Metsäväki puhaltaa puukauppaan puhtia

Keski-Pohjanmaan metsänomistajien liiton mukaan metsäalalla liikkuva raha on puolittumassa viimevuotisesta. Synkät metsäteollisuusuutiset ovat saaneet monet uskomaan, ettei puuta osta kukaan. Se puolestaan uhkaa lomautuksen partaalla sinnitteleviä yrityksiä. Kuitupuuta onkin liikaa, mutta sahat huutavat tukkia.

Junnikkala sahaisi tukkia

- Tuotantotilanne on Junnikkalan sahallakin kriittinen. Olemme joutuneet vähentämään vuoroja. Täydellä kapasiteetilla ei voi nyt toimia. Lomautusten asemesta toistaiseksi on pärjätty lomien ja vapaiden avulla, kertoo toimitusjohtaja Juha Junnikkala, Junnikkala Oy:stä.

-Mikäli tilanne jatkuu pitkään, asiakkaat kuten ovia, ikkunoita, ja huonekaluja valmistavat yritykset alkavat kärsiä raaka-ainepulasta. Sellainen tilanne voi olla jo syksyllä edessä, Junnikkala ennakoi. Yhtiön tuotannosta puolet menee kotimaahan ja toinen puoli ulkomaille.

-70 prosenttia elementtitalojen valmistajista on Oulu, Iisalmi, Vaasa -kolmion sisällä. Yritysten tilaukset ovat vilkastuneet, ja se syö tukkipuuta.

Metsäraha puolittuu?

Metsätalouden toimijat, sahat, metsäteollisuus ja organisaatiot yrittävät yhdessä ja tiedotustilaisuuksin saada nyt puukauppaa ja etenkin tukkia liikkeelle.

-Me olemme keskittäneet markkinointia ylispuuhakkuisiin, siemenpuiden poistoon ja päätehakkuisiin ylipäänsä, sinne mistä tulee vähän kuitupuuta ja myös toisen ja kolmannen kerran harvennushakkuisiin, taustoittaa Manu Purola.

Viime vuonna pohjalaismaakunnissa kilisivät noin 300 miljoonan metsärahat. Historiallisella Keski-Pohjanmaalla, missä Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutu on mukana, summa oli viime vajaa 130 miljoonaa euroa. Nyt summat uhkaavat puolittua.

Viitosen veroetu

Vaikka nyt enää ei makseta huippuhintoja kuten takavuosina, houkuttimena on veroetu. Metsäliiton ostopäällikkö Heikki Parpala laskee, että veroetu on tänä vuonna viisi euroa kuutiolta ja ensi vuonna se jo puolittuu. - Sen takia kannattaisi nyt myydä.

Metsäliiton Eskolan saha käyttää kuitupuukokoista pikkutukkia. Parhaiten sitä korjataan kangasmaiden varttuneiden kasvatusmetsien hakkuista.

-Puuta onkin tullut aika hyvin, Parpala summaa.

Kasvun kohinaa

Uudistuskypsien metsien määrä on Keski-Pohjanmaalla lisääntynyt. Niitä on nyt 14 prosenttia metsäalasta. Valtakunnallinen metsien inventointi kertoo, että kasvu on noussut viiteen kuutioon hehtaarilta vuodessa. Se on selvästi 1970 -luvun kasvua räväkämpää. Puuston määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin 15 prosenttia.

Pistiäispuille kylmää kyytiä

Keskipohjalaismetsät ovat kalajokilaaksoa myöten kärsineet mäntypistiäistuhoista. Tutkijat ovat jo ohjeistaneet mäntypistiäismetsien hakkuita. Toiminnanjohtaja Manu Purolan mukaan harsuuntuneiden, vanhojen männiköiden paras hakkuuaika on marras-huhtikuussa.

- Harvennusmetsissä, missä pahin tuhovaihe on menossa, pyritään hakkuita välttämään pahimman vaiheen yli. Pystyyn kuolleet puut voi talvella rahdata pois, jotta muut tuholaiset eivät pääse riehaantumaan.

-Parasta olisi jos pakkanen nujertaisi tuholaiset.