Elämän kevät: Maailmalle 2

Dokumentin päähenkilönä 16-vuotias pienviljelijän poika 1977

Eero Tuomikosken elokuvakertomus vuodelta 1977 kuvaa kehitysalueen nuoren tilannetta hetkellä, jolloin koulu on takana ja työnhaku edessä. Elokuvan päähenkilönä on Hannu Halonen, 16-vuotias pienviljelijän poika Pohjois-Karjalasta.

Julkaistu

Joko joutui armas aika?3

Ohjelmissa seurataan oppikoululaisten ja ylioppilaiden kevätjuhlia vuonna 1974 sekä abiturienttien ja ylioppilaiden aatoksia vuonna 1988. Haastatteluissa pienimmät kertovat koulun olevan tylsää, lukiolaisilla on tulevaisuus vielä auki.

Julkaistu

Kesäkumibiisejä

PMMP: Kumivirsi 1

"Kesä tulee! Jos ei tuu niin pannaan tulemaan!"

Kesä tulee! Jos ei tuu niin pannaan tulemaan! Näin aloitti PMMP vuoden 2005 Kesäkumibiisin Kumivirsi.

Julkaistu , päivitetty

Elävän arkiston uudistus jatkuu

Tervetuloa uudistuvan Elävän arkiston pariin. Tiesitkö, että Elävässä arkistossa on paljon tv-sarjoja ja kokonaisia ohjelmia? Olemme parantamassa Elävän arkiston ohjelmien löydettävyyttä ja tuomme kokonaiset ohjelmat katsottavaksi myös Yle Areenassa. Ensi vaiheessa voit katsoa kokeiluluonteisesti Elävässä arkistossa julkaistuja tv-sarjoja Areenan beta-versiossa

Lue lisää blogista ja anna palautetta

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1973-1979

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Julkaistu , päivitetty

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 1980-luvulta

Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla.

Julkaistu , päivitetty

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1990-1999

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Julkaistu , päivitetty

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

Kaikki euroviisujen Suomen karsinnat 2000-luvulta

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003.

Julkaistu , päivitetty

Nuoruutesi soundtrack?

Ohimennen-ohjelman logo Kuusiston linnan raunioilla

Ohimennen sai musiikkitähdet hupsuttelemaan 2

Ohimennen on ehkä 1960-luvun muistetuin pop-ohjelma. Ohjelman juontajina toimivat Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen ja Markku ”Mape” Veijalainen.

Julkaistu
Rockstop"-ohjelman juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.

Rockstopin ensimmäinen vuosi 10

Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

Julkaistu , päivitetty
Soundchek-musiikkia ilman rajoja 1993-94

Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu 3

Soundcheck tarjoili musiikkia moneen makuun 1993–94. Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.

Julkaistu , päivitetty

Jälleenrakennuksen Suomi

Suomi nousee tuhkasta 2

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen. Talvisodan seurauksena maassa oli yli 420 000 evakkoa.

Julkaistu , päivitetty

Suomen sotakorvaukset 5

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

Julkaistu , päivitetty

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla. Erityisesti sotalesket, sotaorvot tai sodassa huoltajansa menettäneet vanhukset tarvitsivat apua.

Julkaistu , päivitetty

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen 3

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

Julkaistu , päivitetty

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.

Julkaistu , päivitetty

Korkealle kansan kunto

Työväen Urheiluliitto vietti liittojuhliaan Helsingissä 1946

Aatteen ja urheilun paloa oli vahvasti ilmassa, kun Työväen Urheiluliitto vietti kolmansia liittojuhliaan Helsingissä heti sodan jälkeen eli kesällä 1946.

Julkaistu , päivitetty

Uuden vuosikymmenen murheenkryynit

1970-lukua dokumentaristien silmin

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain 1

Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Julkaistu , päivitetty

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971 1

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Julkaistu , päivitetty

Kansanedustajan työpäivä on muutakin kuin kokoustamista 1

Dokumentissa kurkistetaan Arkadianmäen kulissien taakse ja seurataan kansanedustajien arkea sekä virkistymishetkiä. Lisäksi pohditaan ennakkokäsityksiä, joita ylimmän valtiovaltamme edustajista on vuosien varrella syntynyt.

