Hyppää pääsisältöön

"Seuraavina vuosina yritän joka vuosi kehittää vauhtia lisää ja lisää"

Lahden MM-kisojen ikimuistoisia hetkiä

Tahdon!

Naimisiin – suomalaisia häätapoja

Palkitussa dokumentissa seurataan kaksia suomalaisia häitä.

Elävän arkiston koosteessa nähdään otteita Mirja Metsolan palkitusta dokumentista. Häiden valmisteluissa ja rituaaleissa kulkee mukana vanhojen talonpoikaishäiden juhlallisia ja hauskoja piirteitä.

Rakkaus ei katso sukupuolta

Pride valtasi Helsingin 2011

Sukupuolineutraali avioliitto, tasa-arvoinen avioliitto ja sukupuolisensitiivinen kasvatus. Näiden termien sisältöä selvitettiin Helsinki Pride -tapahtumassa kesällä 2011.

Aira Samulin 90 vuotta

Uskomaton Aira Samulin 90 vuotta

Aira Samulin on opettanut monet sukupolvet tanssimaan

”Haluan oppia ja opinkin joka päivä jonkin uuden asian tai ajatuksen”, sanoo 90-vuotias Aira Samulin. Teeman ohjelmapaketissa Aira puhuu elämästään ja tanssittaa suomalaisia läpi vuosikymmenten.
ti 28.2., pe 3.3. ja su 5.3.

Aira Samulinin elämäntanssi

Tanssijan henkilökuva vuodelta 2009.

Aira Samulinin energisyys on vienyt hänet läpi lukemattomien tanssiaskelien ja henkilökohtaisten tragedioiden. Ja yhä edelleen siitä riittää jaettavaksi toisillekin.

Airan tanssitunnilla

Aira Samulinin tanssitunnilla

Kolme yks, kolme yks, kaks kaks, kaks yks yks. Helppoa! Mutta tämä oli vasta popcornia. Miten taittuu macarena, tekno, hiphop tai hushus? Aira Samulin näyttää.

Katso koko sarja kerralla!

Kalapuikkokeitto

Syksy ja opiskelut alkavat. Kimppakämppikset Saara, Pilvi ja Jatta saavat naapureikseen Hanneksen ja Tanen. Estääkö oppi ojaan kaatumasta? Pääosissa muun muassa nuori Mari Perankoski.

Mörjens eli Morjensin parhaat sketsit

Mörjens on viisiosainen kooste "Morjens" -sketsisarjan parhaista paloista sekä uuden vuosituhannen sketseistä. Mukana menossa ovat Paul Olin, Stan Saanila, Mikael Crawford, Wille Wilenius, Saliven Gustavsson ja Micke Rundman.

Saimme kekseliään toiveen – nyt Kalapuikkokeitto on Areenassa

Toteutamme jatkuvasti toiveita, mutta tahdomme niitä lisää!

Saimme Instagramissa toiveen julkaista Kalapuikkokeitto-komediasarja Areenaan. Tuo toive osoitti tekijältään hienoa kekseliäisyyttä ja herätti meissä runsasta hilpeyttä. Kalapuikkokeitto on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Areenassa.

Elmo – urheilusankarimme

Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Kohti hohtavia hankia

Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21. ja sunnuntai 26.2.

Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Ulla-Maija Määttänen 1948–2017

Viro liittyy EU:hun

Virosta tulee EU-jäsen

Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

Sata vuotta Antero Alpolan syntymästä

Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

Antero Alpolan radiohuumoria

Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

Uusimmat julkaisut

  • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    Iron Maiden nauttii suurta suosiota myös Suomessa

    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Kotikadun ensimmäinen kausi nyt katsottavissa

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotkadun henkilögalleria

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Matti Ijäksen omia valintoja ja toiveohjelmia

Matti Ijäksen valinnat

Ohjaaja Matti Ijäksen valitsemat draamaohjelmat.

Ohjaaja Matti Ijäksen omasta tuotannostaan valitsemia ohjelmia katsottavissa nyt Areenassa.

