Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Roihkaisu voi olla hyvä lisä luonnonsuojelun keinovalikoimaan

Pönttötalkoot ovat oivaa vapaaehtoisuutta.

Tutkijat havaitsivat, että ihmiset saatiin helpoiten mukaan sellaisiin suojelutoimenpiteisiin, jotka ovat toteutettavissa yksinkertaisesti – kuten pellonreunoihin jätettävät suojavyöhykkeet – ja joihin ei tarvita erillistä osaamista tai isoa taloudellista panostusta. Yksinkertaisimmillaan vapaaehtoista suojelua voi harrastaa järjestämällä vaikkapa pönttötalkoot.

Pönttöpesintä: Ihastuttava leppälintu

Leppälintu pesii isoaukkoisissa pöntöissä.

Jos tuntee leppälinnun laulun, niin etelärannikon asukas voi olla sitä mieltä, että leppälintu on harvinainen. Keski-Suomen korkeudella alkaa paljastua, että laji on jo sangen yleinen. Ja viimeistään Kuusamon metsäteitä kulkiessa huomaa, että se on itse asiassa aika yleinen.

Pönttöjä yhteensä jo

Rekisteröi pönttösi tästä!

Pöntöt kunnittain

 

Pöntöt pähkinänkuoressa

Mikä Miljoona linnunpönttöä?

Suomen puihin aiotaan nostaa miljoona linnunpönttöä.

Maaliskuun alussa käynnistyvä Miljoona linnunpönttöä -kampanja nostaa Suomen oksistoon miljoona toimivaa linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Nämä miljoona pönttöä ovat erinomainen ensiapu kolopesijöiden koko ajan pahenevaan asuntopulaan. Nyt tarkistetaan vanhat pöntöt, rakennetaan uusia ja rekisteröidään ne. Samalla syntyy Suomen ensimmäinen kuntakohtainen linnunpönttökartta. Tervetuloa mukaan maailman suurimpiin pönttötalkoisiin.

Pönttömyyntipaikkoja

Etsi tältä listalta lähin paikka hankkia pönttöjä.

Kysyimme Miljoona linnunpönttöä -kampanjan Facebook-ryhmässä, mistä saa ostaa kelpoja linnunpönttöjä. Tässä ryhmäläisten vinkit. Kerro meille muistakin paikoista kommenteissa.

Pönttöpesintä

Pönttöpesintä: Viirupöllö on myyränpurija

Lintu saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä.

Kaukaa kuultuna viirupöllön huhuilua voi olla vaikea erottaa pihapiiriä vartioivan karvaturrin haukahteluista. Viirupöllö on yleensä aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, mutta se on liikkeellä ravinnon perässä myös öisin. Viirupöllö saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä. Niiden osuus pesimäaikaisesta ravinnosta on yli 75 prosenttia. Myyrien ja linnunpoikasten ohella pesistä on löytynyt myös oravien, lumikoiden, kärppien ja liito-oravien jäänteitä. Rotat ovat saaliina yllättävän harvinaisia.

Kuka pöntössäni asuu?

Pönttöpesijöiden tunnistamisen lyhyt oppimäärä. Katso, kuuntele ja tutki tästä, mikä lintu pöntössäsi mahdollisesti pesii.

Pönttöohjeita

Näin ripustat linnunpöntön valtion monikäyttömetsään

Metsähallitus tarjoaa mahdollisuuden ilman erillislupaa.

Osana Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa Metsähallitus tarjoaa mahdollisuuden ripustaa linnunpöntön valtion monikäyttömetsiin. Ripustamista varten ei kampanjan aikana tarvitse kysyä erillistä lupaa.

Pönttöhauskaa

Mikä Suomen pönttölintu olet?

Tee leikkimielinen testi!

Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä

  • Pönttöpesintä: Ihastuttava leppälintu

    Leppälintu pesii isoaukkoisissa pöntöissä.

    Jos tuntee leppälinnun laulun, niin etelärannikon asukas voi olla sitä mieltä, että leppälintu on harvinainen. Keski-Suomen korkeudella alkaa paljastua, että laji on jo sangen yleinen. Ja viimeistään Kuusamon metsäteitä kulkiessa huomaa, että se on itse asiassa aika yleinen.

  • Pönttöpesintä: Viirupöllö on myyränpurija

    Lintu saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä.

    Kaukaa kuultuna viirupöllön huhuilua voi olla vaikea erottaa pihapiiriä vartioivan karvaturrin haukahteluista. Viirupöllö on yleensä aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, mutta se on liikkeellä ravinnon perässä myös öisin. Viirupöllö saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä. Niiden osuus pesimäaikaisesta ravinnosta on yli 75 prosenttia. Myyrien ja linnunpoikasten ohella pesistä on löytynyt myös oravien, lumikoiden, kärppien ja liito-oravien jäänteitä. Rotat ovat saaliina yllättävän harvinaisia.

  • Kuka pöntössäni asuu: Töyhtötiainen

    Iloisesti tirrittävä ääni.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka pöntössäni asuu: Puukiipijä

    ”Tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.