Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1973-1979

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Julkaistu , päivitetty

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 1980-luvulta

Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla.

Julkaistu , päivitetty

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1990-1999

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Julkaistu , päivitetty

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 2000-luvulta

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003.

Julkaistu , päivitetty

Elävän arkiston uudistus jatkuu

Tervetuloa uudistuvan Elävän arkiston pariin. Tiesitkö, että Elävässä arkistossa on paljon tv-sarjoja ja kokonaisia ohjelmia? Olemme parantamassa Elävän arkiston ohjelmien löydettävyyttä ja tuomme kokonaiset ohjelmat katsottavaksi myös Yle Areenassa. Ensi vaiheessa voit katsoa kokeiluluonteisesti Elävässä arkistossa julkaistuja tv-sarjoja Areenan beta-versiossa

Lue lisää blogista ja anna palautetta

Rockstopin ensimmäinen vuosi 1

Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

Tähän artikkeliin on koottu musiikkiohjelmasarjan ensimmäisen tuotantokauden jaksot sekä ensimmäinen koostejakso vuosilta 1987–88. Rockstopin ensimmäisen vuoden herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

Julkaistu , päivitetty

Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu 3

Helsingin Asematunnelin Jumo Jazzclubilla vuosina 1993–94 kuvattu kahdeksanosainen ohjelmasarja tarjoili musiikkia moneen makuun. Juontajapari Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.

Julkaistu , päivitetty

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Topless ja tissikulttuuri

Topless-tarjoilijat olivat 1990-luvun lamavuosien muoti-ilmiö. Nousukausi go-gossa esiteltiin vuonna 1992 myös vartalomaalausta ja keskusteltiin naisten rinnoista.

Julkaistu

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Jälleenrakennuksen Suomi

Suomi nousee tuhkasta 2

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen. Talvisodan seurauksena maassa oli yli 420 000 evakkoa.

Julkaistu , päivitetty

Suomen sotakorvaukset 5

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

Julkaistu , päivitetty

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla. Erityisesti sotalesket, sotaorvot tai sodassa huoltajansa menettäneet vanhukset tarvitsivat apua.

Julkaistu , päivitetty

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen 1

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

Julkaistu , päivitetty

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.

Julkaistu , päivitetty

Korkealle kansan kunto

Työväen Urheiluliitto vietti liittojuhliaan Helsingissä 1946

Aatteen ja urheilun paloa oli vahvasti ilmassa, kun Työväen Urheiluliitto vietti kolmansia liittojuhliaan Helsingissä heti sodan jälkeen eli kesällä 1946.

Julkaistu , päivitetty

1970-lukua dokumentaristien silmin

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain 1

Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Julkaistu , päivitetty

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971 1

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Julkaistu , päivitetty

Kansanedustajan työpäivä on muutakin kuin kokoustamista 1

Dokumentissa kurkistetaan Arkadianmäen kulissien taakse ja seurataan kansanedustajien arkea sekä virkistymishetkiä. Lisäksi pohditaan ennakkokäsityksiä, joita ylimmän valtiovaltamme edustajista on vuosien varrella syntynyt.

Julkaistu , päivitetty

Laulava Kankaan perhe 5

Vuonna 1975 päästiin tutustumaan laulavaan Kankaan perheeseen Multialta. Laulaen Olavi-isän sovittamia lauluja maalaistalon askareet sujuvat kuin itsestään.

Julkaistu , päivitetty

On pakko voittaa

Koulu, urheilu vai elämä? Ohjaaja Jukka Konttori piirsi menestystä kaikin tavoin himoavan nuoren mäkihyppääjän muotokuvan vuonna 1979.

Julkaistu , päivitetty

Harvinaisia haastatteluita julki

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat 18

Ainutlaatuinen aineisto valottaa jääkäriliikkeen vaiheita.

Elävä arkisto on julkaissut kolmasosan mittavasta jääkärihaastatteluiden kokoelmasta, jonka olemassaolo ei ole aiemmin ollut yleisesti tiedossa. Harvinaisten haastattelujen ansiosta pääsemme kuulemaan, miten aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915-1916 lähteneet miehet kertovat itse vaiheistaan. Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen?

Julkaistu , päivitetty

Tietoiskuja

Tietoisku: Aikavaras 2

Tietoiskussa kysytään, varastaako televisio aikanne.

Tietoiskussa vuodelta 1975 kysytään, varastaako televisio perheessänne kaiken sen vapaa-ajan, jonka voisitte viettää yhdessä?

Julkaistu , päivitetty

UMO jazzaa ja rytmittää musiikin uudeksi

Carola ja UMO

Carola vetäytyi keikkaelämästä 1970-luvun puolivälissä, mutta palasi seuraavalla vuosikymmenelle aika ajoin jazzkeikoille muun muassa UMOn solistina. Tämän yhteistyön hedelmiä tallentui myös radionauhoille.

