Hyppää pääsisältöön

Brittibändi, joka villitsi beatlemanian veroisesti

Fennada-klassikoissa nuoruuden paheita ja nostalgiaa

Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

Anu ja Mikko -elokuva

Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

Teeman Elävässä arkistossa laukataan loppukevään laitumille

Keväinen valkovuokko.

Kevään ihanuus ja ahdistus

Kevään ihanuus ja ahdistus

Kevät ja kesän alkaminen on vapauttavaa, mutta samalla monelle myös ahdistavaa aikaa. Koulunsa päättävä painii vaikeiden valintojen kanssa ja edessä voi olla täydellinen elämänmuutos. Teeman Elävän arkiston kevätpaketti: Maanantaina 29.5. klo 12.00 Torstaina 1.6. klo 22.55 Perjantaina 2.6.

Kallion yhteiskoulun oppilaita oppitunnilla.

Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto 1923–2017

Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle hallituksen muodostamisen neuvottelutilannetta 18. toukokuuta 1979.

Mauno Koivisto – Turun fundeeraaja

Koosteessamme näkyy letkeä Manu ja tiukka valtiomies.

Mauno Koivisto (1923–2017) nousi presidentiksi Urho Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen vuonna 1982. Uudesta presidentistä tuli kansan suussa Manu. Koosteesssamme näkyy, miten hän leppoisalla tyylillään otti haltuunsa politiikan, lentopallokentät ja keskustelun Ransu Karvakuononkin kanssa. Tiukan paikan tullen presidentti Koivisto osasi myös jyrähtää. Muistamme tasavallan yhdeksättä presidenttiä.

Nuorisodraamaa kevätyössä

Minun nuoruuteni ohjelmat – muistatko sinä nämä nostalgiset kasari- ja ysärisarjat?

Oi niin nostalgisia nuortensarjoja Areenassa.

Muutama kuukausi sitten sukujuhlissa eräs vanhempi setäni kysyi tiedättekö kuule mikä on kasmasiini. No tietenkin! Me serkukset sanoimme. Kasmasiini on tietenkin Yleisradion 1990-luvun alkuun lähettämä nuorten makasiiniohjelma! Väärä vastaus, sanoi setä.

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Kotikadun kaksi ensimmäistä kautta katsottavissa Areenassa

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Kotikatu-sarja Areenassa

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.

Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa

Yle Elävän arkiston julkaisijapaketti Yle Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Radiokuunnelmia kaikille!

Täällä Pohjantähden alla

Radioteatterin 21-osainen sarja on kaikkien aikojen ensimmäinen dramatisointi, joka kattaa koko Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian alusta loppuun. Linnan teossarja kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutokset aina työväenliikkeen noususta suurlakkoon, sisällissotaan, lapualaisvuosiin kuin talvi -ja...

Peppi Pitkätossu

Astrid Lindgrenin iki-ihana klassikkoteos Peppi Pitkätossu nyt kuunnelmana. Pepin kanssa seikkailevat mm. Tommi, Annika ja herra Tossavainen.

Huumoriklassikot ovat taas täällä

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

Mutapainin ystävät -huumorisarja

Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

Ars on nykytaiteen suurkatselmus

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

Ulkolinja 40 vuotta

Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

Lue lisää:

Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Toiveenne kuullaan

Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Yhteiset tarinamme

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Matti Saijets 80 ihheed.

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt