Vahtimestari koulun katolla yli 30 vuotta

Niemistö on asunut perheensä kanssa koulun katolla sen valmistumisesta eli vuodesta 1977 lähtien. Tilaa katolle rakennetussa erillisessä asunnossa oli reilut 80 neliötä, oli oma sauna ja terassi Palokan katolla, parhaalla mahdollisella paikalla.

- Aivan kuin olisi mökillä asunut! Katto oli niin kuin kivipiha ja näkymät Palokkajärvelle, naurahtaa Niemistö.

Niemistö aloitti vahtimestarin työt Palokan koulussa kesäkuussa -77. Ei siis ihme, että mieli on haikea, kun vieressä ammottaa koulukeskuksen seinään jyrätty aukko.

- Yli 30 vuotta on pitkä aika. Siinä kyllä repäistään aika iso läntti elämästä, tuumii Niemistö purkutyömaata katsellen.

Kosteus hiipi sisään lattian kautta

Niemistö ei halua lähteä ruotimaan tarkemmin koulukeskuksen rappioon johtaneita syitä. Hän kuitenkin arvelee, että yksi syy ongelmiin muhii koulukeskuksen alla.

- Minun käsityksen mukaan kosteusongelmat tulee isolta osin maasta käsin ja nousevat sieltä ylöspäin, Niemistö sanoo.

Purkupäätöksen jälkeen monet ihmettelivät ääneen, että eikö vain 30 vuotta palvellutta rakennusta todellakaan saada korjattua käyttökuntoon. Samalla entistä maalaiskuntaa arvosteltiin siitä, ettei koulukeskuksen huoltoon ja ylläpitoon ole panostettu tarpeeksi. Näitä moitteita Niemistö ei purematta niele.

- Kyllä sen eteen on paljon tehty. Joka vuosi tehtiin kesäsuunnitelmat, että mitä tehdään ja mitä korjataan. Mutta lähinnä tällaisia maasta käsin tulleita kosteusongelmia on pyritty poistamaan. Katollakin on ollut ongelmia ja sitä on uusittu mutta ongelmat eivät kadonneet, Niemistö kertoo.

Niemistö perheineen on säästynyt sisäilman aiheuttamilta oireilta ja ongelmilta mutta työyhteisössään vahtimestari näki, että joidenkin työntekijöiden oli todella vaikea työskennellä koulussa.

- Itsellä ei ole ollut sellaisia ongelmia mutta kyllähän sen tietenkin ympärillä näki, että ihmiset oireilee. Ja ne jotka oireilivat, oireilivat ihan oikeasti ja vakavasti, Niemistö muistelee.

Ahasta on, ahasta

Koulukeskuksen kerrosala oli sen valmistuessa lähes 7 500 neliömetriä mutta silti tilan ahtaus tuli vastaan jo parin vuoden kuluttua koulun vihkiäisistä. Palokka oli maalaiskunnan nopeimmin kasvava asuntoalue eikä koulu pysynyt perässä.

Koulukeskuksen tilat oli rakennettu niin, että jokaisella kouluasteella oli oma sisäänkäynti ja omat tilat. Kaiken keskellä oli avoin kirjasto-ruokala tila, josta käytettiin nimeä Mediateekki. Pian luokista tuli kuitenkin pulaa, joten kirjasto lohkaistiin kolmeksi luokaksi ja isoja luokkatiloja jaettiin kahtia.

Loppujen lopuksi valopihatkin jouduttiin ottamaan opetuskäyttöön, ne katettiin 90-luvulla. Monien mielestä viimeistään tämä räjäytti koulukeskuksen sisäilmaongelman hallitsemattomaksi.

- Sisäpihat laitettiin ihan sen takia, että tilaa tarvittiin väkisin. Joidenkin mielestä tätä koulua ei voinut laajentaa ulospäin, vaan se tila piti ottaa tuolta sisältä. Sen takia niitä valopihoja katettiin, että saatiin oppilaat mahtumaan, Niemistö sanoo.

Katkennut kolmen asteen yhteys

Valmistumisensa aikaan Palokan koulukeskus oli monella tapaa ainutlaatuinen. Rakennuksessa oli muun muassa oma sisäinen tv- ja radioverkko. Koulun tilat oli suunniteltu avariksi ja valoisiksi, sisutuksessa käytettiin rohkeita värejä ja viihtyisyyttä lisättiin koulun sisään upotettujen valopihojen avulla.

Koulukeskus oli siinäkin mielessä erikoinen rakennus, että se kokosi saman katon alle ala-asteen, yläasteen ja lukion oppilaat. Enää yhtenäisyydestä ei ole tietoakaan, sillä ala-astetta varten on rakennettu oma koulu Palokan seurakuntakeskuksen viereen ja lukio on lakkautettu kokonaan.

Jäljellä olevat yläasteen oppilaat on sijoitettu koulukeskuksen takapihalle Suikale-, Viipale- ja Kaitale-nimisiin väliaikaisiin tiloihin. Tapio Niemistö toimii kuitenkin edelleen Palokan koulun vahtimestarina.

Nyt purettavan koulukeskuksen tilalle on määrä rakentaa uusi koulu- ja kirjastorakennus, joka valmistuu vuonna 2012.