Kela ei katso hyvällä työssäkäyvää opiskelijaa

Monella opiskelijalla käy varmasti tällä hetkellä kalkulaattori kuumana, kun viime vuoden tuloja ynnäillään yhteen. Jos töitä on tullut tehtyä liikaa, on nyt viimeinen aika herätä ja tutkia palkkakuitit. Välttääkseen korotetun opintotukien takaisinperinnän, on aikaa vapaaehtoiselle palautukselle maaliskuun loppuun asti. Ja korkoa kerääntyy maltilliset 15 prosenttia, jos ei vapaaehtoisesti tukia palauta. Reilu ja yksinkertainen systeemi.

Asia ei kuitenkaan ole ihan niin selvä kuin voisi olettaa. Tai ei ainakaan minun mielestäni. Postiluukustani tipahti noin kuukausi sitten kirje Kelasta, jossa todetaan, että minulle on maksettu liikaa opintukea vuonna 2008. Takaisin olisi maksettava kahden kuukauden opintuki sekä asumistuki. Ja tietysti sillä 15 prosentin viivästyskorolla, koska en ollut vapaaehtoisesti palauttanut tukia. Maksettavaa tulee rapiat 1 000 euroa.

Nopean vilkaisun perusteella minulle ei kirjeestä selvinnyt täysin, että miksi takaisinperintä suoritetaan. Salapoliisintyö Kansaneläkelaitoksen nettisivuilla tuottaa kuitenkin tulosta. Aloitin opiskelut vuoden 2008 alussa ja ehdin olla vain kaksi kuukautta koulussa ennen, kuin hyvän työtarjouksen takia laitoin opinnot sivuun, ainakin vähäksi aikaa.

Vaikka keskeytin opiskelut ja ehdin olla koulussa vain kaksi kuukautta, opiskeluajaksi katsotaan koko kalenterivuosi. Siis toisin sanoen minut luetaan opiskelijaksi koko vuodelta vaikka opiskelin vain kaksi kuukautta, jolloin koko vuoden tuloni määrittävät sen, kuinka monta tukea olisin voinut vastaanottaa. Pysyitkö mukana? Ei se mitään, en minäkään.

Opintotuen vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on saanut opintotukea. Jos esimerkiksi opiskelija saa tukea yhdeksältä kuukaudelta, on hänen vuositulorajansa vajaat 12 000 euroa bruttona. Kela lähettää takaisinperintälappusen kaikille vuositulorajansa ylittäneille opiskelijoille ja tänä vuonna sen sai 30 000 reipasta opiskelijaa.

Vaikka takaisinperintäehdotusten määrä väheni huomattavasti osaltaan tulorajojen korotuksen vuoksi, on järjestelmässä vielä runsaasti kehitettävää. Eikö työkokemuksen hankkiminen myös opiskeluaikana ole tärkeää?

Voidaan tietysti ajatella, että työ vie aikaa opiskelulta ja hidastaa opintoja, mutta opintukeen ei ole oikeutettu jos opintojaan ei pysty suorittamaan annettujen kriteerien mukaan. Mutta jos opiskelija on valmis uhraamaan vähäisen vapaa-aikansa työntekoa varten, on siihen annettava mahdollisuus. Ilman, että joutuu silmä tarkkana seuraamaan tulorajoja.