Hyppää pääsisältöön

Sotiemme sankarit

Keskuudessamme elää yli 50 000 henkilöä, joilla on omakohtainen kokemus maamme puolustamisesta toisen maailmansodan myllerryksessä vuosina 1939-1945.

2000-luvun Suomessa sotaveteraaneiksi kutsutaan miehiä, jotka osallistuivat talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan. Myös Lotta Svärd -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan sotaveteraaneiksi.

Viimeinen vuoden 1918 sisällissodassa sotinut veteraani kuoli vuonna 2008.

Vuosina 1939-1945 käytyihin sotiimme osallistui noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Joka kahdeksas heistä menehtyi sodassa. Heistä, jotka palasivat, sai pysyvän sotavamman joka neljäs.

Poliittisesti suomalaissotaveteraanit olivat merkittävä voima etenkin 1970-luvulla. Tuolloin politiikassa oli mukana aina ylintä johtoa myöden sodan käyneitä miehiä enemmän kuin koskaan muulloin.

Ajoittain esitetään veteraanien saaneen 1960-1970-luvuilla osakseen laajamittaista väheksyntää. Tutkimusten mukaan väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Elävän arkiston näytteissä veteraanit ja heidän läheisensä saavat puheenvuoron itse.

Teksti: Petra Himberg

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    24.03.2017Elävä arkisto
    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.
  • Suomen kaartilaisia Turkin sodan jälkeen (1878).

    Turkin sodan veteraanit muistelevat

    14.04.20152Elävä arkisto
    Eräs Yleisradion varhaisimmista ääniaarteista on vuonna 1937 tehty radiohaastattelu, missä Suomen kaartin sotilaat muistelevat palvelusaikaansa autonomian aikana. Haastatelluista kahdella on kerrottavanaan hyväntuulisia muistoja Turkin sodasta 1877–1878.
  • Suomalaisjääkäreitä matkalla Saksan itärintamalle (1916/1917).

    Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat

    23.02.201520Elävä arkisto
    Harvinaisten haastattelujen ansiosta pääsemme kuulemaan, miten aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915-1916 lähteneet miehet kertoivat itse vaiheistaan. Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen? Tämä mittava haastatteluaineisto ei aiemmin ole ollut yleisesti tiedossa.
  • Valma Seppä muistaa monta tarinaa vuosistaan lottana

    02.01.2015Elävä arkisto
    Valma Seppä toimi lottana talvisodassa ja jatkosodassa. Radiohaastattelussa vuodelta 1990 kuulija kuljetetaan noihin aikoihin ja tunnelmiin muisteluiden ja musiikin avulla. Sitkeän naisen kertomuksissa on useammankin jännitysnäytelmän ainekset – Valman onnistui selvitä säikähdyksellä niin desanteista kuin miinoistakin. Voimia sodan keskellä antoivat oman veljen toiveikkaat runot sekä Mannerheimin sanat.
  • Sotalesket olivat sodan hiljaisia jälkitaistelijoita

    15.02.2013Elävä arkisto
    Talvisodan ja jatkosodan myötä Suomeen syntyi uusi sosiaaliluokka. Rauhan tultua maassa oli yli 30 000 sotaleskeä, joiden vastuulla oli 50 000 sotaorvon kasvatus. Elämistä sävyttivät tuolloin niukat olot ja tiukka moraali. Nuorten naisten siveyttä vahti erityisesti kirkko, joka muistutti lesken uhrista. Leskiä ohjeistettiin mm. lauseella ”Älkää antako polun sankarihaudoille ruohottua”.
  • Sankarivainajan kotiinpaluu rajan takaa

    27.06.2011Elävä arkisto
    Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa mahdollisti toisen maailmansodan aikaisten sankarivainajien etsinnät Venäjän puolella. Ohjelma näyttää, millaista vapaaehtoistyö oikeasti on.
  • Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

