Hyppää pääsisältöön

Äiti, isä ja 19 lasta

Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955.

Kun äiti on väsynyt

Lastenohjelma vuodelta 1974 pohtii äitien väsymystä.

Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.

Onko isä äiti?

Kuuluisivatko kotityöt myös isälle ja mikä on äitienpäivän merkitys? 60-luvun modernia isän mallia näyttävät toimittaja Pekka Holopainen ja kirjailija Gunnar Mattsson. Työmiesporukkaa naistentöihin tarttuminen naurattaa.

Ihan tavallinen äiti

Äiti näyttää ihan tavalliselta ja tekee ihan tavallisia äitien asioita, kertovat lapset vuonna 1967 äitienpäiväksi tehdyssä haastattelussa.

Ilman palkkaa

Äitienpäivälaulujen ylittämätöntä aatelia

Äitienpäivälaulujen ylittämätöntä aatelia on Harlan Howardin kappale No Charge, suomalaisittain Ilman palkkaa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010

Sananvapaudesta

Sananvapaus sanomalehdistössä

Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

Hannu Salama lukee Juhannustansseja

Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

Kohu Muhammed-pilakuvista

Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

Ihmisoikeudet Kiinassa

Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

Uusimmat julkaisut

  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    Dora ei tahdo muuttaa pois saareltaan.

    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

Vapaasti ladattavaksi ja muokattavaksi

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.

30 vuotta historian vakavimmasta ydinvoimalaonnettomuudesta

Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

Jazz juhlii Suomessa: Jazzliitto 50 v. – April Jazz 30 v.

Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva

Yle Arkivet

Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson

Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker. Svenska Yle har ett unikt avtal med Moomin Characters som ger oss rätt att publicera muminberättelser i sin helhet.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    06.05.2016Elävä arkisto
    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.
  • Äiti, isä ja 19 lasta

    03.05.2016Elävä arkisto
    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955.
  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    03.05.2016Elävä arkisto
    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet.
  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    28.04.2016Elävä arkisto
    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.
  • Vandalismi ja varkaudet koituivat Helsingin ensimmäisten kaupunkipyörien kohtaloksi

    26.04.2016Elävä arkisto
    Vuonna 2000 pääkaupunkimme toi syntymäpäiviensä yhteydessä kaduilleen uuden vaihtoehdon kaupunkiliikenteeseen. Kyseessä olivat kirkkaan vihreät kaupunkipolkupyörä, joita sai lainata käyttöönsä pientä rahapanttia vastaan.
  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    26.04.2016Elävä arkisto
    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.
  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    26.04.2016Elävä arkisto
    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.
  • Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

    25.04.2016Elävä arkisto
    Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.
  • Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

    22.04.20166Elävä arkisto
    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.
  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    21.04.2016Elävä arkisto
    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.
  • "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

    21.04.2016Elävä arkisto
    Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi. Osa loitsuista oli arkisempia ja käytössä jokapäiväisessä elämässä karjanhoidosta kipujen lievitykseen.
  • Radion alkuaikoina kuuluttajalla oli monta roolia

    19.04.20162Elävä arkisto
    Yleisradion alkuvuosina radiokuuluttajat toimivat uutistenlukijoina, ohjelmien kuuluttajina, ulkolähetysten selostajina ja esiintyjien vastaanottajina. Radioäänen lisäksi kuuluttaja saattoi vastata laaja-alaisesta ohjelmaosastosta. Kuuluttajalegendat Markus Rautio, Carl-Erik Creutz, Kaisu Puuska-Joki ja Ebba Jacobson-Lilius muistelevat vanhoja aikoja radion 40-vuotisjuhlakahveilla marraskuussa 1966. He ovat kokoontuneet tuttuun Fabianinkadun studioon.
  • Tappara kiekkomestariksi 1986 surunauhat hihoissaan

