Kansanopisto on elämänkoulu, eikä käskytyspaikka

Vuosi 2009 oli Lahden Kansanopistolle hyvä vuosi, sanoo opiston rehtori Ville Marjomäki.

- Toiminta on ollut hyvin aktiivista, oppilaita ja elämää on riittänyt ja sen lisäksi meillä on ollut tämä Vuorikatu-hanke, jota koko vuosi työstettiin tiukalla aikataululla. Nyt on lopputarkastukset tehty ja vuoden alussa pääsemme toimintaan uusissa tiloissa.

Kun ei ole töitä, hakeudutaan opiskelemaan

Taantuma-aika on kansanopistolle jopa hyvä. Aikuisväki hakee koulutuspaikkoja silloin, kun työpaikat ovat lujassa.

Julkinen talous on viime vuosina sellaisessa kunnossa, vaikka välillä on ollut nousukausiakin, että opiston valtiolta saama tuki on pysynyt niukkana.

Kansanopiston toiminnan määrää mitattaessa mittarina käytetään ”opiskelijaviikkoa”, joka on yhden opiskelijan päätoiminen opiskelu.

- Tällaisia viikkoja me tuotamme 12 000 - 13 000 vuodessa ja se tarkoittaa varsinaisen koulutuksen määrää, jonka lisäksi on tapahtumatoimintaa.

- Nämä ovat opiston koko satavuotisen historian huippulukuja. Talvikaudella meillä on 300 - 350 ihmistä opiskelemassa ja sen päälle tulevat vielä muut toiminnot, kertoo Marjomäki.

Aikuisopiskelu helpottuu 2010

Opiskelijoiden ikäjakauma on kehittynyt viime vuosina uuteen suuntaan. Varsinaisen aikuisväestön osuus on kasvanut. Nuorimmat ovat 17-vuotiaita ja vanhimmat eläkeiän alkupäässä. Painopiste on 20 - 25 vuotiaissa, mutta 25 - 45-vuotiaiden osuus kasvaa, sanoo Marjomäki.

- Ja nyt me odotamme mielenkiinnolla, mitä tapahtuu, kun vuoden alusta tulee uusia opintotukea koskevia määräyksiä voimaan. Ne edistävät aikuisten opiskelumahdollisuuksia ja muun muassa työttömien osallistumista opetukseen laajemmin helpotetaan.

Lisärakennus onkin vanha koulu

Kansanopiston perustehtävä on edelleen vapaa sivistystyö, joka tarkoittaa hyvin monessa mielessä yleissivistävää, itsensä kehittämiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen liittyvää koulutusta. 2000-luvulla on otettu ohjelmaan aikuisten näyttötutkintokoulutuksia, ammatillisia perustutkintoja sosiaali- ja terveysalalta.

Entinen Vuorikadun koulurakennus on ollut kansanopiston hallussa jo reilun vuoden ja nyt tämä arvorakennus on saatu remontoitua arvonsa mukaiseen tilaan ja se otetaan käyttöön vuoden alussa.

Vuorikadun koulu korvaa aiemmin suunnitellun kansanopiston lisärakennussuunnitelman. Tavoite, joka oli asetettu oli saman suuruinen, noin 1 500 hyötyneliötä, jotka nyt saadaan Vuorikadulla käyttöön.

- Ja vaikka nämä tilat eivät aivan yksi yhteen ole, ne ovat riittävät vastaamaan uudisrakennuksellekin aikanaan asetettuihin tavoitteisiin. Ja mielellämme tämän vaihdon teimme.

Kouluttaminen kuulostaa käskemiseltä

Ville Marjomäki on joskus todennut, että kansanopisto on oman elämänsä ohjaajien opiskelupaikka. Se tarkoittaa sitä, että opiskelussa pitäisi nähdä tärkeämpänä, kuin mitä yleisesti tänä päivänä nähdään, sellaiset menetelmät ja lähtökohdat jotka korostavat opiskelevalle ihmiselle hänen omaa vastuutaan ja aktiivisuuttaan opiskeluun ryhtyessä.

- Meillä koulutusajatus hallitsee liikaa, itse teen selkeän eron oppimisen ja sivistymisen ja kouluttamisen välillä. Kouluttaminen kuulostaakin siltä, että siinä ihmiselle sanotaan mitä sinun pitää tänään tehdä. Tästä pitäisi päästä eroon ja tehdä tilaa ihmisen aktiviteetille. Se on vapaan sivistystyön perusajatus.

Seniorit eivät vetäydy

Aina silloin tällöin on julkisuudessa väläytelty ”senioriyliopisto"-ajatusta, Marjomäki on sen kannalla, koska senioriväki ei ole enää sellaista, joka vain katselee sivusta miten maailma menee vaan seniorit ovat yhteiskunnallisesti katsoen vahva, kasvava, toimiva ja vaikuttava ihmisryhmä. Senioreiksi on siirtymässä tänä päivänä ihmisiä joilla on paljon koulutusta, kokemuksia ja vaihtelevia tehtäviä.

- Minkä ihmeen vuoksi tällaiset ihmiset, ollessaan vielä kohtuullisen hyväkuntoisiakin, vetäytyisivät sivuun. Seniorien rooli on tässä suhteessa selvästi kasvamassa ja vapaalla sivistystyöllä on kansanopistossa selvä tilaus, jopa velvoite ottaa tämä huomioon.

Yhteistyötä Harjulan kanssa

Lahden kansanopisto aloittaa Vuorikadun koulun tiloissa yhteistyön Harjulan kansalaisopiston kanssa. Ensivaiheessa molemmat toteuttavat rinnakkain omia ohjelmiaan, mutta tarkoituksena on kehittää ajatusta miten kansanopisto- ja kansalaisopisto-opintoja voidaan rakentaa niin, että ne ovat entistä notkeampia ja joustavampia ja ottavat entistä paremmin huomioon ihmisten kouluttautumistarpeet.

Kansanopiston kevään opiskelupaikat on periaatteessa jaettu, mutta vielä saattaa mukaan päästä, sillä mitään tiukkoja kiintiöitä ei ole vaan opiskeluryhmät rakennetaan kysynnän mukaan. Jos joku on kiinnostunut kevätkauden ohjelmista, hän on tervetullut kysymään, toteaa rehtori Marjomäki.