Tähän mennessä Lappeenrannan kaupunginvaltuutetut ovat jättäneet kolmisenkymmentä aloitetta, kun viime vuonna Lappeenrannassa tehtiin koko vuonna yhdeksän valtuustoaloitetta. Neljä vuotta sitten valtuustokauden ensimmäisenä vuonna aloitteita tehtiin kymmenkunta.

Hallintoa aloitteet kuormittavat huomattavasti. Lappeenrannan kaupunginsihteerin Juha Willbergin mukaan aloitteiden määrä liittyy selvästi kuntaliitoksen vuoksi kasvaneen valtuuston kokoon.

- Ehkä tässä on uusi kulttuurinmuutos. Uudet valtuutetut saavat aloitteilla julkisuutta ja asian vireille. Tämä on kuitenkin äärimmäisen raskas ja byrokraattinen tapa, ja tätä koneistoa pitäisi käyttää vain isoissa asioissa, sanoo Willberg.

Aloite saa julkisuutta

Muutamat valtuutetut harrastavat aloitteiden tekemistä. Kolmasosan aloitteista on tehnyt perussuomalaisten valtuutettu Satu Virtala. Virtala on tehnyt aloitteita mm. toimeentuloasiakkuuksien vähentämisestä yrittäjyyden tukemisella, kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisestä ja kaupungin betonirakennusten koristelemisesta graffiteilla.

- Olen huomannut, että aloite on hyvä keino yrittää vaikuttaa, koska se tulee julkisesti tiedoksi. Julkisuus yleensä auttaa sitä aloitetta, toteaa Virtala.

- Ehkä semmonen tunne on jossain vaiheessa tullut, että vähän turhan paljon niitä aloitteita olen tehnyt. Joku saattaa vähän pyöritellä päätä niille.

Toisen kolmanneksen aloitteista ovat tehneet valtuuston joutsenolaiset valtuutetut. Tänä vuonna tehdyissä aloitteissa on käsitelty mm. kuntoladun valaistusta Joutsenossa, betonirakennusten koristelua graffitein ja katukylttien avaamista mainoksille.

- Monet aloitteissa käsitellyistä asioista hoituisivat nopeammin puhelinsoitolla toimialajohtajalle, huomauttaa kaupunginsihteeri Juha Willberg.