Lapin esteet muualla kuin EU:ssa
EU-paneelin juonsi ohjaaja-näyttelijä Kari Väänänen.
Kuva: YLE / Tanja Männistö
Lapin kehittämisen esteet eivät ole peräisin EU:sta vaan Suomen sisältä. Tällaiseen lopputulemaan näytti päätyvän Rovaniemellä perjantaina pidetty paneelikeskustelu.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Lapista ei tehdä muun maan reservaattia. Toisaalta kaikki muistuttivat, että Lappi on maailmalla tunnetumpi brändi kuin Suomi.
Rovaniemen EU-päivään liittyvän avoimen keskustelutilaisuuden aiheena olivat luonto ja Lapin elinkeinot. Keskustelussa annettiin kiitosta vuosikausia kasvaneelle Lapin matkailuelinkeinolle.
Paneelin alustaja valtiosihteeri Mika Rossi muistutti, että matkailun kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Syynä tähän on maailmanlaajuinen taantuma, mutta myös Suomen sisäiset esteet.
Päivikki Palosaari esitti poron suojelua siten, että poronlihaa saa myydä ja poroja nähdä vain Lapissa.
(YLE / Tanja Männistö)
Vaalirahajupakka vaikutti
Matkailuyrittäjä Päivikki Palosaari syytti myös vaalirahajupakkaa Lapin matkailun hiljentymisestä, kun kukaan ei uskalla enää matkata Lappiin kestitettäväksi. Ehkä suurempi ongelma on kuitenkin matkustamisen kalleus.
Lentolippu Rovaniemeltä Helsinkiin voi maksaa yli 400 euroa. Päivikki Palosaaren mukaan Kittilän lentohinnat pomppaavat pilviin Levin maailmancupin kisojen ajaksi. Ryhmämatkalaisia Finnair ei suostu ottamaan, koska joutuisi antamaan ryhmäalennuksen, Palosaari lisää.
Parlamentaarikko Hannu Takkula sanoi, että juuri julkistettu Finnairin Finncomm-kauppa tietää Lapin lennoille synkkää tulevaisuutta, kun reiteille ei saada kilpailua.
- Ei ole kilpailua ei ole charter-lentoja. Monet mepit ja kansalaiset ovat kyselleet minulta Belgiassa ja halunneet tulla Lappiin, mutta on liian kallista, mennään mieluummin Bahamalle, parlamentaarikko Liisa Jaakonsaari sanoo.
Europarlamentaarikko Hannu Takkula ei halua syyllistää Finnairia, mutta toivoisi yhtiön tukevan Lapin matkailua vaikka erillisellä projektilla.
Päivikki Palosaari pahoitteli sitä, että lentojen kalleuden vuoksi Lapin matkailusesonkia ei voi laajentaa ja hienot rakennukset seisovat tyhjillään puolet vuodesta.
Vuotosta ei rakenneta niin kauan kuin Suomi on EU:ssa, Satu Hassi sanoi.
(YLE / Tanja Männistö)
Kalatiet jokeen ja kalastus kuriin
Matkailun lisäksi ja siihen liittyen puhuttivat luonnon puhtaus, porot ja lohi. Lohen palauttamista Kemijokeen on yritetty vuosikymmeniä siinä onnistumatta.
Europarlamentaarikko Satu Hassin mukaan lappilaisten olisi painostettava Kemijoki Oy rakentamaan kalatiet.
- En ymmärrä kuka muu siinä voi olla esteenä kuin Kemijoki Oy. Toivon että lappilaiset pystyvät ylittämään tämän esteen ja saattamaan vesivoimatilanteen Lapissa 2000-luvun tolalle, Hassi sanoi.
Kalatiet eivät kuitenkaan yksin auta. Monen keskustelijan syyttävä sormi osoitti rannikko- ja merikalastusta ja maa- ja metsätalousministeriön kyvyttömyyttä rajoittaa sitä.
Muutoin Hassi moitti ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua skitsofreniseksi. Raporteista ja puheista ilmenee, että ilmastonmuutoksesta ollaan huolissaan. Suurempi huomio kuitenkin keskittyy siihen miten ilmastonmuutos tuo uusia luonnonvaroja hyödynnettäväksi.
- Konkreettiset esitykset liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen, ei ympäristönäkökulmaan, Hassi sanoo.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi katsoi, että matkailu nähdään Lapissa usein ainoana kehittämisvaihtoehtona.
(YLE / Tanja Männistö)
"Ei pidä mollata Kemijoki Oy:tä"
Europarlamentaarikko Hannu Takkula puolusti Kemijoki Oy:tä lohiporraskeskustelussa.
- Ei pidä mollata Kemijoki Oy:tä. Se on merkinnyt Lapissa työpaikkoja ja verotuloja. Enkä ole saanut vaalirahoitusta siltä, Takkula lisäsi loppuun.
Takkula kertoo olevansa yleensäkin haluton Vuotos-keskusteluun, vaikka olikin sen kannalla aikoinaan.
Aluepolitiikkaa ei olisi ilman EU:ta, Hannu Takkula sanoi.
(YLE / Tanja Männistö)
Yliopiston säilyminen tärkeää
Liisa Jaakonsaari nosti Lapin kehityksen kannalta lähes avainkysymykseksi Lapin yliopiston kohtalon tilanteessa, jossa yliopistoverkostoon haetaan supistuksia.
Oululaisuudesta huolimatta hän oli valmis luovuttamaan jotain Oulusta vahvistaakseen Lapin yliopistoa.
- Thule-instituutti voitaisiin yhdistää Arktiseen instituuttiin ja ja tehdä tästä iso juttu.
Lapin matkailussa kannatti aikoinaan rahoittaa pikkuhankkeita, Liisa Jaakonsaari kehui.
(YLE / Tanja Männistö)
Ei vain raaka-ainetta
Lapin kauppakamarin puheenjohtaja Timo Rautajoki puolusti keskustelussa Lapin kaivoshankkeita. Kun keskustelussa kritisoitiin kaivoshankkeiden rajallisuutta ja jälkivaikutuksia, hän korosti alueelle syntyvää ja kaivokseen liittyvää pientä- ja keskisuurta yritystoimintaa.
Rautajoki muistutti, ettei Lapissa pidä kuitenkaan tuottaa vain raaka-ainetta, vaan jatkojalostaa sitä.
- Otetaan rauta plus energia. Se on yhtä kuin terästehdas, Rautajoki sanoi.
Rautatie pitää saada Murmanskin lisäksi myös Leville ja Ylläkselle, Timo Rautajoki sanoi.
(YLE / Tanja Männistö)
Arktikumissa järjestetty keskustelutilaisuus keräsi vajaa satapäisen yleisön.
YLE Lappi/ Marjukka Talvitie