Julkaistu , päivitetty

Laulava Kankaan perhe 5

Vuonna 1975 päästiin tutustumaan laulavaan Kankaan perheeseen Multialta. Laulaen Olavi-isän sovittamia lauluja maalaistalon askareet sujuvat kuin itsestään.

Julkaistu , päivitetty

On pakko voittaa

Koulu, urheilu vai elämä? Ohjaaja Jukka Konttori piirsi menestystä kaikin tavoin himoavan nuoren mäkihyppääjän muotokuvan vuonna 1979.

Julkaistu , päivitetty

Tietoiskuja

Tietoisku: Aikavaras 2

Tietoiskussa kysytään, varastaako televisio aikanne.

Tietoiskussa vuodelta 1975 kysytään, varastaako televisio perheessänne kaiken sen vapaa-ajan, jonka voisitte viettää yhdessä?

Julkaistu , päivitetty

Radioääniä Suomen ja universumin laidalta

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä 6

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat kaivavat esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Julkaistu

Ihan vitsillä

Ohjelmia embedattavaksi, valokuvia ja tehosteita ladattaviksi

Embeddausbannerikuva
Embeddausbannerikuva

Yle Arkivet

Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson

Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker. Svenska Yle har ett unikt avtal med Moomin Characters som ger oss rätt att publicera muminberättelser i sin helhet.

Julkaistu , päivitetty

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt

  • Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson parvekkeella grillaamassa
    29.05.2015 Elävä arkisto

    Kesäkeittiö: Grillijuhlat kerrostalon parvekkeella

    Yleisradio esitti 1970-luvun lopussa aina 1990-luvun alkuun asti Kesäkeittiö-nimistä ruokaohjelmaa, jonka juontajina sekä kokkeina toimivat Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson. Kesäkuussa 1985 esitetyssä jaksossa kokit grillaavat kerrostaloasunnon parvekkeella ruokia juhlaa varten.
  • Äänitarkkailija Bengt Johanssonin kädet radiostudion äänipöydän ohjaimilla.
    29.05.2015 Elävä arkisto

    Elektronimusiikki alkoi surista Ylessä jo 1950-luvulla

    Yleisradio alkoi esitellä elektronimusiikkia 1950-luvun lopulla. Seuraavalla vuosikymmenellä Ylestä tuli nousevan sähkömusiikin tärkeä tukija.
  • Tyttö
    29.05.2015 Elävä arkisto

    Suomalaisessa onnelassa mekot ovat puhtaita ja hiukset kammattuja

    Tyttöjen mekot ovat puhtaita ja poikien hiukset on kammattu Suomea esittelevässä filmissä, joka englannin- ja saksankielisinä versioina piirtää särötöntä Suomi-kuvaa maailmalle. Fennadan vuonna 1965 valmistama filmi ”People with a future” antaa Suomesta kuvan puhtoisena onnelana, tulevaisuuden kansana, jonka kaikki asiat on järjestetty oikein ja viisaasti.
  • Hannu Leidenin Havana Black yritti murtautua Yhduysvaltain markkinoille
    29.05.2015 Elävä arkisto

    Suomirock ylitti maiden ja median rajoja 1980-luvulla

    1980-luvulla suomalainen rock syrjäytti hetkeksi iskelmän kevyen musiikin kaupalliselta valtaistuimelta. Kotimaan menestys synnytti uskoa myös kansainvällisiin pyrkimyksiin, vaikka todellisia läpimurtoja saatiin odottaa vielä vuosikaudet. Hannu Leidénin Havana Black ja Puka Oinosen Nights of Igunana kävivät kokeilemassa onneaan Kaliforniassa asti. Rockin menestys synnytti myös uusia medioita, paikallisradioiden rinnalla nousi lehtiä. Niistä tärkeimpiä oli Rami Kuusisen luotsaama Rumba. Rumbaan tuli töihin itse myös muusikkona toiminut ja myöhemmin Helsingin Sanomiin rocktoimittajaksi siirtynyt Ilkka Mattila.
  • Toimistotalo Pietarissa
    29.05.2015 Elävä arkisto

