoilla

Suomalaiset olivat valmiita avaamaan kotinsa Bosnian sodan uhreille 1992

Bosnian sota kosketti suomalaisia 1992

Jugoslavian hajoamiseen johtaneet sodat ja varsinkin Bosnian sota saivat suomalaisten auttamishalun liikkeelle. Moni oli valmis lähettämään rahaa alueelle tai jopa ottamaan sotalapsen. Ajankohtaisen kakkosen Sana sanasta -erikoisohjelma käsitteli aihetta elokuussa 1992, ja mietti miten suomalaiset voivat auttaa ja miten auttamisesta olisi eniten hyötyä.

Pakolaisviha räjähti Valkealassa 1991

Valkealan vastaanottokeskuksessa räjäytettiin pommi.

Suomeen saapuvien somalipakolaisten määrän nopea kasvu talvella 1990–1991 vahvisti samalla pakolaisvastaisia asenteita. Muukalaisviha kärjistyi pelotteeksi tarkoitettuun pommi-iskuun Valkealan vastaanottoasemalle.

Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

Raportti Syyriasta vuonna 1983.

Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

Vietnamin venepakolaiset

Noin 300 000 pakeni kiikkerillä veneillä 1970-luvun loppuvuosina. Ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1979.

Zarkus Poussa oli täynnä musiikkia

Zrkus Poussa Ylen Aamu-tv:ssä 2009.

Zarkus Poussa – lyömäsoittimien suvereeni hallitsija

Muusikko Zarkus Poussa hurmaa monipuolisuudellaan

Muusikko Markus "Zarkus" Poussa kuoli 24. tammikuuta 2016 sairauskohtaukseen. Pianisti Iiro Rantala kuvasi vuonna 2004 Lauantaivekkari-ohjelmassa uutta muusikkopolvea "käsittämättömän monipuoliseksi, joka hallitsee suvereenisti miltei kaikki tyylit, soittaa useita instrumentteja, laulaa, tanssii ja näyttelee". Lyömäsoitintaiteilija Zarkus Poussan hän nostaa tämän polven kirkkaimmaksi edustajaksi.

Rocklegendojen esirippu

Lemmy haastattelussa 1988.

Lemmy kehui suomalaisia

Rockstop kohtasi rokkarin Readingissa 1988.

Tapaninpäivänä 2015 kuollut basisti-laulaja Lemmy Kilmister arveli 1988 Motörhead-yhtyeensä suosion Suomessa johtuvan lähinnä bändin juomatavoista.

Kuvakaappaus musiikkivideolta.

Eagles liisi pitkään rocktaivaalla

Legendaarinen yhtye aloitti Linda Ronstadtin taustabändinä.

Eaglesin perustajajäsen Glenn Frey menehtyi tammikuun 18. päivä vuonna 2016. Yhden kaikkien aikojen menestyneimmän yhtyeen tarina on pitkä ja helvettikin ehti jäätyä matkan varrella.

Viisukarsintojen valiot

Iltatähti palasi tuikkimaan ruutuihin

Royals Iltatähdessä 1976.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

Iltatähtiä ohjelman ensimmäisiltä vuosilta 1973–1976

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Juontaja Mikko Alatalo TV2:n "Iltatähti"-ohjelmassa.

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Iltatähden kymmenen vuotta

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

Mikko Alatalo kertoo diskokulttuurista Iltatähdessä.

Iltatähti sukeltaa diskon säihkeeseen

Mikko Alatalo selvittää diskomusiikin olemusta

”Oliko diskomusiikki olemassa jo ennen diskoteekkeja? Vai synnyttikö 1970-luvun uusi seurustelumuoto uuden omaleimaisen musiikinlajinsa?” Anna Mikko Alatalon johdattaa itsesi kimaltelevaan ja sykkivään diskokulttuuriin!

Lista Top 40 -ohjelmasarjan juontajia ohjelman alkuajoilta.

