Shampoovaahto ei kuulu järveen
Vanajaveden tilaa parannetaan esimerkiksi niittämällä reheviä kaislikoita ja ruoppaamalla umpeen kasvaneita rantoja.
Kuva: YLE / Anne Niskanen
Hämeessä puhalletaan pian Hämeen liiton johdolla yhteen hiileen Vanajaveden saamiseksi nykyistä parempaan kuntoon. Suurin ongelma on se, kuinka rehevöityminen saadaan kuriin.
Kanta-Hämeeseen perustettavan suurhankkeen, Vanajavesikeskuksen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Ensi vuoden alusta aloittava keskus toimii ainakin aluksi Hämeen liiton siipien alla, kertoo maakuntajohtaja Juhani Honka.
- Tällä hetkellä Vanajavesikeskus-hanke työllistää pääsihteerin lisäksi toimistotyöntekijän, mutta tavoitteena on palkata hankkeelle mahdollisimman pian vesistöasiantuntija.
Keskuksen toimintaan on jo lupautunut muun muassa valtaosa Kanta-Hämeen kunnista, Hämeen liitto, MTK Häme sekä Helsingin yliopisto. Yhteisenä tavoitteena on saada Vanajaveden ja sen valuma-alueen vesien kunto nykyistä paremmaksi sekä lisätä vesistön virkistyskäyttöä ja matkailua.
Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen sanookin, että suurin haaste on siinä, kuinka pidetään yllä intoa Vanajaveden tilan parantamiseksi.
- Itse luulen, että siinä muodostuu tärkeimmäksi tekijäksi se, että yritetään saada tehtyä konkreettisia ja näkyviä asioita. Näin ihmiset näkevät, että nyt tapahtuu ja nyt tehdään, ja sitä kautta saadaan myös kansalaisten tuki asialle. Se sitten heijastuu taas kuntien päättäjiin ja sitä kautta me saisimme pysymään tämän Vanajavesikeskustoiminnan vahvasti eteenpäin menevänä.
Pienetkin teot auttavat Vanajavettä
Sanni Manninen Johansen kertoo, että Vanajavesikeskuksen tärkein tehtävä on nujertaa rehöityminen, mutta myös elinympäristökunnostuksia tarvitaan. Tämä tarkoittaa käytönnössä sitä, että kalat pääsevät liikkumaan vapaasti Vanajan laajalla vesistöalueella.
Myös hämäläiset voivat itse tehdä hyviä tekoja Vanajaveden hyväksi.
- Ensiksikin on tärkeää huolentia siitä, että omilla teoilla ei lisää veden kuormitusta entisestään. Eli ravinteet pysyvät maalla, eivätkä valu veteen. Esimerkiksi saunan jälkeen ei huuhdota shampoovaahtoja järveen.
- Pidettäisiin huoli siitä, että vesiin ei menisi yhtään ylimääräisiä aineita oli ne sitten nesteitä tai kiinteitä aineita. Roskien paikka on muualla kuin järvessä tai joessa.
Sanni Manninen Johansen muistuttaa, että Vanajavesikeskuksen toiminnassa ei ole kyse vain yhden järven suojelemisesta vaan kokonaisen vesistöreitin suojelemisesta. Vanajan reitti ulottuu yhdeksän kunnan ja kolmen maakunnan alueelle.
YLE Häme / Anne Niskanen