    Venäjän propagandasodan etulinjassa marssii trolliarmeija

    Kun Itä-Ukrainassa puhkesi sota huhtikuussa 2014 Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välille, Venäjällä aloitettiin EU:n ja Ukrainan vastaisen propagandan massiivinen levittäminen. Keskeisessä roolissa tässä informaatiosodassa oli trollaaminen eli virheellisen ja harhauttavan tiedon tuottaminen internetissä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin erityisiä yrityksiä.
  • Nasty Suicide ja Michael Monroe esiintyvät.
    28.05.2015 Elävä arkisto

    Hanoi Rocks: Up Around the Bend

    John Fogertyn kappaleesta tuli Hanoi Rocksin suurin hitti 1980-luvulla. Kappale päätyi yhtyeen kasarikauden viimeiselle levylle viime tingassa. Coverin sovitti kitaristi Nasty Suicide, joka myös toimi poikkeuksellisesti kappaleen soolokitaristina.
  • Mirja Ovaska ja Olli Soinio (1972).
    28.05.2015 Elävä arkisto

    Nakuteeri askartelutti 1970-luvun alun lapset

    1970-luvun alussa lapsuuttaan eläneet muistavat Nakuteerin, luovuuteen kannustaneen lastenohjelman. Samalla ohjelmapaikalla vuorotteli Hyrrä, jonka tehtävä taas oli valistaa lapsia tiedollisesti.
  • Ihamuotila (Kari Heiskanen) antaa selventävän lausunnon (1983).
    27.05.2015 Elävä arkisto

    Velipuolikuun poliittista jargonia edistyneille

    Velipuolikuun klassikkosketsissä Ihamuotila (Kari Heiskanen) selittää tilanteen televisiokatsojille. Lausunnossa käydään ytimekkäästi läpi syyt ja seuraamukset, lupaukset ja motiivit. Vai käydäänkö? Väärinkäsitysten välttämiseksi koko puhe on luettavissa alapuolella.
    3
  • Turisti ottaa kuvaa Tiibetiin vievän junan ravintolavaunun ikkunasta
    27.05.2015 Elävä arkisto

    Maailman korkein junarata vie Tiibetiin

    Kesällä 2006 Kiina yhdisti Tiibetin valtavaan rautatieverkostoonsa. Rata Golmudista Tiibetin pääkaupunkiin Lhasaan nousee yli viiden kilometrin korkeuteen.
  • Kaksi miestä baarissa
    26.05.2015 Elävä arkisto

    Kummeli: Toimittaja kertoo vitsin

    Pitkän linjan toimittajalla Jykällä on työstressiä. Deadline painaa päälle, sillä lehti on menossa painoon. Entä jos sanoisikin työnantajalle suorat sanat ja jäisi nauttimaan ravintola-aamiaisestaan hyvässä seurassa? "Me istumme nyt tässä ja pidämme hauskaa! Lehti menee painoon ilman suakin!" uhoaa Jykän kaveri. Jykä on samaa mieltä.
  • Laiva
    26.05.2015 Elävä arkisto

    Suomi hurmasi auringollaan 1960-luvun matkailijat

    Upeita järvimaisemia, kauniita hiekkaharjuja ja kesäistä saaristoa tarjosi 1960-luvun Suomi kesämatkailijalle. Hienossa, mustavalkoisessa filmissä esitellään kesäinen paratiisi, jonne sopii turistin tulla.
  • Rajavartijat hangilla, susijahdissa 1963.
    25.05.2015 Elävä arkisto

    Rajavartiosto julisti sudelle sodan

    Näytelmällisessä elokuvassa Pohjois-Karjalan rajavartijat lähtevät joukolla jahtaamaan aluetta terrorisoivaa sutta. Nämä Suomen miehekkäimmät, rehdeimmät ja luotettavimmat miehet hyödyntävät jahdissa Rajakoulussa opittuja jaloja taitoja. Sutta vastaan käydään myös psykologista sotaa. Filmi on vuodelta 1963, sen lyyrisestä selostuksesta vastaa Paavo Noponen ja sen on ohjannut Kauko Vuorensola.
  • Mika Taanila
    25.05.2015 Elävä arkisto

