Mäkärämassat parveilevat koskissa

Sääskien eli hyttysten ja mäkäräisten munia on säilynyt talven yli runsaasti ja lämpimien ja kosteiden ilmojen vaihtelu on luonut toukille hyvät kasvuolot. Hyönteistutkija Juhani Itämies arvelee, että koko Suomi etelää myöten saa nauttia kesäystävistä melko tasapuolisesti.

- Viime kesänä kun olin Lapissa, niin se alkoi jo muistuttaa sellaista vanhan hyvän ajan sääskikesää. Munia on siis jäänyt maastoon runsaasti ja kun alkukevät on ollut suotuisa, niin olosuhteet ovat sääskille hyvin otolliset. Mutta tilanne on samanlainen Etelä- ja Keski-Suomessa, siellä olosuhteet ovat olleet myös todella hyvät sääskille.

Mäkäräiset jo liikkeellä

Lapissa etenkin mäkäräiset ovat aktivoituneet tavanomaista aiemmin. Jokirannoilla on saatu seurata poikkeuksellisia luonnonnäytelmiä, kun sankat mäkäräparvet parittelevat koskilla.

- Mäkärät syntyvät koskessa, sillä niiden munat tarvitsevat virtaavaa vettä. Ensin kuoriutuvat urokset, jotka jäävät rannalle odottelemaan. Kun naarat pulpahtavat pinnalle, isketään kimppuun, kuvailee Itämies.

Parittelevat mäkärät parveilevat synnyinkoskellaan tiheänä patjana, joka näkyy usein selvästi kauempaakin.

- Niitä on tunnetusti sitten joissakin paikoissa aivan uskomattomia määriä, ja siitä tulee ilmeisesti jopa joidenkin koskien ja paikkojen nimet, kuten Savukoski. Otuksia on siis ihan savuksi asti.

Mäkärien parittelu kestää vain yhdestä muutamaan päivään. Kun parittelu loppuu, urokset kuolevat ja naaraat leviävät maastoon jopa kilometrien päähän kotikoskelta. Juuri naaraat ovat tuttuja mustia syöpäläisiä, joita löytyy koivikoista ja jokien rannoilta pitkin kesää. Hennommat ja vaaleammat urosmäkärät eivät syö verta missään vaiheessa.

Koskikärpäsiä?

Parittelevia ja parveilevia mäkäriä ei aina tunnisteta mäkäräisiksi, sillä parittelun aikana ne eivät pure ihmistä lainkaan. Usein niitä kutsutaan esimerkiksi koskikärpäsiksi.

- Kun mäkärät parittelevat, ei niitä kiinnosta syöminen eikä mikään muukaan. Parittelun jälkeenkin naaraat tarvitsevat hetken toipumiseen. Sitten ne kyllä lähtevät hakemaan veriateriaa jostain maastosta. Lento kestää parisen viikkoa, minkä jälkeen naaraat palaavat koskelle ja levittävät munat uudelle sukupolvelle.

Mäkärälajeja - kuten muitakin sääskilajeja - on useita erilaisia, ja niiden rytmit vaihtelevat. Kun siis yksi laji on munavaiheessa, voi toinen lentää ihmisen ja muiden eläinten kiusana.

Liha-annos ilmasta

Viime viikonloppuna parittelevia mäkäräparvia nähtiin muun muassa Tornionjoella, jossa Rovaniemen Melojien koskimelojat saivat retkieväänsä Vuennonkoskella ja Matkakoskella käytännöllisesti suoraan ilmasta.

- En ole koskaan nähnyt tällaista määrää ötököitä koskella, sanoo melontaopas Olli Vainio.

- Taaksepäin oli helpompi meloa kuin eteenpäin, sillä ötökät menivät silmiin ja korviin. Saihan siinä samalla päivän ruoka-annoksen tietysti kätevästi meloessa, nauraa Vainio.

Viikonlopun parveilu oli mäkärien parittelulle tyypillisen lyhyt: lauantaina parvet levittäytyivät koskilla tiheänä sumuna, mutta sunnuntaina mäkärät olivat hävinneet esimerkiksi Kukkolankoskelta käytännössä täysin.