Asukkaat moittivat ulkomaisen vuokranantajan toimintaa Espoossa ja Vantaalla

Mesimarja Nuosmaa kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta, joka olisi nostanut Myyrmäen Solkikuja 5:ssä sijaitsevan kaksion vuokraa lähes sadalla eurolla seitsemään ja puoleen sataan kuussa. Edessä on lähtö kodiksi rakennetusta asunnosta.

– Minulle ei yksinkertaisesti ole siihen varaa. Odottelen nyt sitä, milloin lähtö tulee. Kun irtisanomiskirje vuokranantajalta tulee, niin siitä on puoli vuotta aikaa etsiä uusi asunto ja muuttaa.

Nuosmaa ei ole huolensa kanssa yksin. Jopa 15 prosentin korotukset ovat olleet monelle liikaa ja asuntoja on tyhjentynyt sekä Solkikujalla että Leppävaaran Kyyhkysmäki 9:ssä viime viikkoina tiuhaan tahtiin.

Taustalla ylläpitokustannusten nousu

Korotusten vastineeksi ei ole luvassa korjauksia tai remontteja vaan omistajan suomalainen edustaja Newsec on perustellut niitä yksinomaan ylläpitokustannusten kasvulla.

– Se kuitenkin ihmetyttää, miksi korotukset ovat 15 prosenttia, kun kulujen sanotaan nousseen vain kuudella prosentilla, Nuosmaa toteaa.

Newsecia asiassa avustaneen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n toimitusjohtaja Helena Kinnunen huomauttaa, että vuokrien tarkistaminen vuosien ajan vain elinkustannusindeksin mukaan on jättänyt ylläpitokustannuksiin vajetta.

– Jos on kyseessä vanha talo ja pitkään kestäneet vuokrasuhteet, ylläpitokustannukset ovat olleet koko ajan suuremmat kuin mitä vuokrasta on saatu tuottoja. Sitä eroa on pakko jossain välissä kuroa umpeen.

Korotukset yli alueen yleisen vuokratason

Vuokralaisissa hämmennystä on herättänyt myös se, että taloyhtiöt eivät ole vielä vapautuneet Arava-rajoituksista, joiden pitäisi säännellä vuokrien nousua. Kinnusen mukaan tässä onkin ollut koko ongelmavyyhden suurin väärinkäsitys.

– Nämä kyseiset vuokrakohteet ovat kyllä pitkän korkotuen lainoja, mutta ne eivät koskaan ole olleet omakustannusvuokranmäärityksen piirissä, eli siellä on ollut ihan vapaarahoitteinen vuokranmääritys jo edellisen omistajan aikana. Toki vuokran täytyy niissäkin olla kohtuullinen.

Korotusten jälkeen lähistöllä olevista uusista ja parempikuntoisista taloista saisi kuitenkin samalla hinnalla enemmän neliöitä.

Sopimuksissa omituisuuksia

Lisäksi saksalaisen kiinteistösijoitusyhtiö Patrizian sopimukset ovat vuokralaisten mielestä sisältäneet jopa lainvastaisia ehtoja. Vuokratakuu olisi alunperin palautettu vasta kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen päättymisestä ja mahdollinen asumistuki olisi tullut maksaa suoraan vuokranantajan tilille.

Siitä, onko sopimuksissa ollut neuvottelun varaa, on kaksi eri näkemystä.

– Korotusten ilmoittamisen jälkeen on käyty neuvotteluja vuokralaisten kanssa niin korotuksista, johin ei tosin tullut muutoksia, kuin sopimuksen muistakin ehdoista, joita sitten muutettiin ihan siihen suuntaan, mitä vuokralaiset toivoivatkin, Kinnunen sanoo.

Vuokralaiset ovat asiasta eri mieltä ja kokevat ettei neuvotteluita ole vielä edes aloitettu.

– Se ei ollut neuvottelu varsinaisesti koska toinen osapuoli ilmoitti heti alkuun, että heillä ei ole mitään päätösvaltuuksia. Me vain keskustelimme ja joimme kahvia. Kaikki muutokset, joita yritettiin neuvotella sopimuksista pois, jäivät niihin, sanoo Nuosmaa.

Uusimmassa sopimusversiossa on edelleen kohta, jossa asumistuki määrätään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. Asukkaille on kuitenkin ilmoitettu, että he voivat viivata sen yli niin halutessaan.

Oikeustoimet liian suuri riski

Kummankin taloyhtiön asukkaat ovat harkinneet asiasta oikeustoimia, mutta eivät pienituloisina ole niihin uskaltaneet lähteä.

Nuosmaa surkuttelee pitkäaikaisten naapureidensa tilannetta.

– Jokaikisessä vuokranantajalta tulleessa kirjeessä on uhkailtu irtisanomisella, niin ihmiset ovat niitä sopimuksia allekijoittaneet. Osa on tehnyt sen ihan paniikissa, kun eivät muuta ole tienneet. Eivät he osaa kuvitella, että asuisivat missään muualla.