Julkaistu
UMOn Ville ja Valle -konsertin tunnus

Ville, Valle ja kumppanit toivat 1970-luvun lastenmusaan popjazzin svengiä

Jazzmuusikko Eero Koivistoinen teki vuonna 1971 albumillisen Kirsi Kunnaksen runoihin sävellettyjä lastenlauluja. Ville ja Valle, Jussin talo ja monet muut Muusa ja Ruusa -levyn kappaleet ovat eläneet läpi vuosikymmenten eri esittäjien laulamina.

Julkaistu , päivitetty

Radioääniä Suomen ja universumin laidalta

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä 6

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat kaivavat esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Julkaistu

Ihan vitsillä

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva
Embeddausbannerikuva

Yle Shop

DVD- ja CD-levyjä, t-paitoja ja muita Yle-tuotteita voit tilata Yle Shopin verkkokaupasta Suomeen ja ulkomaille.

yle.fi/yleshop

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt

  • Kalle Holmberg ohjaa Jääkärin morsian -näytelmää (1972).
    23.04.2015 Elävä arkisto

    Holmbergin Jääkärin morsian kohahdutti maltillisuudellaan

    Kun vasemmistoradikaalina tunnettu Kalle Holmberg ohjasi kevättalvella 1971 säyseän Jääkärin morsiamen Turun kaupunginteatterissa, puhuttiin vuoden teatteritapauksesta. Oliko Holmbergista tullut nationalisti, kysyttiin ironisesti.
  • Marion Rung laulaa Tom tom tom -kappaletta Euroviisukarsinnassa.
    21.04.2015 Elävä arkisto

    Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

    Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.
  • Frederik, Riki Sorsa, Kari Kuivalainen ja Sonja Lumme 1980-luvulla Suomen euroviisukarsinnoissa
    21.04.2015 Elävä arkisto

    Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

    Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla.
  • Beat, CatCat, Edea ja Jasmine edustivat Suomea euroviisuissa 1990-luvulla
    21.04.2015 Elävä arkisto

    Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

    Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.
  • Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu lavalla
    21.04.2015 Elävä arkisto

    Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

    2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003.
  • Rockstop"-ohjelman juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.
    21.04.2015 Elävä arkisto

    Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Tähän artikkeliin on koottu musiikkiohjelmasarjan ensimmäisen tuotantokauden jaksot sekä ensimmäinen koostejakso vuosilta 1987–88.
    1
  • Tapparan Timo Susi ja Timo Jutila juhlivat mestaruutta 1987.
    20.04.2015 Elävä arkisto

    Tappara uusi lätkämestaruuden Kärppien kustannuksella 1987

    Jääkiekon SM-liigan finaaleissa kaudella 1986–87 kohtasivat Suomen kaksi parasta joukkuetta. Runkosarjan voittanut Oulun Kärpät pelasi viidennessä finaalipelissä selkä seinää vasten ja Tampereen Tapparaa pidettiinkin laajemmalla pelaajamateriaalillaan ennakkosuosikkina. Oheisessa koosteessa on katsottavissa finaalisarjan ratkaisseen ottelun kaikki maalit ja loppulöylyt.
    3
  • HIFK-HJK vuonna 1966.
    20.04.2015 Elävä arkisto

    Helsingin futisderby vuonna 1966

    Jalkapallon mestaruussarjassa pelasi kaudella 1966 kaksitoista joukkuetta. Kaksi joukkueista edusti pääkaupunkiamme. Helsingin Jalkapalloklubin ja Helsingin IFK:n väliset paikallisottelut olivat molemmilla kerroilla tasaisia.
  • Kuvakollaasi kaupunkinäkymistä ja kalastajista Kaskisissa eri vuosikymmeninä
    17.04.2015 Elävä arkisto

    Kaskinen ei kasvanutkaan metropoliksi vaan puutaloidylliksi

    Dokumentissa "Eläköön puutalokaupunki!" tutustutaan Kaskisiin, jossa puujugendromantiikka yhä kukoistaa. Alunperin suureksi kaavaillusta saarikaupungista tulikin lopulta väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki, jonka asukkaat saavat nauttia leveästä ruutukaavasta ja kauniista puutaloista.
  • Volter Kilven valokuva
    17.04.2015 Elävä arkisto

    Kirjailija Volter Kilpi oli tajunnanvirran taitaja

    Volter Kilpi (1874 – 1939) oli suomalainen tajunnanvirtatekniikkaa käyttänyt sanataiteilija, joka Kustaviin Saaristomerelle sijoittuvissa teoksissaan kuvasi elämää saaristossa. Hänen pääteoksenaan pidetään vuonna 1933 julkaistua Alastalon salissa -romaania, joka aikoinaan valittiin parhaaksi itsenäisyyden ajan suomalaiseksi teokseksi.
  • Kahvilanpitäjän pokka pitää.
    17.04.2015 Elävä arkisto

