Hyppää pääsisältöön

Media ja digitaidot -osio antaa eväitä nykyajan tietotulvassa navigoimiseen. Tuemme mm. medialukutaitoa, lähdekriittisyyttä, teknologiaymmärrystä, monilukutaitoa ja vuorovaikutustaitoja.

Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

#Digitreenit

Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

Digitreenit 23: Twitter – osallistu rohkeasti

Twitterissä on omat niksinsä.

Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

Koodauksen ABC

Televisio, jossa koodia.

Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

Kuvien takana

Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

Vinkkejä mediataitoihin

5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

Uusimmat sisällöt - Media- ja digitaidot

  • Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria

    Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia

    Valeuutisilla voi olla vakavia seurauksia tosielämässä.

    Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

    Digitreenit 23: Twitter – osallistu rohkeasti

    Twitterissä on omat niksinsä.

    Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

  • Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen

    Näin ilmiannat Facebookin valeuutisia - ja mitä sitten tapahtuu?

    Johtaako valeuutisen ilmianto Facebookissa mihinkään?

    Maailman vaikutusvaltaisimmaksi mediaksi kutsuttu Facebook on luvannut karsia valeuutisia. Facebook tarjoaa myös suomeksi täppää Se on valeuutinen. Kysyimme Facebookilta, johtaako valeuutisen ilmiantaminen mihinkään. Selkeätä vastausta ei saatu. Niinpä teimme pienen testin.