    19.04.20161Elävä arkisto
    Jääkiekon SM-liigan kauden 1985–86 viides finaaliottelu miteltiin Tampereen Hakametsän jäähallissa. Mestaruus oli katkolla kotijoukkue Tapparalle, jota vastaan luisteli HIFK Helsingistä. Koosteessa on katsottavissa finaaliottelun kaikki maalit. Kevään finaalisarja oli alkanut Tapparan osalta järkyttävällä tavalla, kun joukkueen pitkäaikainen huoltaja Raimo Paavola sai surmansa auto-onnettomuudessa.
  • Suomalaiset auttajat taistelevat maailmalla tauteja ja kurjuutta vastaan

    18.04.2016Elävä arkisto
    Lastenlääkärin töitä sodan runteleman Afganistanin syrjäseuduilla, kamppailua hiviä vastaan Botswanassa ja tavallisten perheiden auttamista Sri Lankassa. Kolme maailmalle lähtenyttä suomalaista auttajaa kertoo tarinansa vuoden 2006 Tosi tarinan dokumenteissa.
  • Korkeasaaren vauhdikkaalle alkutaipaleelle kuului juopottelua ja merimiehiä

    15.04.2016Elävä arkisto
    Korkeasaari 100 vuotta -dokumentissa (1989) nähdään vanhoja filmejä eläintarhan alkuvaiheilta, kuullaan sen värikästä historiaa sekä tutustutaan tarhan asukkeihin ja työntekijöihin. Dokumentti on kuvattu Korkeasaaren 100-vuotisjuhlavuonna.
  • Titanicilta selviytynyt Anna Turja kertoo uppoamisyöstä

    15.04.2016Historia
    Eletään vuotta 1912, kun 18-vuotias Anna Turja päättää muuttaa sisarensa luokse Amerikkaan. Anna lähtee satojen muiden suomalaisten tapaan Pohjanmaalta kohti Hankoa ja sieltä edelleen Southamptoniin. Oulaisista lähteneellä Annalla on lippu neitsytmatkalle 10.4.1912 lähtevälle Titanicille.
  • Rajaseudun poikamiehet elämän mantelia etsimässä

    15.04.2016Elävä arkisto
    Töiden tekeminen, metsästys ja juhliminen. Järjestys vaihtelee päivän mukaan. Näistä elementeistä koostuu pohjoiskarjalaisen poikamiehen elämä 2000-luvun alussa kuvatussa Erkko Lyytisen dokumentissa Rajaseudun poikamiehet. Jotain miesten elämästä kuitenkin puuttuu. Jotain, jonka vuoksi käydä töissä ja metsällä tai jättää tivolin pyörittäminen vähemmälle.
  • Toimitusjohtaja Martin Saarikankaan debyytti nimettiin kauden 1994 jalkapallolimboksi

    14.04.20161Elävä arkisto
    Martin Saarikangas toimi vuonna 1994 Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä jääkiekon SM-liigan puheenjohtajana. Saarikankaan perustama telakkayhtiö Masa-Yards Oy taas oli samana vuonna Turun Palloseuran jalkapallojoukkueen pääsponsori. Urheiluvaikuttajan arvovallan kunniaksi Saarikangas nimettiin kauden alkajaisiksi osaksi TPS:n joukkuetta ja hän debytoi Veikkausliiganurmilla elokuussa. Saarikangas oli 57-vuotias ja temppu huomioitiin ulkomailla asti.
  • Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun

    12.04.2016Elävä arkisto
    Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen. .
  • HIFK kiekkoili SM-kultaa 1980 – tv-uutisissa pohdittiin liigan rahavirtoja

    12.04.2016Elävä arkisto
    Kahdeksankymmentäluvulle tultaessa jääkiekon SM-liiga oli alkanut pyöriä rahan voimin. Laji oli noussut Suomen suosituimpien joukkoon ja se oli myös varsin kaupallinen viihdemuoto. Oheinen uutisraportti on Ylen ainoa säästynyt kuvatallenne vuoden 1980 kiekkofinaaleista. Voiton vei HIFK Helsingistä.