Hyppää pääsisältöön

Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.

Tiedeykkönen Extra podcastit

Tiedeykkönen Extra mainoskuva Biologia podcastille.

Biologiaa

Mistä on kyse lääketieteen ja bioteknologian ilmiöissä ja menetelmissä? Podcast-sarja avaa lääketieteen ja bioteknologian käsitteitä. Käsittelyssä geeniteknologian ja molekyylibiologian asioita sekä modernia synteettistä biologiaa. Sarja tuo esiin biologisen maailman monimutkaisuuden; mm. miten yksilöllinen lääketiede on mahdollista. Sarja muistuttaa myös siitä, että geeniteknologia on mahdollista DNAn on universaalin luonteen vuoksi.

Osa 1: Synteettistä biologiaa, bioinformatiikkaa ja in silico
Osa 2: Koeputkesta klinikkaan - in-vitrosta, ex- ja in -vivoo
Osa 3: Mitä on yksilöllinen lääketiede?
Osa 4: Mikä on solukuolema

Tiedeykkönen Extra mainoskuva Puiden biologinen kello podcastille.

Puiden biologinen kello

Koivu on sokea ja totaalisesti kasvi, mutta se ei sekoile aikatauluissa. Täysikuulla se pysyy järjissään paremmin kuin ihmiset. Mutta mistä puun biologinen kello tietää, että tammikuussa on talvi vaikka lämpöaalto huijaa? Entä miksi taimen siirto pohjois-eteläsuunnassa sotkee sisäisen kellon, kaipaako puu juurilleen? Tutustu lähimpään koivuun!

Osa 1: Miten koivu näkee onko valoisaa vai pimeää?
Osa 2: Miksi kaukaa haetut taimet eivät osaa talvehtia?
Osa 3: Miksi koivu varautuu talveen jo kesällä?
Osa 4: Miten puu tekee talveksi pakkasnestettä?

Uusimmat sisällöt - Tiede

  • kelloja, kuvakollaasi

    Mitä meillä oli ennen kuin meillä oli aikaa? Avaruusromua 7.5.2017

    Ei mitään, vastaa tähtitieteilijä Stephen Hawking.

    Ei mitään, vastaa tähtitieteilijä ja professori Stephen Hawking. Hän sanoo, että aika syntyi alkuräjähdyksessä vajaat 14 miljardia vuotta sitten. Sitä ennen ei ollut aikaa. Silloin syntyi se aika, jota mekin parhaillaan elämme, koemme ja mittaamme. Monesti korostetaan, kuinka tärkeää ja tavoiteltavaa on elää hetkessä, elää täysillä. Entä musiikkia tehdessä? Improvisoidessa? Musiikki tapahtuu tässä ja nyt, mutta sillä on historiansa ja tulevaisuutensa. Avaruusromussa aikaa ja musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.