    Kummeli: Tonnin seteli

    Sketsin kahvilanpitäjää näyttelevän Heikki Silvennoisen pokerinaama on myöhemmin lähtenyt elämään omaa elämäänsä internet-meeminä.
    1
  • Nainen ja mies sovittavat naamiota kaupassa
    16.04.2015 Elävä arkisto

    Tekno ja sen johdannaiset olivat 1990-luvun rock 'n' rollia

    Elektroninen tanssimusiikki valtasi Euroopan 1980–1990-luvun taitteessa. Yhdysvalloissa syntynyt tekno ja siitä jalostuneet trance ja dance olivat Suomessakin kovassa huudossa vuosikymmenen ajan. Ympäri Suomen klubeissa, kaduilla ja metsissä järjestetyissä raveissa äänentasot ylittivät kipurajan, kun ihmiset hakivat arjen vastapainoksi rajumpia kokemuksia.
  • Julia Kristeva
    16.04.2015 Elävä arkisto

    Keitä me olemme, kysyi toiseutta tutkiva Julia Kristeva

    Ranskalaisesta psykoanalyytikko, semiootikko ja kulttuurintutkija Julia Kristevasta tuli johtava feministiteoreetikko 1990-luvulla. Hänen tutkimuksensa nousivat puheenaiheeksi Suomessa vuonna 1996, kun Kristeva kävi luennoimassa Helsingin yliopistolla.
  • Kalastaja asettelee nahkiaisia roikkumaan.
    15.04.2015 Elävä arkisto

    Nahkiaisen salattu elämä

    Kummallisen näköinen nahkiainen elää kesällä meressä jotenkin huomaamatonta elämää. Syksyllä tilanne muuttuu ja kalaa alkaa nousta virtoihin. Dokumentissa vuodelta 1983 selvitetään nahkiaisen elon salaisuuksia sekä esitellään kalan pyydystämistä Simojoella.
  • Bärlin-karhu sauvakävelee Berliinissä
    15.04.2015 Elävä arkisto

    Berliiniläiset kansoittivat sauvakävelykurssit

    Vuonna 2004 pyrittiin suomalaisista luomaan kuvaa urheilevana ja innovatiivisena kansana. Berliiniläiset innostuivat perisuomalaisesta sauvakävelystä ja pian kaupungin puistot täytti Nordic Walking -kurssit, joilla opeteltiin oikeaa sauvakävelytapaa.
  • Suomen kaartilaisia Turkin sodan jälkeen (1878).
    14.04.2015 Elävä arkisto

    Turkin sodan veteraanit muistelevat

    Eräs Yleisradion varhaisimmista ääniaarteista on vuonna 1937 tehty radiohaastattelu, missä Suomen kaartin sotilaat muistelevat palvelusaikaansa autonomian aikana. Haastatelluista kahdella on kerrottavanaan hyväntuulisia muistoja Turkin sodasta 1877-1878.
    1
  • JyP HT:n joukkue pukukopissa 1985.
    14.04.2015 Elävä arkisto

    Liiganousija JyP HT kasvatti jyväskyläläisiä kiekkoilijoita

    Jyväskylän JyP HT nousi jääkiekon SM-liigaan vuonna 1985. Joukkuetta valmensi Erkka Westerlund.
    1
  • Kirjailija Günter Grass Mukkulassa (1981).
    13.04.2015 Elävä arkisto

    Günter Grass kirjoitti sodanjälkeisestä syyllisyydentunteesta Saksassa

    Kirjailija Günter Grass (1927–2015) nosti teoksissaan esiin saksalaisten sodanjälkeisen syyllisyydentunteen. Kirjallisista töistään Grass toipui kuvataiteen avulla ja tuli tunnetuksi myös graafikkona. Saksalaiskirjailija vieraili kirjallisuustapahtumissa myös Suomessa, ja Jyväskylässä työväen kulttuuritapahtumassa 1981 häntä haastatteli toimittaja Markku Lehto.
    1
  • Laulaja David Lee Roth Kamera kiertää -ohjelman haastattelussa
    13.04.2015 Elävä arkisto

    David Lee Roth oli seksisymboli ja supliikkimies

    1980-luvun seksisymboli ja moottoriturpa David Lee Roth muistetaan parhaiten Van Halen -yhtyeen keulakuvana, jonka ilmava ja energinen lavaesiintyminen nosti hänet rock-eliittiin.
  • Työmiehiä istumassa rakennustyömaalla Uudessakaupungissa
    10.04.2015 Elävä arkisto

    Uusikaupunki teollistui vauhdilla

    Arvi Auvisen ohjaama kantaa ottava dokumentti kertoo nopean teollistumisen seurauksista ihmisten, kaupungin ja luonnon välisissä suhteissa Suomen teollistuneimmalla paikkakunnalla, Uudessakaupungissa.