Elokuvaklassikoita

Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Toiveenne kuullaan

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    22.02.2017Elävä arkisto
    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.
  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    21.02.2017Elävä arkisto
    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.
  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    17.02.2017Elävä arkisto
    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.
  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    17.02.2017Elävä arkisto
    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.
  • Nuorisokuoro Candomino ylsi nopeasti musiikilliseksi tavaramerkiksi

    13.02.2017Elävä arkisto
    Kun espoolainen kanttori Tauno Satomaa vuonna 1967 perusti nuorisokuoro Candominon, onnistui hän valamaan kuorolaisiinsa poikkeuksellisen vahvan motivaation. Herkällä korvalla kasvatettu kuoro nousi kansainväliseen maineeseen 1980-luvulla. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Candomino on yksi arvostetuimmista kuoroistamme.
  • The Hellacopters toi actionia ruotsalaiseen rock and rolliin

    10.02.2017Elävä arkisto
    Vuonna 1994 perustetun The Hellacoptersin alkuaikojen vauhdikas bensan- ja kuminkatkuinen action rock oli osa niin sanottua ruotsalaista garage rockin uutta aaltoa. Vuosien myötä yhtyeen levyillä kuultiin rauhallisempaakin poljentoa, mutta bändille ominainen kitarointi ja rytmiryhmän jyske pysyi kyydissä mukana vuoteen 2008, jolloin yhtye päätti laittaa ensimmäisen kerran pillit pussiin.
  • Hymyilkää, tämä on Piilokamera!

    09.02.2017Elävä arkisto
    Suomalaisen tosi-tv:n historiaa 1960-luvun alusta: unissakävelijä, italialainen turisti ja kiero liftari jujuttivat viattomia uhrejaan Piilokamerassa kaiken kansan nähden.
  • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    09.02.20171Blogit
    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta.
  • Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2017

    08.02.20171Blogit
    Uusi vuosi tuo mukanaan uusia vanhoja musiikkiohjelmia. Muun muassa Tuubia, Viuluviikareita ja Groovymeisseliä.
  • Q ja tähdet -sarjassa Mikko Kuustosen vieraat esiintyivät intiimisti ja avoimesti

    31.01.2017Elävä arkisto
    Ysäri-Suomen suosikkipitkätukan Mikko Kuustosen juontamaa ohjelmaa esitettiin vuoden 1992 syksystä kevääseen 1993. Musiikkiohjelmasarja toi esille kansakunnan tunnetuimpia taiteiljoita, poikkeuksellisissa puitteissa. Ohjelmassa korostettiin intiimiä tunnelmaa ja akustista tulkintaa. Perinteisten haastatteluiden sijaan annettiin tilaa vakavallekin keskustelulle. Artikkeliin on koottu sarjan syyskauden kaikki jaksot.
  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    27.01.2017Lapset
    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.
  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    26.01.20173Elävä arkisto
    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.
  • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    24.01.20174Blogit
    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.
  • Reviisori – komediaklassikko korruptiosta

    23.01.2017Elävä arkisto
    Nikolai Gogolin Reviisori-näytelmä vuodelta 1836 on viiltävän satiirinen komedia korruptoituneesta pikkukaupungista. Veli-Matti Saikkosen vuonna 1975 ohjaaman tv-sovituksen pääosia esittävät Vesa Mäkelä ja Leo Jokela.
  • Pääosassa Leo Jokela

    23.01.20176Elävä arkisto
    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.
  • Vessapaperirullan ylistys

    21.01.2017Lapset
    Vessapaperirullaa monipuolisempaa askartelumateriaalia tuskin löytyy. Kädentaitoja ja luovuutta on Pikku Kakkosen ohjelmissa kehitetty monipuolisesti kodin perustarvikkeita hyödyntämällä. Lähes aina on saatavilla kyniä, paperia, vessapaperirullia, liimaa ja sakset. Näillä tarvikkeilla syntyy niin huipputekniset raketit kuin onnittelukukat äidille - ja samalla tietysti paljon silppua ja liimajälkiä.
  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    20.01.20173Elävä arkisto
    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa. Tähän artikkeliin on koottu eri ohjelmissa haastateltavina olleiden kolmen sotaorvon kokemuksia sotaorpoudesta ja isän menettämisen vaikeudesta.
  • Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

    18.01.20171Elävä arkisto
    Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon. Tosi-tv:n uranuurtajaohjelman muita merkillisyyksiä olivat muun muassa rahantekokone, moottoriton auto, katupuhelin ja konepellin alle jäänyt mies.
  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    16.01.20171Yle Teema
    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 20.1. ja sunnuntaina 22.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    13.01.2017Elävä arkisto
    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.