Helsingin asuinalueet luisuvat yhä eriarvoisemmiksi

– Kunpa Helsingin poliitikot lukisivat tämän tutkimuksen tarkkaan, huokasi eräs kuulija Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Tietokeskus haastatteli tuoreeseen tutkimukseensa opetusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen työntekijöitä.

Vastauksista käy ilmi, että kaupunginosat ovat matkalla kohti yhä suurempaa eriytymistä, ellei jotain tehdä. Matalamman tulotason ja maahanmuuttajavoittoisten asuinalueiden palveluihin pitäisi satsata entistä enemmän, etteivät ne ajaudu nykyistä pahempaan jamaan.

Kunnalisten sosiaali- opetus- ja terveyspalveluiden työntekijät ovat ylikuormittuneita pienituloisten asuinalueilla.

Tutkija Annina Ala-Outisen mukaan on erittäin suuri vaara, että työmarkkinoilla tapahtuu yhtä voimakasta valikoivuutta kuin asuntomarkkinoilla, mikäli tilanteeseen ei puututa ajoissa.

– Voi miettiä mitä on tapahtunut muissa Euroopan maissa. Joissain kaupungeissa, missä on voimakas sosioekonominen ja etninen eriytyminen, tilanne on kärjistynyt.

Ajanpuute karsii köyhien palveluita

"Asiakasmäärä on niin iso, että joutuu karsimaan pois ne, jotka eivät ole vielä kovassa kriisissä. Sitten palaavat asiaan kun on kriisi. Halutaan puuttua ajoissa, mutta mitä teet kun työaika ei millään riitä?", ihmettelee kyselyyn vastannut pienituloisten asuinalueen perhekeskuksen työntekijä.

Kaupunki on 2000-luvun alusta alkaen pyrkinyt vahvistamaan palveluja alueilla, joilla on alhainen tulo- ja koulutustaso, korkea työttömyys ja paljon kaupungin vuokrataloja. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että euromäärät ovat olleet pieniä.

Ongelma-alueiden terveysasemille on myös vaikea saada lääkäreitä. Tähän haetaan helpotusta sillä, että asukas voisi saada ajan muualtakin kuin omalta terveysasemaltaan, kertoo Ala-Outinen.

– Harkinnassa on, että poistettaisiin kokonaan palveluiden asuinaluesidonta eli asuinpaikka ei enää määrittäisikään, minkä terveysaseman palveluita on mahdollista käyttää. Ja tätä ollaan nyt vuoden alusta kokeilemassa pilottina muutamilla terveysasemilla.

Lääkäreiden rekrytointia pyritään helpottamaan myös joustavalla palkkauksella, Ala-Outinen huomauttaa.

– Tavoitteena on, että tietyille vaikeille alueille pystyttäisiin myös palkkauksella houkuttelemaan enemmän lääkäreitä.

Varakas osaa vaatia

Ala-Outinen kertoo yllättyneensä siitä, että kyselyyn vastanneet työntekijät kokivat hyväosaisten vaatimustason kovaksi. Asia toistui kaikissa ammateissa: hyväosaisten alueiden alakoululaisten vanhemmat, sosiaalityön kanssa asioivat perheet ja terveysasemien asiakkaat koettiin vaativiksi.

– Muilla alueilla tätä ei tapahdu yhtä voimakkaasti.

Osittain vaativuus koettiin hyväksi - oman työn miettiminen ja perusteleminen tukevat omaa työtä. Mutta asiassa on myös varjopuolensa. Oppilaiden vanhempien koettiin puuttuvan häiritsevästi koulujen toimintaan ja kyseenalaistavan opettajan työtä. Perhekeskusten työntekijöitä uhkailtiin lakimiehillä.

"Vanhemmat haluavat erityispalvelua ja -kohtelua omalle lapselleen. Odotukset oman lapsen suhteen ovat kovat, jopa ylimitoitetut, ja omat keinot kasvattaa rajalliset omien kiireiden takia. Asenne on joskus ylimielistä koulua kohtaan ja se heijastuu myös lasten asenteissa.", kirjoittaa kyselyyn vastannut, hyväosaisten alueella olevan alakoulun työntekijä.