Suomen virallinen Lista Top 40 alusta alkaen

Vuonna 1994 televisioon saatiin vihdoin Suomen virallista levymyyntilistaa esitellyt ohjelma. Lista Top 40 kertoi ja näytti minkälaista musiikkia suomalaiset kuuntelivat. Musiikkivideoiden lisäksi viikoittaista ohjelmaa täydennettiin haastatteluilla ja live- sekä playback-esityksillä. Elävä arkisto julkaisee viikottain lisää musiikkiohjelman jaksoja pysyvästi katsottaviksi Yle Areenaan.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Elokuvaklassikoita

Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

Klasikkosatu kääntyi kotimaiseksi komediaksi vuonna 1953

Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.

Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

Talviurheilu yllätti katsojan

Puhu oikein kuin entisaikain suomalainen

Vilho Ollarannan kirjan Matin ja Maijan puhetaito -kirjan kansi vuodelta 1959, piirros Matti Larres.

Höhhötystä, muminointia ja muita Kouluradion puheharjoituksia

Lasten kieliä notkistettiin päristelyllä ja haukunnalla

Kouluradio tarjosi 1950- ja 1960-lukujen koululaisille runsaasti puheoppia. Opetusohjelmissa treenattiin notkeakielisyyttä mm. ammumisen, haukunnan ja päristelyn avulla. Koululogopedi Vilho Ollarannan vuonna 1957 toimittamasta Puhetaidon perusteita -sarjasta on säilynyt jälkipolville kaksi osaa.

Peilikuvia-sarja opetti ilmaisun iloa ja tekniikkaa

Ohjelmasarja puheviestinnästä ja ilmaisutaidoista

"Puhujaksi ja ilmaisijaksi ei kasva vain päätä tai ääntä harjoittamalla, ilmaisijan instrumentti on koko ruumis. Ilmaisun harjoittelu alkaa äänen ja kehon avaamisella, kontaktin etsimisellä omaan itseen. Insrumenttiaan on uskallettava käyttää." Kolmiosainen opetusohjelmasarja Peilikuvia vuodelta 1992 käsitteli puheviestintää ja ilmaisutaitoa.

Radioääniä Suomen ja universumin laidalta

Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).

Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

Aamuisin kuultujen kukkojen kiekaisuja ja tarinoita.

Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko.

Vapaasti ladattavaksi ja muokattavaksi

Katunäkymä Helsingistä 1960-luvulta

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön. Vinkkaa, mitä käyttöä keksit #uusioea

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva
Embeddausbannerikuva

Yle Arkivet

Tove Jansson ja Den Farliga resan -kirjan kansi

Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson

Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker. Svenska Yle har ett unikt avtal med Moomin Characters som ger oss rätt att publicera muminberättelser i sin helhet.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    05.02.2016Elävä arkisto
    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.
  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    05.02.2016Elävä arkisto
    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.
  • Kansanedustaja Mauno Pohjosen harrastuksena oli maasäteilyn tutkiminen. Säteilyä hän paikallisti mm. taikavarvun avulla.

    Vaarallista maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

    05.02.2016Elävä arkisto
    Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.
  • Tuomari Nurmio ja Liisa Eskola laulavat Aamu-tv:ssä.

    Tuomari Nurmio ja tohtori Eskola palasivat folkiin neliskanttisin kitaroin

    05.02.2016Elävä arkisto
    Hande "Tuomari" Nurmion ja "Folk Liisa" Eskolan yhteinen folkharrastus jäi 1970-luvulla kesken, mutta virisi uudelleen vuosikymmenien jälkeen. Tammikuussa 2016 duo kertoi Aamu-tv:ssä esikoislevystään ja laatikkomaisista soittopeleistään.
  • Superpesisfinaali vuodelta 1994.

