Hyppää pääsisältöön

Fennada-klassikoissa nuoruuden paheita ja nostalgiaa

Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

Anu ja Mikko -elokuva

Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto 1923–2017

Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle hallituksen muodostamisen neuvottelutilannetta 18. toukokuuta 1979.

Mauno Koivisto – Turun fundeeraaja

Koosteessamme näkyy letkeä Manu ja tiukka valtiomies.

Mauno Koivisto (1923–2017) nousi presidentiksi Urho Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen vuonna 1982. Uudesta presidentistä tuli kansan suussa Manu. Koosteesssamme näkyy, miten hän leppoisalla tyylillään otti haltuunsa politiikan, lentopallokentät ja keskustelun Ransu Karvakuononkin kanssa. Tiukan paikan tullen presidentti Koivisto osasi myös jyrähtää. Muistamme tasavallan yhdeksättä presidenttiä.

Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Ransu Kultarannassa

Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

Koivisto Arto Nybergin vieraana

Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

Presidentit viimeisellä matkalla

Risto Rytin hautajaiset

Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

Ståhlbergin hautajaiset

K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Teeman Elävä arkisto -sarjassa katsotaan kasaria uusin silmin

Ihmisiä väestösuojassa

Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

Roger Moore (1927-2017)

Roger Moore – veijari vai pyhimys?

Roger Moore tunnetaan 70-ja 80-lukujen James Bondina.

James Bondina ja Pyhimyksenä hurmannut brittinäyttelijä Roger Moore (1927-2017) nähtiin toimittaja Maarit Tastulan vieraana Yhden illan pysäkissä vuonna 1993.

Uusimmat julkaisut

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Nuorisodraamaa kevätyössä

Minun nuoruuteni ohjelmat – muistatko sinä nämä nostalgiset kasari- ja ysärisarjat?

Oi niin nostalgisia nuortensarjoja Areenassa.

Muutama kuukausi sitten sukujuhlissa eräs vanhempi setäni kysyi tiedättekö kuule mikä on kasmasiini. No tietenkin! Me serkukset sanoimme. Kasmasiini on tietenkin Yleisradion 1990-luvun alkuun lähettämä nuorten makasiiniohjelma! Väärä vastaus, sanoi setä.

Gösta Sundqvistin syntymästä 60 vuotta

Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

Musavideopotpuri 1985–1997 Areenassa

Poika nimeltä Päivi, Pohjois-Karjala, Rakkauden työkalu, Tuhlaajapoika, Laura Jenna Ellinoora Aleksandra Camilla Jurvanen sekä Nainen toiselta planeetalta.

Kyllikki Saari katosi 64 vuotta sitten

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Kotikadun kaksi ensimmäistä kautta katsottavissa Areenassa

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Kotikatu-sarja Areenassa

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.

Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa

Yle Elävän arkiston julkaisijapaketti Yle Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Radiokuunnelmia kaikille!

Täällä Pohjantähden alla

Radioteatterin 21-osainen sarja on kaikkien aikojen ensimmäinen dramatisointi, joka kattaa koko Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian alusta loppuun. Linnan teossarja kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutokset aina työväenliikkeen noususta suurlakkoon, sisällissotaan, lapualaisvuosiin kuin talvi -ja...

Peppi Pitkätossu

Astrid Lindgrenin iki-ihana klassikkoteos Peppi Pitkätossu nyt kuunnelmana. Pepin kanssa seikkailevat mm. Tommi, Annika ja herra Tossavainen.

Huumoriklassikot ovat taas täällä

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

Mutapainin ystävät -huumorisarja

Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

Ars on nykytaiteen suurkatselmus

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

Ulkolinja 40 vuotta

Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

Toiveenne kuullaan

Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Yhteiset tarinamme

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Matti Saijets 80 ihheed.

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Tommi Läntinen esiintymässä Kansanhuvit-ohjelmassa vuonna 1996.

    Tommi Läntisen Kevät ja minä elävänä Kansanhuveissa

    05.05.2017Elävä arkisto
    Vuonna 1995 julkaistulta Tommi Läntisen Maalla, merellä ja ilmassa! -levyltä julkaistu single on suosittu eteenpäin katsova keväthitti. Kansanhuvit-tv-ohjelmassa vuonna 1996 Läntinen esitti Kevät ja minä -kappaleen ohjelman housebandin Huviorkesterin kanssa.
  • Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu

    Kuka Kotikadun hahmoista olet? Tee testi!

    27.04.2017Blogit
    Oletko Mäkimaa vai Luotola? Tee testi ja löydä oma sisäinen kotikatulaisesi.
  • Luotolan perhe (Anitta Niemi, Risto Autio, Ville Keskilä) nuotion ääressä. Ninni (Elina Erra) Hanneksen sylissä (1995:

    Kotikadun toinen kausi nyt Areenassa – nämä kaikki asiat tapahtuivat ensimmäisellä kaudella

    27.04.2017Blogit
    Kun Kotikadun toinen kausi on nyt katsottavissa Areenassa, on hyvä muistutella mieliin, mitä kotikatulaisten elämässä oli ensimmäisellä kaudella tapahtunut. Ensimmäinen kausi päättyi keväällä 1996, joten toisen kauden alkaessa elämme saman vuoden syksyä.
  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    21.04.2017Elävä arkisto
    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.
  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    18.04.2017Elävä arkisto
    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.
  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    11.04.20172Elävä arkisto
    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!
  • Eeva Litmanen, Kari Heiskanen, Ilkka Heiskanen ja Kati Bergman valintamyymälän uniformuissaan Mutapainin ystävät -sarjassa

    Oletko huumorin knoppitietäjä? Tee huumoritesti ja paljasta tietoutesi!

