Perinnemaisema ei säily ilman hoitoa
Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Niityillä, kedoilla ja hakamailla kasvaa paljon harvinaisia kasvilajeja, joita uhkaa niiden elinympäristöjen metsittyminen. Päijät- ja Kanta-Hämeessä päättyy viisivuotinen projekti, jonka aikana on hoidettu arvokkaita perinnemaisemia. Hoitotoimia ei saisi lopettaa tähän.
Lampaat ovat perinnemaiseman päähoitajat. Ne huolehtivat, ettei alue pääse kasvamaan umpeen korkeaa kasvillisuutta ja esimerkiksi kalliokedolla matala kasvillisuus pääsee säilymään ja leviämään.
Eläinten laiduntamisen lisäksi arvokkailla perinnemaisemilla tulisi tehdä niittotöitä. Näillä voidaan ehkäistä alueiden metsittyminen, joka olisi monen harvinaisen kasvilajin tuho.
Uhanalaisia lajeja säilynyt
Viisi vuotta kestänyt Ahomansikka-projekti on sisältänyt erilaisia hoitotoimenpiteitä, joilla luonnon monimuotoisuutta ja alueen maisemallisia arvoja on pyritty lisäämään. Hoidettavia alueita on ollut Kanta-Hämeessä 40 ja Päijät-Hämeessä 30. Niittyjä, ketoja ja hakamaita on niitetty ja raivattu, ja niillä on laidunnettu esimerkiksi lampaita.
Tänä kesänä projektin tuloksia kootaan ja verrataan vuonna 1997 kerättyihin tietoihin.
- Alueiden peruslajisto näyttäsi säilyneen ihmeen hyvin, kertoo biologi Antti Hovi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta.
Myös uhanalaisia lajeja, kuten idänverijuuri on saatu säilymään ja leviämään.
Suomessa herättiin myöhään
Biologi Antti Hovi toivoo, että hoitotoimet jatkuvat perinnemaisemakohteilla.
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on reilut 200 perinnemaisema-aluetta, joista noin 70 prosenttia hoidetaan. Alun perin tavoitteena oli, että hoidon piirin olisi saatu vähintään kaksinkertainen määrä. Siihen ei ole kuitenkaan päästy.
Antti Hovin mukaan esimerkiksi Ruotsissa alettiin hoitaa niittyjä parikymmentä vuotta aikaisemmin kuin Suomessa, minkä takia siellä perinnemaisemien tilanne on huomattavasti parempi. Suomessa hoitotoimenpiteisiin herättiin vasta 80-luvulla.
YLE Lahti / Sara Malmberg