Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Metsän siimeksestä vierailevat

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    17.10.2016Luonto
    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Lapintiainen

    17.10.2016Luonto
    Talitiaisen kokoisen, isopäisen lapintiaisen selkä on lämpimän ruskea, vatsa vaalea ja kyljet ruosteenruskeat. Posket ovat valkoiset, päälaki ruskea ja kurkku tumma.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

    17.10.2016Luonto
    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

    17.10.2016Luonto
    Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    17.10.2016Luonto
    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    17.10.2016Luonto
    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

    17.10.2016Luonto
    Mustarastasta isompi kuukkeli muistuttaa olemukseltaan ja lento- ja liikkumistavoiltaan närheä. Sillä on pitkä pyrstö ja pienehkö nokka. Yläpuoli on harmaanruskea, alapuoli, siiventaive ja pyrstönsivut oranssit. Yhteysäänet ovat naukuvia, viheltäviä ja rääkyviä.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

    17.10.2016Luonto
    Käpytikka on mustarastaan kokoinen, päältä musta ja alta valkoinen tikkalaji. Hartialla on iso ja soikea valkoinen laikku ja vatsan takaosa on kirkkaanpunainen. Päälaki ja niska ovat mustat ja posket valkoiset. Koiraan niskassa on punainen laikku.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Närhi

    17.10.2016Luonto
    Naakan kokoinen, tanakka ja isopäinen närhi on pääosaksi harmaanpunertava. Pyrstön tyvi on valkoinen, ja siivessä on mustaa ja valkoista, siiventaipeessa sininen laikku. Äänet ovat karheaa rääkynää, naukaisuja ja soitimella visertelyäkin. Närhi matkii taitavasti monia muita lintulajeja.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

    17.10.2016Luonto
    Punatulkku on talitiaista isompi ja pulleampi, kuin vailla kaulaa. Nokka on kolmiomainen ja pyrstö pitkähkö. Selkä on vaalean siniharmaa, siipisulat ja päälaki mustat. Koiras on alta helakanpunainen, naaras punertavanharmaa.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Harmaapäätikka

    17.10.2016Luonto
    Käpytikkaa isompi ja rotevampi, isopäinen harmaapäätikka on päältä sammalenvihreä, alta vaaleampi, vihertävänharmaa. Pää on tasaharmaa, mutta koiraalla on otsassa punainen laikku.
  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpushaukka

    17.10.2016Luonto
    Solakan varpushaukan yläpuoli on harmaa tai rusehtava, alapuoli tummaraitaisen vaalea. Yli 2-vuotiaan koiraan yläpuoli on siniharmaa, rinta ja posket oranssit.