    11.04.20172Blogit
    Kuka on se artisti ja mitä se maksaa? Mitä oli kauhea katsoa? Luuletko tietäväsi kaiken suomalaisesta tv-huumorista? Testaa taitosi huumoritestissä ja jaa onnistumisesi koko maailmalle!
  • Tankki täyteen

    Toivotut Tankki täyteen, Velipuolikuu, Hymyhuulet ja Mutapainin ystävät nyt Areenassa

    11.04.20172Blogit
    Kun puhutaan suomalaisesta tv-huumorista, on vaikea ohittaa sellaisia sarjoja kuin Tankki täyteen, Velipuolikuu, Hymyhuulet ja Mutapainin ystävät. Niitä on kaivattu ja toivottu uudelleennähtäväksi. Siksi nämä sarjat ovat nyt kaiken kansan katsottavana Areenassa.
  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    11.04.2017Elävä arkisto
    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.
  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    11.04.2017Elävä arkisto
    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin. Ja tietenkin joka jaksossa kuultu Muistan sua Elaine.
  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    11.04.20177Elävä arkisto
    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.
  • Kaksi ikonia maalaavaa nunnaa

    Hiljaisuuden palvelijat – elämää Lintulan nunnaluostarissa

    06.04.2017Elävä arkisto
    Lintulan nunnaluostari Heinävedellä Etelä-Savossa on hiljaisuuden tyyssija. Sen asukkaat elävät hiljaista, joskin työntäyteistä arkeaan, jota rytmittävät pyhät toimitukset. Pohjantähden alla -ohjelmassa vieraillaan Pohjoismaiden ainoassa ortodoksisessa naisluostarissa vuonna 2004.
  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    06.04.20179Elävä arkisto
    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja. Artikkeli käy läpi Lähi-idän kriisin vaiheita ja tapahtumien käsittelyä Ylen reportaasissa vuonna 1968 sekä Ulkolinja-dokumenttisarjassa vuodesta 1977 alkaen kevääseen 2017.
  • Q ja tähdet -orkesteri: Kim Lönnholm, Janne Haavisto, Olli Haavisto, Pekka Lehti, Esa Kaartamo ja Harri Ala-Kojola. Istumassa J-P Virtanen ja juontaja Mikko Kuustonen.

    Q ja tähdet siirtyi kartanoista klubille ja sisähuvipuistoon

    04.04.2017Elävä arkisto
    Mikko Kuustosen musiikkiohjelmasarja jatkui keväällä 1993. Suomalaisia suosikkiartisteja ja kokoonpanoja kestittiin jälleen kuuden jakson verran Cantina West -ravintolassa sekä keravalaisessa sisähuvipuisto Planet FunFunissa. Kevätkauden vieraat olivat syyssarjaa ajankohtaisempia ja musiikkiesitysten ohessa rupateltiin syväluotaavasti.
  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    31.03.2017Elävä arkisto
    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Moderni taide oli hiipinyt Suomeen hitaasti, kun sotien jälkeen korostettiin kansallisia piirteitä. Ars-näyttelyiden yhtenä alkusysäyksenä olikin halu saada Suomeen kansainvälisen nykytaiteen kohtauspaikka. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta.
  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    24.03.2017Elävä arkisto
    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.
  • Klassikkokuunnelma Elmon selostajat

    Scifiä, dekkareita ja Suomisen perhettä – radiodraamaa laidasta laitaan Areenassa

    24.03.201726Blogit
    Uutta ja vanhaa draamaa, tunnettuja tekijöitä, rakastettuja näyttelijöitä, palkittuja teoksia. Keräsimme laajan kattauksen, mihin kaikkeen radiodraama taipuu. Kuuntele Icaac Asimovin Järjen voitto, jännitä Peter Hoegin rikossarjan vanavedessä ja luomoudu Kristian Smedsin rehevästä kielestä.
  • Kollaasi Iltatähden logoista ja juontajista.

    Nostalgiakekkerit! Nyt myös 1980-luvun Iltatähdet netissä

    21.03.2017Blogit
    Musaohjelmien klassikko Iltatähti pyöri ruudussa yhteensä kymmenen vuotta. Sen jaksot koko tältä ajalta ovat viimein nähtävinä Elävässä arkistossa ja Areenassa. Ne tarjoavat yhteensä yli 40 tuntia eilispäivän poppia vuosilta 1973–1983 – ihanaa, kamalaa, rankkaa tai hupaisaa, näkökulmasta riippuen.
  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    21.03.20173Elävä arkisto
    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.
  • Chuck Berry laulaa ja soittaa kitaraa.

    Chuck Berry puhui Ylen rocktoimittajille vain tuokion – ja sekin nauha katosi

    20.03.20177Elävä arkisto
    Ylen sinnikkäät rockreportterit tunkeutuivat rock and rollin kuninkaan tarkasti vartioituun asuntovaunuun Ruisrockissa vuonna 1976. Lyhyt haastattelu esitettiin radiossa, mutta sen jälkeen tallenne katosi. Värikäs tarina jutun tekemisestä, häviämisestä ja uudelleen löytymisestä kerrottiin Chuck Berrylle omistetussa juhlaohjelmassa vuonna 1981.