    Rintamalotan tarina

    30.03.2011Elävä arkisto
    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."
  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011Elävä arkisto
    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
  • Uuteen elämään

    14.01.2010Elävä arkisto
    Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista. Noin 200 000 vammautui. Heistä noin 94 000 nuorta miestä sai pysyvän vamman.
  • Kioski-Matin sota

    13.01.2010Elävä arkisto
    Vuonna 2004 Matti Pirhonen on 83-vuotias ja pitää sekatavarakioskia Uukuniemellä. Matin pitkä elämäntaival päättyi tammikuussa 2010, dokumentissa Kioski-Matti muistelee nuoruuden päiviään sodan keskellä.
  • Marskin ritarit Linnassa

    07.12.20092Elävä arkisto
    Mannerheim-ristin ritarit saivat odottaa kutsua Linnan juhliin liki 50 vuotta. Vuodesta 1994 alkaen he ovat olleet juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita.
  • Lentäjä-ässät Pokela ja Karhila

    Lentäjä-ässät Pokela ja Karhila

    25.09.2009Elävä arkisto
    Sotien aikaiset lentäjä-ässät eli "Pilvenveikot" Väinö Pokela ja Kyösti Karhila jatkoivat lentäjäuraansa siviilissäkin.
  • Kenraaliluutnantti evp Aksel Airo (A. F. Airo) haastateltavana kotonaan Heinolassa 1978.

    Vaikeneva kenraali A. F. Airo

    03.03.20092Elävä arkisto
    Kenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä. Leo Lehdistö ja Pekka Holopainen haastattelivat A. F. Airoa tammikuussa 1978.
  • Ruotsiin saapuneiden evakoiden odotusta teltassa. Poikalapsi syö karamellia. (1942)

    Isättömät pojat

    30.12.2008Elävä arkisto
    Sodan pojat ja veteraani-isät puhuvat sodan vaikutuksesta isyyteen ja miehen malleihin. Reijo Sahlbergin toimittama ohjelma avaa näkökulmia yli sukupolvien.
  • Pentti Iisalo - ritari mieheksi

    31.10.2008Elävä arkisto
    Kun Pentti Iisalo syksyllä 1941 nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, tarkoitti se käytännössä vaaran kasvua hänen omassa elämässään. Myöhemmin se toi mukanaan julkisuutta.
  • Viimeinen elossa oleva punakaartilainen Aarne Arvonen muistelee Suomen sisällissotaa.

    Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen

    30.01.20085Elävä arkisto
    Suomen vanhin asukas eli 111-vuotiaaksi elänyt Aarne Arvonen kuoli vuonna 2008. Aarne Arvonen joutui Suomen sisällissodan jälkeen vankileirille Tammisaareen, missä espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen vangitun.
  • Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

    27.12.20072Elävä arkisto
    Oliko Suomen merkittävimpiin sotilaallisiin johtajiin kuulunut K. L. Oesch (1892 - 1978) sotakone vai upseeriksi naamioitunut kasvitieteilijä? Tästä otetaan selvää vuonna 1967 toimitetussa henkilökuvassa. Aikalaistensa mielipiteitä kommentoi itse Oesch.
  • Ähtärin veteraanikuoro kuvattuna dokumenttiin.

    Veteraanin iltahuuto

    16.08.20072Elävä arkisto
    Kalervo Hämäläisen laulu Veteraanin iltahuuto on arvokas muistutus nuorempien polvien hyväksi tehdystä työstä. Samanniminen on myös vuonna 2006 nähty tv-dokumentti Ähtärin veteraanikuoron toiminnasta.
  • Laine, Johan Einar, synt. 1903

    12.06.2007Elävä arkisto
    Sotaveteraanin häätötarina kertoo suomalaisesta todellisuudesta vuonna 1970.
  • Adolf Ehrnroothin arkku Helsingin tuomiokirkossa (2004).

    Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset

    21.02.20073Elävä arkisto
    Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.