Vuokra-asukkaat vastustavat Helsingin suunnitelmia jättimäisestä kiinteistöyhtiöstä
Osa kaupungin vuokralaisista vastustaa jättiyhtiötä ja pitää kustannusten tasaamista epäoikeudenmukaisena.
Kuva: YLE
Helsinki aikoo yhdistää kaupungin vuokra-asunnot yhdeksi suureksi kiinteistöyhtiöksi. Fuusion tarkoituksena on tasata uudistuotannon ja peruskorjausten kustannukset kaikkien asukkaiden kesken. Uuden rakentamisen maksattaminen vanhoilla asukkailla herättää osassa vuokralaisia kiivasta vastustusta.
Jättimäisen kiinteistöyhtiön perustamisella halutaan tulevaisuudessa turvata noin 1000 uuden vuokra-asunnon rakentaminen vuosittain, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.
– Sitä varten tarvitaan mahdollisimman voimakas ja turvallinen, iso pääomayhtiö, joka voi ottaa tämän kasvavan kannan haltuunsa.
Fuusion avulla halutaan myös jakaa tulevat pääomakustannukset kaikkien vuokralaisten kesken. Penttilä sanoo nykyisen hallintomallin johtavan aluelliseen epätasa-arvoon erityisesti paikoissa, joihin keskitetään voimakkaasti uutta kaupungin vuokra-asuntotuotantoa. Penttilän mallissa uusien pääomakulujen painon kantaa koko kiinteistöyhtiö.
– Nykyisille asukkaille se merkitsee sitä, että kun peruskorjaus sattuu omalle alueelle niin vastike ei enää nouse niin huimaavasti kuin se on tähän asti noussut. Toisaalta uudistalotuotannon pääomakustannus näkyy myös olemassaolevassa vuokra-asuntokannassa, mutta hyvin laimeana osuutena.
Lähivuosina asuntoja nousee Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan. Ilman pääomakustannusten tasaamista uudistuotanto korottaisi vuokria näillä alueille 2–3 euroa neliöltä. Kaikille aravavuokralaisille jaettuna summa laskee 30–50 senttiin.
Asukkaat pelkäävät suuria vuokrankorotuksia
Erityisesti veloistaan jo selvinneiden yhtiöiden asukkaat vastustavat uuden rakentamisen maksattamista kaikilla vuokralaisilla. Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Pertti Villo sanoo tämän sotivan asukkaiden oikeuskäistystä vastaan, sillä yhtiöitä pitäisi hoitaa omakustannusperiaatteella.
– Se ei mehdu meidän järkeemme, mitä tekemistä uustuotannolla on omakustannushinnan kanssa, Villo toteaa.
Sekin huolestuttaa, kuinka käy asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien uudessa, yhä suuremmassa yhtiössä.
– Fuusioyhtiö ajattelee yksinomaan ja pelkästään kaupungin etua ja se tietää silloin kyllä sitä, että meillä asukkailla pahimmassa tapauksessa maksatetaan kaikki, mikä vain on mahdollista laillisesti maksattaa, Villo lataa.
Helsingin vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokra on nyt 10-12 euroa neliöltä kuukaudessa. Tästä summasta noin 6-8 euroa menee pääomalainojen maksamiseen ja loput 4 euroa uppoaa taloyhtiön hoitovastikkeeseen.
Hannu Penttilä esittää pienenä lievennyksenä, että nykyisiä jo olemassa olevia pääomakustannuksia ei tasattaisi kaikkien kesken, vaan ne säilyisivät ennallaan vastikkeissa.
Ensimmäisessä vaiheessa hyötyjiä muutama tuhat
Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä noin 44 000 arava vuokra-asuntoa. Yhtiöittämisestä hyötyy ensimmäisenä 4000 uuden tai korjausiässä olevan vuokra-asunnon asukkasta. Loput vuokralaiset hyötyvät uudesta mallista sitä mukaan, kun heidän asuntonsa tulevat esimerkiksi peruskorjauskohteeksi.
– Kysymys on minun mielestäni siitä, halutaanko Helsinkiin lisää vuokra-asuntoja. Valtuusto on vastannut selkeästi kyllä ja toivoisin vuokralaisten vastaavan kanssa kyllä. Uskon tämän mallin edistävän vuokra-asuntojen rakentamista Helsingissä. Ratkaisu on mielestäni käytännöllisin ja näkyy vähiten alueellisesti nykyisten asukkaiden vuokrissa, Penttilä summaa.
Tyytymättömät aikovat kuitenkin vastustaa jättiyhtiötä päättäväisesti.
– Niiltä ihmisiltä, jotka eivät pidä puoliaan, otetaan, ja minä olen kyllä sitä mieltä, että me pidämme kyllä puolemme, Villo lupaa.
Kaupunginhallitus käsittelee Hannu Penttilän johtaman virkamiestyöryhmän esitystä ensimmäisen kerran maanantaina. Vuokra-asuntojen yhtiöittäminen toteutuu aikaisintaan vuoden 2012 alussa.
YLE Helsinki