Hyppää pääsisältöön

Syöpä karannut solukuolemalta – synteettinen biologia pakottaa syövän kuolemaan?

Solujen luonnollinen MYC-geeni hirttää päälle syövässä

Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Joskus solujen lisääntymisen ja kuoleman säätely voi pettää. Silloin solunjakautuminen on hallitsematonta, ja syöpä voi kehittyä. MYC-geenillä on tässä oma osuutensa. Nyt tutkijat yrittävät saada selkoa MYC-geenin säätelystä ja tätä kautta löytää täsmällisiä ja yksilöllisiä syöpälääkkeitä.

Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

Mikromuovia on löydetty Suomen järvistä. Samoista järvistä, joista otamme juomavettä. On mahdollista, että kaikkein pienimmät mikromuovipartikkelit pääsevät puhdistamojen läpi juomaveteen. Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde.

Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

Tiilenpäitä vai terapiaa?

Vankilat eivät estä rikollisuutta, päinvastoin.

Suomalaisissa vankiloissa istuu kolmisen tuhatta vankia. Yleinen mielipide huutaa kovempia rangaistuksia. Tutkimukset sanovat toista. Kovemmat rangaistukset jopa lisäävät rikollisuutta, eikä vankila paranna. Tarvitaanko vankiloita? Vai toimivatko ne vain rikollisten korkeakouluina? Mikä olisi tehokas tapa ehkäistä rikosten uusiminen?

Uusimmat sisällöt - Tiede

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Voiko ihminen kohta elää 200-vuotiaaksi - nuorena ja terveenä?

    Uudet geeniräätälöintimenetelmät mullistavat lääketieteen.

    Tulevaisuudessa Noora, kuusikymppinen, hyvin työnsä tehnyt nainen, voidaan palkita työurasta kantasolunuorennuksella. Ikääntyessä kantasolut väsyvät ja niihin kertyy mutaatioita. Solujen uudelleenohjelmoinnilla ikääntymisen merkkejä voi korjata. Pian Noora on uusi ihminen - tai ainakin melkein. Osaa hänen soluistaan on räätälöity. Olisiko tällainen tulevaisuus mahdollinen tai toivottava?

  • Tiilenpäitä vai terapiaa?

    Vankilat eivät estä rikollisuutta, päinvastoin.

    Suomalaisissa vankiloissa istuu kolmisen tuhatta vankia. Yleinen mielipide huutaa kovempia rangaistuksia. Tutkimukset sanovat toista. Kovemmat rangaistukset jopa lisäävät rikollisuutta, eikä vankila paranna. Tarvitaanko vankiloita? Vai toimivatko ne vain rikollisten korkeakouluina? Mikä olisi tehokas tapa ehkäistä rikosten uusiminen?