yle.fi


Olet tässä

Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin sikainfluenssasta

julkaistu 11.11.2009 klo 15:09, päivitetty 13.11.2009 klo 10:04

Kuva: YLE Etelä-Karjala

Etelä-Karjalan Radion Studiossa sikainfluenssaa koskeviin kysymyksiin vastasivat Etelä-Karjalan Keskussairaalan infektioylilääkäri Pekka Suomalainen, Lappeenrannan johtava lääkäri Pekka Keränen, sekä alueellisen pandemiajohtoryhmän puheenjohtaja Jouko Saramies.

Mikä on tuorein tilanne sikainfluenssarokotteiden suhteen Etelä-karjalassa

Pekka Keränen: Rokottaminen on tapahtunut valtioneuvoston ohjeiden mukaan ja olemme noudattaneet sen mukaista järjestystä. Tilanne on melko sama koko maakunnassa, eli raskaanaolevat ja valtaosa 6kk-64 -vuotiaista riskiryhmiin kuuluvista on rokotettu pääosassa. Esimerkiksi Lappeenrannan osalta ongelmana on ollut se, että rokotteet ovat loppuneet, vaikka intoa olisi. Lappeenrannassa on ongelmia ollut enemmän kuin muualla.

Milloin rokotetta saadaan lisää?

PK: Huomenna ja perjantaina päästään rokottamaan.

Kuinka paljon maakunnassa on sikainfluenssaan sairastuneita.

Jouko Saramies: Arviolta noin toista tuhatta koko maakunnassa, eli periaatteessa virusta ei voi välttää. Sairaalahoidossa on ollut kymmenisen henkilöä. Joku aina pääsee pois ja joku tulee tilalle.

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Pekka Suomalainen: Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla sikainfluenssan arvioidaan olevan vaikeampi kuin muilla. Alkuvaiheessa riskiryhmämääritelmä oli melko väljä. Yksi vaihtoehto alussa oli se, että olisimme menneet Kela-kortin mukaan. Nyt olemme pyrkineet selvittämään ne, joilla on vaikeahko altistava perussairaus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilla on tästä tarkka ohjeistus.

Pitääkö olla lääkärintodistus mukana, jolla todistetaan riskiryhmään kuuluminen?

PS: Varmasti se helpottaa, sillä muuten rokottava henkilöstö saattaa johtua kohtuuttomaan tehtävään. Esimerkiksi tavallinen ruokavaliolla hoidettava sokeritauti ei tarkoita riskiryhmään kuulumista niin, että se oikeuttaa rokotukseen. Tablettihoitoista diabetesta sairastava kuuluu riskiryhmään.

Kannattaako rokote ottaa, jos on sairastanut flunssaa ja on syönyt kuurin Tamiflu-lääkettä.

PS : Rokote kannattaa ottaa, kun olo sen sallii.

Kuuluuko rokotusjonoon, jos sairastaa paksusuolen tulehdusta?

PS: Tällöin kuuluu riskiryhmään ja rokote tulee ottaa.

Aiheuttaako rokote sikiölle haittaa, jos kuudennella kuulla raskaana olevat ottaa rokotteen ja saa siitä oireita.

JS: Rokote ei sisällä virusta, eikä lapseen voi siirtyä mitään elävää virusta. Näin ollen lapselle ei myöskään ole haittaa.

Voiko rokotteen ottaa, jos ei tiedä onko taudin jo sairastanut?

PS: Voi ottaa ja kannattaakin ottaa.

Sisältääkö rokote sulfaa?

PS: Ei. Muita säilytysaineita siinä on, mutta määrät ovat niin pieniä, että rokotteen voi ottaa ellei aikaisemmista rokotteista ole tullut vakavia oireita. Tämä on myös esimerkiksi ensimmäinen rokote, jossa on kananmunaa niin vähän, että myös kananmuna-allergikot voivat sen ottaa.

Minkälainen sikainfluenssa tautina on?

PS: Se on influenssavirus. Se on siinä mielessä erilainen, että väestössä ei ole tällaisesta kokemuksesta. Esimerkiksi kausi-influenssalle on monille vastustuskykyä. Monet tulevat sairastumaan, koska tämä tarttuu herkästi pisaratartuntana. Suurelle osalle se on helppo, mutta joillekin se on vaikea. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun pandemiaa voidaan hoitaa lääkkeellä.

Keskeiset oireet?

PS: Kova kuuma ja kurkkukipu. Voimakkaat lihaskivut, päänsärky ja tähän on liittynyt myös ripulia. Sitten tauti pahenee muutamien päivien ajan. Sikainfluenssassa monet ovat myös oireettomia.

Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?

PS: Jos on hengitysvaikeuksia ja paineen tunnetta rinnassa. Yleisesti silloin kun muutenkin hakeutuisi.

Kuuluuko riskiryhmään jos sairastaa syöpää?

PK: Riippuu syövän vaiheesta. Jos syöpä on hoidettu ja leikkauksesta on kulunut aikaa, niin silloin ei kuulu aikaa. Jos hoidot taas ovat päällä, niin silloin henkilö kuuluu riskiryhmään.

Menevätkö hoidetuista vaivoista tiedot rokotusta antaviin paikkoihin?

PK: Kyllä, jos potilas antaa siihen luvan

Mikä on itämisaika?

PS: Itämisaika on lyhyt, eli keskimäärin noin kahdesta kolmeen päivään. Kahdesta seitsemään päivään.

Kumoaako kuumetta alentava lääke rokotteen tehon?

JS: Ei ole tutkittua tietoa. Jos helpottaa oloa, niin voi ottaa.

Miten tauti on tarttunut riskiryhmään kuulumattomiin yli 65 vuotiaisiin?

Virusvarmennetuista tautitapauksista Suomessa on ollut lähes 2500. Näiden joukossa yli 65-vuotiaita on ollut 25 tapausta.

Kuuluuko riskiryhmään jos on leikattu rintasyöpä hiljattain ja jos lääkitys on päällä vielä?

PK: Kyllä rokottaisin tällaisen tapauksen.

Kuuluuko osteoporoosia sairastava riskiryhmään?

PS: Ei kuulu

Miksei puolustusvoimia valjastettu rokotuksiin mukaan?

PK: Tämä on ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisten suoritettava tehtävä. Toki myös puolustusvoimat rokottavat omiaan tällä hetkellä.

Onko tilanne hallussa?

JS: Tilanne maakunnassa on verraten hyvin hallussa. On otettava huomioon, että rokottaminen on myös aikaa vievää. Lisäksi ihmisten hyvä halukkuus rokotuksiin on ollut meille yllätys. Myös tämä on aiheuttanut rokotteiden loppumista. Terveyskeskusten toimintakyky on parantunut kaiken aikaa.

Mihin mennessä myös terveet rokotetaan?

PS: Vielä siitä ei ole tehty päätöstä, mutta mikäli päätös tehdään niin varmasti tammi-helmikuuhun mennessä.

Mistä rokote tulee Suomeen?

PS: Rokotus tulee Belgiasta missä tehdään tällä hetkellä kymmeniä miljoonia rokotteita ympäri Eurooppaa. Rokote on hieno saavutus, sillä koskaan ei tällaista rokotetta näin tehokasta rokotetta näin nopeasti. Esimerkiksi Suomessa tämänlaisen rokotteen valmistamiseen menisi vuosia aikaa.

Tiedetäänkö rokotteesta liian vähän?

PS: Sivuvaikutuksia seurataan tällä hetkellä erittäin tarkasti. Vakavia sivuvaikutuksia ei ole tullut ja esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaavalla rokotteella on rokotettu jo pitkään?

Paljon rokote maksaa?

PS: Yksi rokote maksaa valtiolle noin seitsemän euroa.

Onko rokotusohjelman johtamisessa parantamisen varaa?

PK: Varmasti myös parantamisen varaa on. Me emme välttämättä aina kuitenkaan tiedä miten paljon rokotetta on tullut ja tämä ei ole helppo myöskään meille hallittavaksi. Kun rokotetta tulee pienissä erissä on tämä erittäin vaikea asia.

Miksi te ette tiedä miten paljon rokotteita on tulossa?

PK: Me emme tiedä maakunnan osuutta ennenkuin tiedetään paljon rokotetta tulee maahan.

Entä seuraavan pandemian tulo? Antaako tämä suojan?

PS: Seuraava virus on varmasti erilainen, eikä tämä anna sille suojaa. Alan ammattilaisille tämä ei ole yllätys. Edellisestä vastaavasta pandemiasta oli 41 vuotta, sitä edeltävästä 11 vuotta. Uusia tulee varmasti.

Tarttuutko se kotielämiin tai kotieläimistä ihmisiin?

PS:Virukset ovat usein hyvin lajispesifeja, eivätkä ne hyppää yleensä lajista toiseen. Kotieläimillä ei ole mitään merkitystä viruksen kannalta.

YLE Etelä-Karjala

Jatka tästä

Uutiset Näistä keskustellaan Videot Audiot Videot ja audiot