Hyppää pääsisältöön

Katso koko komea sarja

Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

Jo joutui armas aika

Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
ti 24., pe 27. ja su 29,5,

Rautateistä Häräntappoaseisiin – kotimaisen tv-draaman huippuhetkiä

Rautatie

Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

Siunattu hulluus

Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

Häräntappoase

Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

Alpo "Allu" Korvasta joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

Sinun tarinasi kertoo Ylen tarinan

"Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

Kesämaukasta Vanamon ja Kolmosen ohjeilla luonnon helmassa

Sisäelimiä nuotiolla

Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Jazz juhlii Suomessa: Jazzliitto 50 v. – April Jazz 30 v.

Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

Vapaasti ladattavaksi ja muokattavaksi

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva elävä arkisto,embeddaus

Yle Arkivet

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    24.05.2016Elävä arkisto
    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979.
  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    20.05.2016Elävä arkisto
    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.
  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    20.05.2016Elävä arkisto
    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.
  • The Renegades – rockin vierastyöläiset Suomea villitsemässä

    19.05.2016Elävä arkisto
    Kotimaassaan melkoisen tuntematon brittibändi nousi 1960-luvun Suomessa huippusuosioon.
  • Lasse Mårtensonin ja Sara Ekelundin seurassa Linnanmäellä

    17.05.2016Elävä arkisto
    Lasse Mårtenson johdattaa katsojat Linnanmäen arkipäivään vuonna 1974 kuvatussa filmissä. Tuolloin huvipuistossa oli myös eläimiä kuten norsunpoikanen Citta, jota Mårtenson pääsi laulaen kylvettämään. Linnanmäen historiasta ja yllättävistä arjen tilanteista kertoo ohjelmapäällikkö Sara Ekelund.
  • Pyhiinvaeltajat matkaavat helluntaiksi Rocíoon rukoilemaan pyhää Blanca Palomaa

    13.05.2016Elävä arkisto
    Lounais-Espanjassa sijaitsevassa Rocíon kylässä järjestetään helluntaisin uskonnollinen juhla, joka kokoaa satojatuhansia pyhiinvaeltajia kaikkialta Espanjasta rukoilemaan ja juhlimaan pyhää Neitsyttä, Blanca Palomaa.
  • Irak houkutteli suomalaisia rakentajia 1970- ja 80-luvuilla

    11.05.20164Elävä arkisto
    Sadat suomalaiset rakennusmiehet lähtivät 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella Lähi-itään työn ja paremman palkan perässä. Suomalaiset rakennusyhtiöt olivat tuolloin haluttuja yhteistyökumppaneita muun muassa Saudi-Arabiassa, Libyassa ja etenkin Irakissa.
  • Saaristolaiselämää Saaristomeren kansallispuiston kyljessä

    10.05.2016Elävä arkisto
    Ykkösdokumentissa Marian saari (1996) tutustutaan Kemiönsaaressa Holman saarella asuvaan 27-vuotiaaseen Maria Sjöbergiin. Holman lisäksi saaristolaiselämään tutustutaan muun muassa Vänössä ja Berghammissa. Saarien lähellä sijaitseva Saaristomeren kansallispuisto haluaa edesauttaa lähisaarien asukkaiden elämää.
  • Porno -68 – paljon porua mutta vähän pornoa

    09.05.2016Elävä arkisto
    Raflaavasti nimetty Porno -68 -taidetapahtuma lupasi enemmän kuin antoi, mutta sai silti aikaan pienen kulttuurikohun Tampereella joulukuussa 1968. Siitä tehdyssä tv-reportaasissa nähdään harvinaisia välähdyksiä undergroundin ja vastakulttuurin tuolloisista edustajista.
  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    06.05.2016Elävä arkisto
    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.
  • Äiti, isä ja 19 lasta

    03.05.2016Elävä arkisto
    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955.
  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    03.05.2016Elävä arkisto
    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet.
  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    28.04.2016Elävä arkisto
    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.
  • Vandalismi ja varkaudet koituivat Helsingin ensimmäisten kaupunkipyörien kohtaloksi

    26.04.2016Elävä arkisto
    Vuonna 2000 pääkaupunkimme toi syntymäpäiviensä yhteydessä kaduilleen uuden vaihtoehdon kaupunkiliikenteeseen. Kyseessä olivat kirkkaan vihreät kaupunkipolkupyörä, joita sai lainata käyttöönsä pientä rahapanttia vastaan.
  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    26.04.2016Elävä arkisto
    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.
  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    26.04.2016Elävä arkisto
    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.
  • Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

    25.04.2016Elävä arkisto
    Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.
  • Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

    22.04.20167Elävä arkisto
    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.
  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    21.04.2016Elävä arkisto
    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.
  • "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

    21.04.2016Elävä arkisto
    Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi. Osa loitsuista oli arkisempia ja käytössä jokapäiväisessä elämässä karjanhoidosta kipujen lievitykseen.