Hyppää pääsisältöön
Sitruunaperhonen imee mettä auringontähden kukassa elokuussa Hatanpään arboretumissa Tampereella

Bongaa kevät 2017

Seurataan kevään tuloa yhdessä!

Bongasitko leskenlehden? Löysitkö kotikuntasi ensimmäiset hiirenkorvat? Ota kuva heräävästä luonnosta ja lisää se kartalle. Seurataan kevään tuloa yhdessä!

nostokuva

Planeettamme maa II - tulossa 1.4.

Tätä on odotettu! BBC:n upea luontodokumenttisarja Planeettamme maa saa jatkoa Avarassa luonnossa huhtikuussa. Lauantaina 1.4. alkaen Yle TV1 klo 18.45 sekä Yle Areenassa katsottavissa jo heti lähetyspäivän aamuna 14 vrk:n ajan.

Miljoonan linnunpöntön logo.
Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä
Sinitiaisen poikue pöntössä.

Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Pajulintu laulaa puussa.

Tunnista lintu - opas aloittelijoille

Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

Helmipöllön tuijotus.

Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

Parhaat palat

Susi.

Tässäkö Suomen paras susiäänite?

Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.

metsä

Pelastetaan Suomen metsät!

WWF:n Metsänhoito-opas tarjoaa keinoja, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä.

Kenttäkiitäjäinen on hohtaa vihreää metallinväriä.

Ötökkätieto tutustuttaa monimuotoiseen pihaluontoon

Opi tunnistamaan lajeja ja toimimaan puutarhassa.

Tiesitko, että kukkaravukki voi vaihtaa väriään alustan mukaan väijyäkseen saalista tai että kenttäkiitäjäiset hohtavat vihreää metallinväriä? Upouusi Ötökkätieto-palvelu auttaa tunnistamaan ötököitä kiehtovasti.

Eränkävijät

Mies ja suomenlapinkoira pilkillä tunturissa.

Arktinen erämaa ei tunne armoa

Tunturissa kannattaa aina tarkkailla säätä.

Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä.

Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

Eränkävijät esittelee katsojalle metsästystä nykypäivänä

Uusi sarja Eränkävijät seuraa neljän intohimoisen eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon. Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.

Yle luonto Instagramissa

Uusimmat sisällöt - Luonto

  • valkoselkätikka

    Keväiset rummuttajat: Valkoselkätikka

    Valkoselkätikka syö joskus rasvaa ruokintapaikoilla.

    Valkoselkätikka on käpytikkaa hieman isompi. Mustan selän valkoisesta keskiosasta haarautuu leveitä valkoisia poikkijuovia siipisulille. Vaalean vatsan takaosa on vaaleanpunainen, ja kupeilla on pitkittäisiä tummia viiruja. Koiraan päälaki on punainen, naaraan musta. Soidinrummutus on pitempi (2 s) ja harvatahtisempi kuin käpytikalla, ja kutsuääni vaimeampi ”gyk, gyt”.

  • Harmaapäätikka

    Keväiset rummuttajat: Harmaapäätikka

    Harmaapäätikka käy ruokintapaikoilla rasvaa nokkimassa.

    Käpytikkaa isompi ja rotevampi, isopäinen harmaapäätikka on päältä sammalenvihreä, alta vaaleampi, vihertävänharmaa. Pää on tasaharmaa, mutta koiraalla on otsassa punainen laikku.Soidinhuuto on haikea, loppua kohti laskeva vihellys ”kiik-kiik-kii kii kyy kyy kjy kju”.

  • Pohjantikka männynrungolla lumimaisemassa

    Keväiset rummuttajat: Pohjantikka

    Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi.

    Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi. Sen höyhenpuvussa ei ole lainkaan punaista. Selkäpuoli on musta valkoista keskiosaa lukuun ottamatta, vatsapuoli valkoinen. Kupeilla on harmaita epäselviä viiruja. Koiraalla päälaki on sitruunankeltainen, naaraalla viiruisen vaalea. Pohjantikan soidinrummutus on rytmiltään harvempi kuin käpytikan ja kestää 1,5 s (käpytikan 1 s). Kutsuääni on vaimea ”git”.

  • Pikkutikka istuu koivunoksalla.

    Keväiset rummuttajat: Pikkutikka

    Talvella pikkutikan pääruokaa ovat lahopuissa elävät toukat.

    Pikkutikka on vain talitiaisen kokoinen ja lyhyenläntä. Pää on pyöreä ja nokka hento. Mustassa yläpuolessa on valkoisia poikkijuovia. Alapuoli on kokonaan valkoinen (ei lainkaan punaista).Soidinääni on kimeä, hieman samea piipitys ”piik-piik…”, joka toistuu 8–13 tavun sarjoina. Rummutus on 1,5-sekuntinen pärrytys.