Kyläkoulujen lakkauttaminen polkee lasten oikeuksia

Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjassa on hengissä 262 kyläkoulua. Lakkautettujen lista on lähes yhtä pitkä, 260 kyläkoulua.

2000-luvulla oppilasmäärä on pudonnut kahdeksalla prosentilla, mutta kouluista kuntapäättäjien giljotiini on leikannut 24 prosenttia.

- On aivan perusteltu syy olla ja pitää ollakin huolissaan maaseudun lasten oikeuksista.

Lehtola sanoo ymmärtävänsä, että alle 20 oppilaan kyläkoulujen taru päättyy.

- Mutta se, että elinkelpoisia yli 20 oppilaan kouluja lopetetaan, on surullista ja jopa julmaa lapsia kohtaan.

Kamreeriajattelua ja kvartaalitaloutta

Tarkastaja Lehtolan arvostelee kuntien kyläkoulupolitiikkaa kamreeriajattelusta ja kvartaalitaloudesta.

- Hyvinvointi-Suomi on luotu sivistyksen eli juuri koulujen pohjalle. Tarkasteltava aikajänne pitäisi olla vähintään viisi vuotta, ei vuosi tai neljännesvuosi.

Kuntien kouluverkkosuunnitteluun tarvitaan Lehtolan mielestä uudenlaista ajattelua. Yksittäisen kunnan kouluverkon tarkastelu ei tulevaisuudessa riitä, vaan yhteistyötä on laajennettava yli kunta- ja maakuntarajojen

- Avainsanoja ovat moniammattillisuus ja poikkihallinnollisuus. Koulu- ja terveysviranomaisten tulisi yhdessä luoda lapselle ja ihmiselle elinkaari ilman mitään nivelvaiheita.

Se, että yksittäisessä kunnassa tarkastellaan kouluverkkoa, ei enää riitä, vaan nyt on mietittävä myös maakunnallisia ja jopa itäsuomalaisia yhteistyömahdollisuuksia. Tähän asti yhteistyötä ei juuri perusopetuksen puolella ole ollut. Jatkossa asioita pitäisi tarkastella hallinnon sijaan oppilaiden näkökulmasta.

- Jos viereisen kunnan kouluun on huomattavasti lyhyempi matka, niin lapsen kannalta se on ihan sama onko se naapurikunnan koulu.