Nukke kertoo, kun hoito menee pieleen

Monitorit piipittävät ja hoitaja tarkkailee ruudulle piirtyvää sydänkäyrää. Lääkäri kysyy potilaalta, kuinka hengittäminen sujuu, ja potilas vastaa, että rinnassa on ahdistava olo.

Tilanne on kuin suoraan ensiapupoliklinikalta. Ainoa ero on, että sängyssä rauhallisesti makaava potilas on tehty muovista. Jähmeästä olomuodostaan huolimatta simulaationukke Ensio reagoi hoitoon oikean ihmisen tavoin. Elintoiminnot seuraavat annettua lääkitystä ja tiukan paikan tullen Ensio myös itkee.

Tällä kertaa Ensio saa diagnoosin jälkeen rintaansa tahdistimen.

Mokia ilman seurauksia

Simulaatiotiloissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan vakaviakin tilanteita turvallisesti. Ensihoidon koulutusvastaava Iira Lankinen naurahtaa, että uuden simulaatiotilan nimeksi on kaavailtu jopa Moka-keskusta.

– Moka kuvaa sitä, että täällä voi tehdä turvallisesti virheitä, jotka jäävät varmasti mieleen ja takaavat sen, ettei oikeassa potilastyössä sitten satu mokia.

Ensiota hoitanut lääketieteen opiskelija Elina Paajanen on samoilla linjoilla.

– Tämäkin tapaus jäi mieleen hyvin. Jos vastaavaan tilanteeseen joutuu joskus myöhemmin, niin varmasti muistaa paremmin, kuinka toimia.

Ensihoitoa opiskelevat Krista Lindholm ja Sampsa Taipale ovat tyytyväisiä siihen, että harjoituksissa pääsee soveltamaan teoriassa opittua tietoa käytännössä.

– Kun tilanteet eivät mene oppikirjan mukaan, niin siinä saa vähän testata sitä omaakin osaamista, Krista toteaa.

– Hurjin tilanne on varmaan ollut elvytys. Tai jos on joku piilevä vaiva, jota ei ole huomannut aikaisemmin ja joka sitten nopeasti laskee sitä potilaan yleistilaa, Sampsa pohtii.

Totuttelua tiimityöhön

Vastaavia simulaatiokeskuksia on Suomessa kymmenkunta, lähinnä yliopistollisissa keskussairaaloissa ja oppilaitoksissa.

Metropolian Simulaatiokeskuksen sijainti Tukholmankadulla lähellä lääketieteellistä tiedekuntaa mahdollistaa nyt joustavan yhteisopetuksen.

– Keskeinen oppimistavoite näissä harjoituksissa on toimiminen moniammatillisessa tiimissä, Lankinen summaa.

Elina Paajanen pitää hyvänä sitä, että tulevia työtovereita pääsee tapaamaan jo ennen harjoitteluita.

– Ettei me vaan olla siellä omassa koulussa ja omassa maailmassa. Tässä nähdään vähän, millaista se yhteistyö tulee olemaan.

Ensio on suuri investointi

Halpaa lysti ei ole. Simulaatiokeskuksen käynnistyskustannukset nousevat liki 200 tuhanteen euroon. Metropoliassa investoinnin uskotaan kannattavan, kun koulusta valmistuu jatkossa tositilanteisiin valmista väkeä.

Ensihoidosta käyttöä laajennetaan syksyllä muille aloille. Ensihoidon opettaja Ari Åker kertoo, että tilaan voidaan rakentaa vaikkapa psykiatrisia ongelmatilanteita ja synnytyksiä.

– On olemassa simulaationukkeja, jotka voivat ihan konreettisesti synnyttää, eli välineistä se vain on kiinni. Tilaa voi soveltaa kaikkeen, mitä täällä koulutetaan.