    Dramaattisia hetkiä vuoden 1994 pesäpallofinaalissa

    04.02.2016Elävä arkisto
    Miesten superpesiksen loppuotteluihin olivat vuonna 1994 raivanneet tiensä Hyvinkään Tahko ja Oulun Lippo. Ensimmäinen finaali pelattiin Tahkon kotikentällä Pihkalassa. Kehnojen olosuhteiden vuoksi tuomaristo harkitsi jopa ottelun siirtämistä, mutta sateen loputtua peli päätettiin aloittaa. Pelillisesti finaali ei noussut suurten otteluiden joukkoon, mutta erikoisia tapahtumia siinä riitti.
  • Kuvakaappaus Kummelin Kyylä-sketsistä

    Kummelin kyylä kohtasi Olmin palan ja haali turhia tavaroita

    03.02.2016Elävä arkisto
    "Kyllä taas niin tympii, ettei mistään mitään välitetä muista ihmisistä, eletään justiin niin ku vaan itte halutaan ja muitakin ihmisiä on olemassa ja voitas vähän kattoo, ettei ihan olla niinku... Hei poika! He, he, he, he, hei, hei!"
  • Posti- ja lennätinlaitoksen keltakylkinen kiitäjä porhalsi pitkin ja poikin 19600- ja 1970-luvuilla.

    Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

    02.02.2016Elävä arkisto
    Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.
  • Barbara Helsingius kävelee linnanraunioissa.

    Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia

    01.02.2016Elävä arkisto
    Suomen puolesta olympialaisissakin miekkaillut Barbara Helsingius muistetaan parhaiten laulu-urastaan, joka sai vauhtia 1960-luvun folkmusiikkibuumista. Syvä alttoääni tuli tunnetuksi monista tv- ja radioesiintymisistä.
  • Astrid Määttänen (nyk. Lindeberg) ja Anna Strengell Raz dva tri -venäjänkurssin ensimmäisessä osassa.

    Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää

    29.01.20161Elävä arkisto
    Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.
  • Huutokauppakamari Kauppakadulla Jyväskylässä vuonna 2004.

    Huutokauppa on parhaimmillaan viihdyttävää show'ta

    29.01.20162Elävä arkisto
    Huutokauppameklarin työnä on myydä mahdollisimman paljon tavaraa mahdollisimman hyvällä hinnalla. Tavoitteeseen voi päästä monella tavalla, mutta ilman ostajia se on mahdotonta. Jyväskylän huutokauppakamarilla lennokkaalla tyylillään meklaroinut Martti Puomiranta sai usein tuvan täyteen pelkästään saapumalla paikalle. Kamera kiertää -ohjelma tallensi Puomirannan meklarointia vuonna 2004.
  • Presidentti Mauno Koivisto A-studion vieraana.

    Tasavallan presidentti Mauno Koiviston erikoishaastattelu vuonna 1991

    29.01.2016Elävä arkisto
    A-studiossa vuonna 1991 vierailleen presidentti Mauno Koiviston kanssa puheenaiheeksi nousivat polttavat kysymykset kuten pakolaispolittiikka, Baltian maiden suhteet Neuvostoliittoon sekä Persianlahden herkkä tilanne.
  • Valokuva Venny Soldan-Brofeldtin teoksesta Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa

    Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa kuvasi 1890-luvun körttiperhettä

    28.01.2016Elävä arkisto
    Niskasen perhe sai 1890-luvulla vierailijan. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt halusi tallentaa savolaisen talonpoikaistalon elämää. Syntyi yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa. Maalaukseen nelivuotiaana ikuistettu Anni Eskelinen kertoi radiohaastattelussa vuonna 1959 Soldan-Brofeldtin vierailuista ja yhteisistä hetkistä perheen maatilalla.
  • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko jäätanssin EM-kisoissa vuonna 1993

    Rahkamon ja Kokon ensimmäisen mitalin takana oli kova työ ja huipputiimi

    28.01.2016Elävä arkisto
    Vuonna 1993 jäätanssipari Susanna Rahkamon ja Petri Kokon tavoitteena oli saada uransa ensimmäinen arvokisamitali taitoluistelun EM-kisoista Helsingissä. Dokumentissa Euroopan paras jäätanssipari? seurataan heidän sulavaa harjoitteluaan tähän koitokseen. Ohjelmassa tavataan myös parin värikäs ja persoonallinen taustatiimi.
  • Talvi yllätti viljelijät Pohjois-Suomessa 1968.

