Hyppää pääsisältöön

YH

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    14.06.2016 Sinun tarinasi
    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.
  • Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

    01.06.2011 Elävä arkisto
    Julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana. Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja, joita poliisi puolestaan parhaansa mukaan ratsasi.
  • Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

    27.05.2011 Elävä arkisto
    Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.
  • Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

    23.05.2011 Elävä arkisto
    Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.
  • Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

    20.05.2011 Elävä arkisto
    Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.
  • Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä

    20.05.2011 Elävä arkisto
    Liiallisen isänmaallisen propagandan havaittiin jatkosodan aikana vain ärsyttävän rintamamiehiä. Asemiesillat olivat viihteellinen vaihtoehto joukkojen mielialan ylläpitämiseksi.
  • Sanoma välirauhasta

    06.05.2011 Elävä arkisto
    Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.
  • Salakuljettaja muistelee

    07.04.2011 Elävä arkisto
    ”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.
  • Rintamalotan tarina

    30.03.2011 Elävä arkisto
    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."
  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011 Elävä arkisto
    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
  • Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

    08.03.2011 Elävä arkisto
    Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.
  • Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939

    03.12.2010 Elävä arkisto
    Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.
  • Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys

    24.11.2010 Elävä arkisto
    Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen olivat ennen sotia Suomen laivaston ylpeys. Itsenäisen Suomen laivaston runkona olivat vallankumouksen pyörteissä Venäjän laivastolta Suomeen jääneet alukset.
  • Venäläisen lentoupseerin haastattelu

    17.11.2010 Elävä arkisto
    Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.
  • Talvisodan kuvat

    16.11.2010 Elävä arkisto
    Talvisodan ahdingosta ja Suomen taistelusta itsenäisyytensä puolesta valmistettiin filmejä myös ulkomaiseen levitykseen. Sotaa käyvä pieni maa sai osakseen sympatiaa erityisesti Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
  • Jäähyväiset aseveljille

    14.05.2010 Elävä arkisto
    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.
  • Miinanraivausta Suomenlahdella

    29.01.2010 Elävä arkisto
    Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.
  • Ostoskierros 1940-luvulla

    28.01.2010 Elävä arkisto
    Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.
  • Maan hallitus kansan palvelijana

    11.12.2009 Elävä arkisto
    Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.
  • Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

    03.12.2009 Elävä arkisto
    Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

Sivut