Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Minä pääkuva

Keskusteluja muusikoiden kanssa.

Uusimmat sisällöt - Minä

  • Kerkko Koskinen – mies, joka ei kerro itsestään mitään

    Kerkko Koskisen haastatteleminen on taitolaji.

    Säveltäjä Kerkko Koskisesta on kirjoitettu paljon juttuja, joissa puheenvuoro on annettu hänen lähipiirilleen. Ratkaisu on ymmärrettävä, sillä Koskisesta itsestään on liki mahdotonta saada mitään irti. Tässä haastattelussa Koskinen puhuu vaihteeksi omalla äänellään ja yrittää vastata kysymyksiin muun muassa hankalasta maineestaan, ulkopuolisuudestaan, jääkiekkonuoruudestaan ja siitä, kuinka hän olisi halunnut mieluummin elokuvaohjaajaksi kuin musiikintekijäksi.

  • Tuomas Holopainen: Nightwish-karavaani kulkee jatkossakin

    Nightwish jää tauolle, mutta "jatkuvuutta on edelleen".

    Nightwish on kaksikymmentä vuotta jatkuneen uransa aikana saavuttanut miltei kaiken, minkä rockbändi voi. Vuodet ovat vaatineet myös veronsa, mutta yhtyettä johtaa silti sama mies, jonka unelmasta kaikki sai alkunsa. Ja vaikka Tuomas Holopainen pitääkin seuraavaksi vuoden tauon Nightwishistä, hän tietää, että "jatkuvuutta on edelleen, siitä ei tarvitse kenenkään olla huolissaan".

  • Sami Hynninen – Metallimuusikon matka Mikä-Mikä-Maahan

    Sami Hynnisen musiikki on kuin psykoosi muutettuna ääneksi.

    Muun muassa Reverend Bizarresta, KLV:stä, Opium Warlordsista, The Puritanista ja Tähtiportista tuttu Sami Hynninen on ollut pimeiden voimien riivaama lapsuudestaan lähtien. Siksi kaikki hänen tekemänsä musiikki on kuin psykoosi muutettuna ääneksi. Musiikin ulkopuolella Hynninen elää maailmassa, missä ei ole aikuisten asioita.

  • Janne Westerlund ja muutoksen välttämättömyys

    Tarvitseeko maailma enää yhtäkään uutta laulua?

    Circlestä, Plain Ridesta, Pharaoh Overlordista ja soolourastaan tuttu Janne Westerlund ei ole yhden muotin mies. Yhtenä hetkenä hän tykittelee heviriffejä verkkosukkahousuissa ja vaaleanpunaisissa minishortseissa, toisena nousee lavalle pelkkä banjo seuranaan. Kriitikoiden suopeudesta huolimatta Westerlund sanoo usein miettivänsä, tarvitseeko maailma enää yhtäkään uutta laulua.