Metsä-Lapin metsäkiista on sovittu

Neuvottelut ovat osa Metsähallituksen Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnittelun tarkastuskierrosta, joka on juuri käynnistynyt. Alueet siirretään Metsähallituksen omalla päätöksellä pysyvästi metsätalouskäytön ulkopuolelle. Tässä prosessissa niistä ei tehdä suojelualueita, eikä niihin kohdistu muita uusia käyttörajoituksia.

Lopullinen neuvottelutulos saatiin aikaan ohjausryhmässä, johon kuuluivat Metsähallituksen ja Greenpeacen lisäksi Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Paliskuntain yhdistyksen ja Saamelaiskäräjien edustajat.

Ohjausryhmän puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esko Lotvonen kuvaa neuvotteluprosessia aivan uudenlaiseksi avaukseksi:

”On erittäin merkittävä asia, että kaikki tahot, joille kyseiset alueet ovat tärkeitä, lähtivät mukaan näihin neuvotteluihin:”

Ulkomaisten asiakkaiden huoli painoi

Metsäteollisuuden asiakkaat ulkomailla ovat olleet huolissaan hakkuista Lapin luonnontilaisissa metsissä. Tällä ratkaisulla palautetaan lappilaisen metsäteollisuuden tuotteiden maine Euroopan markkinoilla.

Greenpeacen Sini Harkin mukaan sopimus on päätepiste Greenpeacen kampanjalle Keski-Lapin suojelemattomista erämaista ja lopettaa siten järjestön viime vuosien merkittävimmän kampanjan Lapissa.

Paliskunnat mukana sopimuksessa

Tärkeimmät luonnontilaiset erämaa-osat siirrettiin metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Osassa alueita sallitaan rajoitettu metsätalous ja osa säilyy normaalin, monikäytön huomioivan metsäntalouden piirissä.

Sopimuksessa ovat mukana myös Lapin, Kemin-Sompion, Pohjois-Sallan, Kyrön ja Kuivasalmen paliskunnat, joille kyseiset alueet ovat tärkeitä porolaitumia.

Neuvottelujen tulos sisällytetään osaksi Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnittelun välitarkastusta, joka on parhaillaan menossa. Yhteisesti sovittu lopputulos siirsi hakkuiden ulkopuolelle 20 700 hehtaaria metsämaata, jotka ovat aiemmin olleet metsätalouskäytössä.

Karttarajausten alueesta noin 62 000 hehtaaria on kitumaita, avosoita ja lakialueita, joilla tähänkään asti ei ole harjoitettu metsätaloutta. Lisäksi 14 200 hehtaaria tuottavia metsämaita oli aiemmin siirretty metsätalouden ulkopuolelle Metsähallituksen omilla päätöksillä luontokohteina tai porotaloudelle tärkeinä laidunalueina.

Nyt tehtyjen ratkaisujen jälkeen karttarajausten 44 200 metsämaan hehtaarista 6 600 hehtaaria säilyy normaalina, monikäyttöisenä metsätalousalueena, 2 700 hehtaaria rajoitetussa metsätalouskäytössä ja 35 000 hehtaaria metsätaloustoiminnan ulkopuolella.

1,7 miljoonaa kuutiota pois hakkuista

Ratkaisulla siirrettiin 1,7 miljoonaa kuutiota puuta pois tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksista. Vaikutus vuotuisiin hakkuumahdollisuuksiin tarkentuu luonnonvarasuunnitelmien laskelmissa, mutta uudistuskypsien metsien siirtäminen toiminnan ulkopuolelle kohdistuu osin sahojen kannalta kriittiseen raaka-ainelähteeseen.

Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan kuntien alueella siirrettiin metsätaloustoiminnan ulkopuolelle noin 2 % valtion metsämaiden puuvaroista syrjäisimmillä metsätalousalueilla.

Pohjois-Suomen metsäteollisuutta ohjausryhmässä edustanut Hannu Virranniemi toteaa, että ratkaisulla haettiin kompromissia, joka ei vaaranna sahojen puunsaantia, mutta parantaa vientiteollisuuden mainetta ja näin kokonaisuutena turvaa Pohjois-Suomen metsäteollisuuden edellytyksiä.

”Lapin metsien suotuisa ikärakenne mahdollisti ratkaisun. 1950 ja 1960-lukujen laajoille avohakkuille kasvaneet metsät ovat hyviä harvennushakkuiden ja nyt jo myös uudistushakkuiden kohteita. Samalla Lapin metsien kasvukunto on hyvä. Hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa.” toteaa aluejohtaja Kii Korhonen.

Puun kysyntä on ollut taantuman vuoksi alhaisempaa, mutta on selvä, että puun merkitys uusiutuvana luonnonvarana niin rakennus- ja puutuoteteollisuudessa kuin energiana kasvaa. Tästä huolimatta suurin osa puutavarasta tarvitaan edelleen paperin valmistukseen ja Kemin tehtaiden paperin maine maailmalla on koko Lapin kannalta merkittävä asia.

Merkittävät kiistat on nyt sovittu

Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman, kansallispuistojen laajennusten, Metsähallituksen omien maankäyttöpäätösten ja luontojärjestödialogin sekä Nellimin sopimuksen jatkona tämä maankäytön yhteensovittamisprosessi loi vuosikymmenien jälkeen tilanteen, jossa kaikki merkittävät metsäkiistat Pohjois-Suomessa on nyt sovittu.

Paikallinen metsien käytön yhteensovittaminen ja yhteistyö niin paliskuntien, matkailuyrittäjien ja muiden metsänkäyttäjien kanssa jatkuu luonnollisesti tulevaisuudessakin entisellään.