    Talvi yllätti viljelijät 1968

    28.01.2016Elävä arkisto
    Vaikka Lapissa oli totuttu arvaamattomaan syyssäähän, oli lumentulo jo vuoden 1968 syyskuussa yllätys. Pakkanen ja routa vaikeuttivat maanviljelijöiden työtä. Kesärenkailla luistelevat automiehet taas työllistivät alueen peltiseppiä.
  • Erkki Pirtola nojaa Tarja Halosen näköisveistokseen Helsingin taidemuseon ITE-näyttelyssä 2001.

    Erkki Pirtolaa innosti purskahtelu taiteen marginaalissa

    27.01.2016Elävä arkisto
    Kuvataiteilija ja kriitikko Erkki Pirtola oli vaihtoehtotaiteen pioneeri, tallentaja ja edusmies, joka toi julkisuuteen myös "tuntemattoman Suomen" alkuvoimaisen ITE-luovuuden. Talttumaton vastavirtailija valottaa Elävän arkiston kokoamissa haastatteluissa elämäntyötään ja kertoo, kuinka löysi sisään outsider-taiteeseen.
  • Opettaja  ja oppilaita koululuokassa

    Yksityisin varoin perustetut koulut helpottivat opintielle pääsyä 1950-luvulla

    26.01.2016Elävä arkisto
    Suomen Filmiteollisuuden lyhytfilmi Koulumme syntyvaiheita kertoo Helsingin Mannerheimintien Yhteiskoulun perustamisen vaiheista uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka. Filmi valottaa samalla myös 1950-luvun lopun kouluoloja maassamme.
  • Zarkus Poussa Iiro Rantalan vieraana Lauantaivekkarissa 2004.

    Zarkus Poussa – lyömäsoittimien suvereeni hallitsija

    26.01.2016Elävä arkisto
    Lyömäsoitintaiteilija Markus "Zarkus" Poussan kädessä soi lähes mikä tahansa soitin. Pianisti Iiro Rantala kuvaa vuoden 2004 Lauantaivekkari-ohjelmassa uutta muusikkopolvea "käsittämättömän monipuoliseksi, joka hallitsee suvereenisti miltei kaikki tyylit, soittaa useita instrumentteja, laulaa, tanssii ja näyttelee". Zarkus Poussan hän nostaa tämän polven kirkkaimmaksi edustajaksi.
  • Everstiluutnantti Jokela hyppää viimeisen laskuvarjohyppynsä.

    Everstiluutnantti Jokelan viimeinen laskuvarjohyppy

    25.01.20161Elävä arkisto
    Vuonna 1982 eläkkeelle vetäytynyt laskuvarjojääkärien kouluttaja everstiluutnantti Olavi Jokela tarkastelee ammattinsa näkökulmasta sodan ja rauhan kysymyksiä. Dokumentti on vuodelta 1983.
  • Neuvostoliittolaiset ottavat suomalaisvieraita vastaan Moskovassa heinäkuussa 1979.

    Suomalaisnuorten festivaalimatkalla Neuvostoliittoon rakennettiin ystävyyttä

    22.01.20165Elävä arkisto
    Suomen ja Neuvostoliiton välillä järjestettiin 70- ja 80-luvuilla ystävyysfestivaaleja, joiden tarkoituksena oli saattaa maiden nuorisoa yhteen. Festivaaliohjelmaan kuului mm. seminaareja, puheita, vierailuja ja illanviettoja. Vuonna 1979 ystävyysfestivaali järjestettiin Neuvostoliitossa ja vierailulle lähti junallinen suomalaisia nuorisopoliitikkoja.
  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    22.01.20163Elävä arkisto
    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.