    Mika Taanila ja median taide

    Elokuvaohjaaja ja kuvataiteilija Mika Taanila teki ensimmäiset videotaideteoksensa jo 1990-luvulla. Häntä onkin tituleerattu suomalaisen videotaiteen ja kokeellisen dokumenttielokuvan pioneeriksi. Persoonalliset teokset sijoittuvat dokumentin, avantgarden ja kuvataiteen välimaastoon.
  • Toimittaja haastattelee Aaro Savinaista hänen tilallaan Suojärvellä.
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Katoavaa karjalaisuutta

    Rahvaan runot -dokumentissa kerrotaan karjalaisesta kansanperinteestä ja sen taitajat, entiset Karjalan suojärveläiset, esittävät pajulauluja, loitsuja, itkuvirsiä ja kalevalaista laulantaa.
  • Kirjailija Henrik Tikkanen lasten seurassa
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Kirjailija Henrik Tikkanen oli ristiriitainen monilahjakkuus

    Henrik Tikkanen (1924 – 1984) oli helsinkiläissyntyinen kirjailija, toimittaja ja piirtäjä. Vuonna 1971 tehdyssä ohjelmassa Tikkanen ja hänen työtoverinsa sekä läheisensä kertovat tästä monipuolisesti lahjakkaasta persoonasta.
  • Väsynyt äiti nojaa käteensä (1974).
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Kun äiti on väsynyt

    Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.
  • Reino "Pappa" Ruotsalainen valmensi 1987 Kouvolan KooKoota.
    22.05.2015 Elävä arkisto

    Pappa Ruotsalaisen KooKoo nousi jääkiekon SM-liigaan

    Esittelyssä jääkiekon SM-liigaan kauden 1986–87 päätteeksi noussut Kouvolan KooKoo ja joukkueen päävalmentaja Reino "Pappa" Ruotsalainen.
  • Metsämaisemaa
    21.05.2015 Elävä arkisto

    Uusiutuvaa energiaa -sarja etsi ratkaisua maailman energiapulaan

    Kolmeosainen sarja Uusiutuvaa energiaa (2005) pohti, millä ekologisesti kestävillä vaihtoehdoilla voitaisiin vastata koko maailmaa koskettavaan ilmasto- ja energiaongelmaan. Monissa uusiutuvissa energiamuodoissakin piilee huonot puolensa.
  • Ilkka Uotila (Stig Framåt)
    21.05.2015 Elävä arkisto

    Ufoilua ja valoilmiöitä Suomessa

    Suomalaisten kertomat ufohavainnot kiinnostivat mediaa 1960–1970-luvun taitteessa. Joihinkin tapauksiin on löytynyt selitys, mutta osa on jäänyt selvittämättömiksi mystisiksi ilmiöiksi, joista todisteeksi ovat jääneet vain silminnäkijöiden kertomukset. Tunnetuimpina havaintoina pidetään muun muassa Pudasjärven ja Imjärven ufotapauksia.
  • Gugi Kokljuschkinin tie vei teinitahdestä levypomoksi
    21.05.2015 Elävä arkisto

    Suomalaisen rockin 1980- ja 90-lukujen vallankäyttäjät

    Suomirockin ammattimaistuminen oli nopea prosessi ja se siirsi valtaa kansainväliseen tapaan levy-yhtiöihin ja mediaan. Keskeisiä hahmoja olivat suurten kansainvälisten musiikkijättien Suomen osastojen toimitusjohtajat Gugi Kokljuschkin ja Hobo Puhakka, nuoremmasta polvesta esiin nousi monia vahvoja hahmoja, mm. Gabi Hakanen. Myös median valta kasvoi, yksi tärkeimmistä henkilöistä oli Yleisradion useissa keskeisissä tehtävissä toiminut Jukka Haarma.