Sammal paljastaa Euroopan raskasmetallilaskeumat

Näytteitä varten on kerätty sammalta Metlan pysyviltä koealoilta ympäri Suomea. Tutkimuksesta saadaan ajankohtaista tietoa Euroopan raskasmetallilaskeumista, maaperän pitoisuuksia ei tässä tutkimuksessa selvitetä.

Ensimmäinen Euroopan laajuinen raskasmetallitutkimus tehtiin vuonna 1985. Nykyään tutkimuksessa on mukana lähes kolmekymmentä Euroopan maata, kertoo ympäristöpankinhoitaja Reijo Seppänen.

- 1980-luvulla alettiin olla huolissaan ilman epäpuhtauksista ja aloitettiin monia ympäristötutkimuksia, myös tämä raskasmetallikartoitus. Tämä toistetaan viiden vuoden välein, ja tuloksista nähdään, mihin päin ollaan menossa.

Paljakan ympäristönäytepankilla on merkittävä rooli kansainvälisessä tutkimuksessa. Kaikki laitteet, joilla Euroopan näytteet analysoidaan, säädetään samalle asteikolle Paljakassa tehdyn sammalseoksen mukaan. Näin varmistetaan, että eri maiden tulokset ovat vertailukelpoisia.

Sammal valittiin mittausmateriaaliksi, koska sitä on kaikkialla saatavilla. Sammalnäytteiden valmistaminen mittauksiin on tarkkaa puuhaa, selvittää Reijo Seppänen.

- Ensin se kuivataan, sitten siitä otetaan noin viisi grammaa, joista erotellaan kolmen viimeisen vuoden kasvu. Tämä osa jauhetaan ja sen jälkeen se lähtee laboratorioon analysoitavaksi.

Edellisessä tutkimuksessa viisi vuotta sitten esimerkiksi cadium- ja lyijypitoisuuksia tutkittiin kuudesta tuhannesta eri puolilta Eurooppaa otetusta näytteestä. Pitkällä aikavälillä tutkimustuloksissa näkyy muun muassa lyijyttömän polttoaineen ja katalysaattoreiden käyttöönotto. Muutenkin tulokset ovat olleet rohkaisevia, sanoo Seppänen.

- Ei tilanne ainakaan huonompaan suuntaan ole mennyt. Kun katsotaan vaikka lyijyn osalta niin kyllä päästöt ovat vähentyneet.