Sadat nuoret kuokkivat suota

Suo ja kuokka liittyvät yhteen hämäläisessä mielikuvassa. Kun ennen kaivettiin ojia, nyt suunta on toisin päin. Lammin Evolla yli 400 partiolaista on vuorollaan rehkinyt palvelutehtävässään suon kimpussa. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Hämeen ammattikorkeakoulun opastuksella nuoret saivat mustikkakorven palautumiskuntoon.

Entinen mustikkakorpi palautetaan Natura-arvoonsa. Ojat tukitaan turpeella ja havuilla ja huuhtoutuminen estetään padoilla. Ensimmäisenä suolle palautuu hilla. Parin vuoden sisään nähdään ensimmäiset merkit palautumisesta, koko prosessi kestänee kymmenen vuotta.

- Etelä-Suomessa on vähän luonnontilaisia soita, joten nuorten tekemä yhteistyö on arvokasta, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun metsätaloussuunnittelija Eric Raunio.

Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu aikoo käyttää suota myöhemmin opetustarkoitukseen.

Rautjärven lähijärvet Ylinen, Alinen ja Keskinen hyötyvät eniten suon ennallistamisesta. Humus ei valu enää järviin.

Soiden ennallistamisella on myös globaalimpi merkitys.

- Kun suo on ojitettu, turve on alkanut mädäntyä ja palaa mikä on lisännyt kasvihuonekaasua. Neljäkymmentä vuotta sitten ei puhuttu ilmastonmuutoksesta eikä järvivalumista nyt maailma on toinen, kertoo Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiristä aluesihteeri Karri Jutila.

Nuoret ovat lapioineet suota kuntoon kolmen konetyöpäivän edestä.

- Brittiläiset nuoret laulelivat ja sitä oli kiva seurata, kertoo ohjaaja, palvelumestari II Satu Tuorila. Hirvensalmelainen Jaakko Manninen raatoi pari tuntia selkä hiessä. Vajaan viikon aikana nuorten kaivama oja ja kiskomat turpeet muuttivat maiseman. Luonto jatkaa tästä eteenpäin kunnes suon palautuu vähitellen ennalleen.

Hanke toimii osana Suomen luonnonsuojeluliiton LUMO2010-vuotta. Kuluva vuosi on myös YK:n julistama luonnon monimuotoisuuden teemavuosi, jota LUMO2010 Suomessa toteuttaa.