Mustionjoen raakut kaipaavat lohia
Kuva: YLE
Länsi-Uudellamaalla virtaavan Mustionjoen jokihelmisimpukat kaipaavat joesta kadonneita lohikaloja. Uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun toukat tarvitsevat lohia selviytyäkseen aikuisiksi simpukoiksi.
Raakkuja löytyy Etelä-Suomen alueelta kymmenestä joesta. Näistä joista vain yhdestä on tavattu viitteitä lisääntyvästä kannasta.
Mustionjoen raakkukartoituksissa on käynyt ilmi, että suurin osa pohjasta harvakseltaan löytyvistä raakuista on 50-100 -vuotiaita tai vanhempia, joten lisääntyminen ei ole onnistunut kymmeniin vuosiin.
– Lisääntymisvaihe ja nuoren simpukan selviäminen on se kaikkein herkin vaihe raakun elämässä, ja se että täällä ei ole näitä nuoria ollenkaan on selkeä merkki siitä, että joen tila on selvästi heikentynyt, kertoo tutkija Panu Oulasvirta raakkukartoituksia parhaillaan tekevästä Alleco Oy:stä
Pieni simpukanalku tarvitsee paitsi puhdasta vettä ja pohjamutaa, myös lohikaloja, sillä pieni toukka viettää elämänsä alkutaipaleen lohen tai taimenen kiduksissa. Voidaankin sanoa, että uhanalainen raakku saattaa edesauttaa pyrkimyksiä palauttaa lohet Mustionjokeen. Syksyn aikana joessa sumputetaan lohikaloja, jotta nähdään, yrittävätkö Mustionjoen raakut lisääntymistä.
Voimalaitokset estävät lohien nousun
Mustionjokeen lohi ei nouse, sillä ensimmäinen voimalaitospato löytyy Åminneforsista, kilometrin päästä merestä.
Raakun lisääntymisponnisteluiden onnistumiseksi luontaisesti lisääntyvän kannan palauttaminen Mustionjokeen olisi tärkeää. Meneillään olevassa Mustionjoki-hankkeessa selvitetäänkin muun muassa lohien potentiaaliset lisääntymisalueet yläjuoksulla. Näin saadaan arvokasta tietoa siitä, kannattaako lohen palauttamiseksi tuhlata rahaa ja työtä.
– Puhutaan kustannuksiltaan varsin mittavista toimenpiteistä. Jos sitten näyttää siltä, että lohi pystyy täällä lisääntymään, niin joko kalatein tai kalojen ylisiirroilla pitää varmistaa, että kalat pääsevät kulkemaan täällä joessa, sanoo Fortumin ympäristöasiantuntija Marja Savolainen.
100 000 euroa maksavan Mustionjoki-hankkeen rahoituksesta vastaa Fortum, joka rahastoi varoja Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkillä varustetun sähkön myynnistä. Osa Ekoenergian myyntituotoista käytetään vesivoiman tuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseen.
YLE Helsinki / Tero Ylioja