Professori yllättyi raiskausten raakuudesta
Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto.
Kuva: YLE
Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen on julkaissut uuden monografian Raiskaus rikosoikeudellisena ongelmana. Kirjaa kirjoittaessaan professori Utriainen yllättyi siitä, miten väkivaltaisia raiskaukset olivat rikoksina.
Professori Terttu Utriainen on julkaissut kirjan, joka perustuu kolme vuotta kestäneeseen tutkimusprojektiin raiskausrikoksista. Tutkimustyön tuloksena syntyi julkaisu Raiskaus rikosoikeudellisena ongelmana.
Useat seikat yllättivät Utriaisen tutkimusta tehdessään. Esimerkiksi 1700-luvun lainsäädännössä oltiin jo paljon edellä nykyistä, vuonna 1998 voimaan tullutta rikoslain 20 lukua. Vasta nyt oikeusministeriö on tullut siihen johtopäätökseen, että raiskaussäännöksen tulisi kattaa myös tiedottomassa tilassa olevat uhrit.
Oikeusministeriö esittää nyt myös rangaistuksen korottamista lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä sukupuoliyhteyden mainitsemista törkeässä tekomuodossa. Tässäkin suhteessa vuoden 1734 lain rangaistussäännös oli selkeämpi, kun se lakonisesti vain mainitsi, että raiskauksen kohteena voi olla alle 12-vuotias lapsi.
Utriaisen mukaan Suomessa ei ole vielä riittävän suoraa nimikettä lasten raiskauksille, vaan lainsäädännössä puhutaan kaunistelevasti "seksuaalisesta hyväksikäytöstä". Esimerkiksi Ruotsissa on lainkohta, jonka nimikkeenä on Våldtäkt mot barn ja Englannissa Rape against child under 13.
Raiskausten raakuus oli yllätys
Utriainen yllättyi tutkimuksen tuloksista, jotka liittyivät fyysisen väkivallan raakuuteen ja brutaalisuuteen.
Seksuaaliseen väkivaltaan on usein liitetty seksuaalisen teon määritelmässäkin esiintynyt ajatus siitä, että tekijä tavoittelee “seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä”. Raiskausrikokset kuvastavat aivan jotain muuta.
Uhreja on kuristettu, tapettu, uhattu silmien ja nenän puhkomisella, heitelty seinään ja aiottu heittää parvekkeelta alas. Kysymyksessä ei ole ollut mikään romanttinen seksin tavoittelu vaan raaka väkivalta ja halu nöyryyttää toista ihmistä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.
Tällaisia tapauksia löytyi ennen kaikkea mielentilalausunnoista, jotka yleensä keskittyivät hyvin väkivaltaiseen seksiin. Jopa kaikkeen tottuneet sosiaaliviranomaisetkin saattoivat todeta aluksi, että ei tällaista voi todellisuudessa tapahtua.
Osa lievistä rikoksista olikin törkeitä
Utriainen sanoo, että rikosoikeuden kannalta on oleellista erottaa lievät ja törkeät teot toisistaan. Tässä suhteessa rikoslain säännökset eivät toimi niin kuin niiden pitäisi toimia.
Kaikki törkeänä raiskauksena tuomitut teot olivat todella törkeitä, mutta monet myös niin sanottuina tavallisina raiskauksina tuomitut teot olivat myös sellaisia.
Käytännössä rangaistukset ovat latistuneet 1,5–2,5 vuoden vankeusrangaistuksiin. Utriaisen mukaan todellinen mittari on se, määrätäänkö rangaistus ehdolliseksi vai ei.
Rangaistuskäytäntöön on Utriaisen mukaan vaikuttanut myös päätösten salaisuus: tuomioistuimet määräävät jutut automaattisesti salaisiksi aina, kun sana ”seksuaalisuus” esiintyy jutussa.
Utriainen painottaa, että salassapitosäännöksillä on tarkoituksensa. Niillä suojellaan rikoksen uhria eikä rikoksia sinänsä.
YLE Lappi