Juhani Aho oli herkkä ja intohimoinen omakielisen kirjallisuuden uranuurtaja

Viitasaarella perjantaina 9. syyskuuta ja Hämeenlinnassa 14.syyskuuta julkistettava kirja juhlii osaltaan Ahon syntymän 150-vuotisuutta. Emeritusprofessori Martti Turtola ja kirjailija Tarja Lappalainen avaavat uusia puolia Juhani Ahosta sekä henkilönä että kirjailijana ja oman aikakautensa vaikuttajana.

Ahon suuria intohimoja kirjoittamisen lisäksi olivat kalastus ja naiset. Juhani Aho toi perhokalastuksen Suomeen ja perusti rakastamalleen Huopanankoskelle kalanviljelylaitoksen. Lisäksi Aho oli liikkuja ja pyöräilijä, luonnonystävä ja varhainen luonnon puhtauden puolestapuhuja.

- Kansakouluaikojen kuva Ahosta kirjallisia lastuja vuolleena setämiehenä on aivan liian kapea. Siinä unohtuu nuori Aho. Hän oli muutoksia kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa eteenpäin ajava nuori radikaali, luova kirjoittaja. Hän arvosteli kirkkoa ja suomenmielisenä ruotsinkielistä väestöä suomenkielen oikeuksien puutteista, hän oli naisten oikeuksien puolustaja, eetillinen pasifisti ja kansallismielinen venäläisyyden vastustaja, sanoo Martti Turtola.

- Aho kehitti kieltä ja loi uudissanoja, hänen kielensä on edelleen elävää. Vaikka Aho oli nuori radikaalia, hän rauhoittui ja seestyi iän myötä, ja moni asia tasoittui, lisää Tarja Lappalainen.

- Ahon rooli kielitaistelussa oli merkittävä, hänen koko yhteiskunnallisen ajattelunsa punainen lanka oli kansakunnan eheyttäminen kielikysymyksestä ja luokkaristiriidoista. Ahohan oli myös köyhien asialla ja puhui torpparivapautuksen puolesta. Aho pyrki ymmärtämään myös kansalaissodan yhteiskunnallisia taustoja, sanoo Turtola.

Kolmiodraama Hausjärvellä

- Hausjärven vuodet olivat Ahon ja hänen perheensä elämässä tärkeä vaihe. Aho oli avioitunut Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, joka oli taitava taidemaalari. Kun he vuonna 1894 muuttivat Hausjärvelle Yli-Rekolan taloon, se oli pariskunnan ensimmäinen varsinainen kunnon koti. Siellä myös syntyi heidän Heikki-poikansa, kertoo Tarja Lappalainen.

- Hausjärveen liittyy toinenkin merkittävä tapaus. Siellä Aho tapasi vaimonsa nuoremman sisaren, kauniin Tillyn. Useimmathan tuntevat tämän ns. kolmiodraaman. Venny oli tarkoin varonut näyttämästä miehelleen kaunista, tummatukkaista, elämäniloista Tillyä Juhanin ihastumisen pelossa. Hausjärvellä he olivat paljon tekemisissä keskenään, Tilly mm. auttoi Heikin hoidossa. Niin siinä kävi, että Juhani Aho ja Tilly Soldan rakastuivat toisiinsa, mikä muuttui myös fyysiseksi suhteeksi.

- Aho oli kysynyt Tillyltä, olisiko tämä valmis menemään hänen kanssaan naimisiin. Vennylle se oli kauhea isku. Vaimo ei kuitenkaan halunnut avioeroa, ei ehkä Ahokaan. Aho pakeni ystävänsä kanssa tunnekuohuja pyöräretkelle Eurooppaan, Venny ja Tilly jäivät selvittämään tunteitaan. Näin siitä vähitellen muodostui kuuluisa kaksoisavioliitto, jossa Aho eli molempien kanssa, ja joka kesti elämän loppuun asti, kertoo Lappalainen.

Elämän jälkiä kirjallisuudessa

- Vaikka Aho näyttää valokuvissa etäiseltä, hän oli hyvin intohimoinen, sensuelli ja sensitiivinen ihminen, herkkä naiskauneudelle. Hän varmaankin purki paineitaan kirjoihinsa. Tässä suhteessa pidän esimerkiksi Papin rouvaa aivan loistavana, se on suomalaisen kirjallisuuden kaunein rakkausromaani. Ja Juhassa Aho itse on mukana monessakin roolissa, siinäkin näkyy tämä kolmioasetelma, sanoo Martti Turtola.

- Kansalaissota oli Aholle valtava järkytys, sehän ilmenee vaikka päiväkirjassa Hajamietteitä kapinaviikolta. Sehän on parhaita kirjallisia dokumentteja kansalaissodasta. Tietenkin itsenäisen Suomen synty oli Aholle suuri asia. Hän olisi halunnut olla mukana rakentamassa yhtenäistä Suomea, mutta varhainen kuolema tuli väliin. Aho oli muuten hyvin lähellä Nobelia ennen kuolemaansa. Sillä olisi ollut suuri merkitys paitsi Aholle kansainvälisenä kirjailijana, myös suomalaiselle kirjallisuudelle ja nuorelle Suomelle, sanoo Turtola.