Riihimäellä maan ensimmäinen matalaenergiakerrostalo
Yrittäjä Jouko Sipilä esittelee poistoilmalämpöpumpun ohjainta.
Kuva: YLE Häme
Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Riihimäkeläinen Kopiopaja tarvitsi taannoin uudet liiketilat. Kun sopivia ei kaupungista löytynyt, yrittäjä Jouko Sipilä päätti rakennuttaa uuden kerrostalon ja yrityksensä toimitilat sen alakertaan. Syntyi Suomen ensimmäinen matalaenergiakerrostalo.
Energiapihit talotyypit
Suomessa ei vielä ole virallisia määritelmiä energiapiheille talotyypeille. Määritelmät myös vaihtelevat maittain. Tällä hetkellä käytetään tavallisesti seuraavia määritelmiä:
Matalaenergiataloksi kutsutaan taloa, joka kuluttaa enintään 60% nykyisten rakennusnormien mukaisen talon lämmitysenergiankulutuksesta. Toisen määritelmän mukaan rakennus kuluttaa enintään 60kWh/m2 vuodessa.
Passiivienergiatalo kuluttaa enintään 15% perinteisen talon keskimääräisestä energiankulutuksesta tai se kuluttaa enintään 30kWh/m2 vuodessa.
Nollaenergiatalo tuottaa yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa.
Plusenergiatalossa energiaa syntyy yli oman tarpeen.
Jouko Sipilä halusi hyödyntää yrityksensä kopiokoneiden tuottaman lämmön, ja ratkaisu löytyi poistoilmalämpöpumpusta. Laite osoittautui niin hyväksi, että sellainen päätettiin asentaa talon jokaiseen huoneistoon. Kun rakenteet vielä suunniteltiin energiatehokkaiksi, nousi tontille talo, joka saattaa saada vielä passiivi-energiastatuksenkin. Matalaenergiatalosta voidaan joka tapauksessa puhua.
Järjestelmän sydämenä toimivat huoneistokohtaiset poistoilmalämpöpumput, jotka imevät "likaisesta" huoneilmasta sen lämpöenergian ja siirtävät sen raikkaaseen tuloilmaan. Samalla järjestelmällä lämpiää myös käyttövesi. Aivan kovimpia pakkasia varten jokaisessa huoneistossa on myös sähköllä toimiva lattialämmitys.
Lämmönlähteinä toimivat siis kaikki huoneiston sähkölaitteet ja jopa ihmiset, jotka nekin kehittävät lämpöä. Myös isoista, etelään avautuvista ikkunoista sisään tulviva auringon lämpö hyödynnetään.
Pelkästään poistoilmalämpöpumppu ei tee talosta vielä matalaenergiataloa. Kaikki talon rakenteet on suunniteltu energiatehokkaiksi. Tärkeintä on ulkovaipan tiiveys, myös eristettä on noin 30 prosenttia enemmän kuin normaalissa kivitalossa. Ikkunat ja ulko-ovet ovat matalaenergiataloon suunniteltuja.
Jouko Sipilän mukaan talon rakentaminen ei tullut juurikaan tavallista kerrostaloa kalliimmaksi. Merkittävää on, että asumiskulut ovat huomattavasti halvemmat verrattuna perinteisiin ratkaisuihin. Jokainen asunto maksaa lämmityskuluja muutaman kympin kuukaudessa, minkä vastapainoksi yhtiövastike on hyvin pieni. Odotettavissa on, että pieni energiankulutus huomioidaan myös kiinteistöverotuksessa.
Jouko Sipilä arvioi matalaenergiatalojen yleistyvän nopeasti. Hänen mukaansa Tanskassa käytännössä kaikki uudet talot ovat matalaenergiataloja, ja Ruotsissakin noin puolet. Kunhan suuret rakennusliikkeet käsittävät uuden rakennustavan hyödyt, tuskin kukaan haluaa enää rakentaa perinteistä kaukolämpötaloa, jossa lämpö puhalletaan ilmastoinnin kautta harakoille, Sipilä ennustaa.
YLE Häme